Luontohyvinvoinnin YAMK-koulutus yhdistää luonnon ja palvelujen kehittämisen

Pitkä kehittämistyö loi pohjan uudelle YAMK-koulutukselle

Johanna Hirvonen työskentelee Xamki Mikkelin kampuksella sosiaalialan yliopettajana ja on ollut mukana koulutuksen teemaan liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä vuodesta 2010 lähtien. Tuolloin sosiaalialan koulutuksessa alettiin selvittää alueen toimijoiden kiinnostusta Green Care -toimintaan. Vuosien aikana luontohyvinvointiin liittyvien TKI-hankkeiden oppeja on siirretty osaksi koulutusta, ensin yksittäisiksi kursseiksi ja myöhemmin laajemmiksi opintokokonaisuuksiksi. Johanna Hirvonen on vastannut uuden koulutuksen opetussuunnitelmatyöstä koulutusvastaavan roolissa.

Koulutuksen lähtökohtana on hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen luonnon avulla. Tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka osaavat kehittää luontoon pohjautuvia hyvinvointipalveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi keskeinen soveltamisalue, mutta mahdollisuuksia on myös varhaiskasvatuksessa ja nuorisopalveluissa sekä hyvinvointi- ja luontomatkailussa.

Koulutuksen tarvetta lisäävät Johanna Hirvosen mukaan sekä kasvavat hyvinvointi- ja palvelutarpeet että tarve löytää uusia, vaikuttavia ja ennaltaehkäiseviä toimintatapoja. Samalla elinympäristöjemme tila ja tulevaisuus korostaa tarvetta ratkaisuille, joissa tavoitteena on sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnin edistäminen.

Luontohyvinvoinnin osaamisesta käytännön palveluiksi

Koulutuksen kolme keskeistä teemaa ovat ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus, luontoon perustuvien palvelujen kehittäminen sekä luontohyvinvoinnin asiantuntijuuden vahvistaminen. Opinnoissa perehdytään muun muassa vastuulliseen luontosuhteeseen, luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin sekä palvelujen kehittämiseen palvelumuotoilun avulla. Ammatilliseen työskentelyyn liittyvät lisäksi palvelujen laatu, turvallisuus, eettiset lähtökohdat ja toimintaa ohjaava sääntely.

Juuri palvelumuotoilun ja luontohyvinvoinnin yhdistelmä erottaa koulutusta muista alan opinnoista. Tarkoituksena ei ole ainoastaan oppia luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, vaan hyödyntää tietoa uudenlaisten palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä.

Koulutus voi tarjota uusia näkökulmia ja uusia toimintatapoja asiakastyöhön ja palvelujen kehittämiseen. Se voi suunnata ammatillista osaamista tavoitteelliseen luontolähtöiseen toimintaan

Myös opiskeluympäristö tekee koulutuksesta omanlaisensa. Koulutuksen kahden ensimmäisen lähijakson opetusta on toteutettu mahdollisimman pitkälle luontoympäristöissä. Opiskelijat ovat lähteneet luentosalien sijaan Kalevankankaan metsämaastoon, Urpolan luontokeskuksen alueelle ja kaupunkipuistoon.

Työelämän kehittämishaasteet kulkevat mukana opinnoissa

Työelämäyhteys on rakennettu vahvasti koulutuksen ydinopintoihin. Merkittävä osa opinnoista tehdään oppimistiimeissä, jotka etenevät palvelumuotoiluprosessin mukaisesti ja tarttuvat työelämästä nouseviin kehittämishaasteisiin. Kehittämistehtävä voi tulla suoraan työelämästä tai opiskelijat voivat rakentaa sen esimerkiksi oman työpaikkansa tai muun työelämäkontaktin ympärille.

Opiskelijan kannattaa Johanna Hirvosen mukaan huomioida jo hakuvaiheessa, että oppimistyöskentely on tiivis osa opintoja. Kahdelle lukuvuodelle ajoittuva työskentely yhteisen kehittämistehtävän äärellä tarkoittaa, etteivät opinnot ole pelkästään itsenäistä verkko-opiskelua, vaan mukaan kuuluu tiimin yhteistä työskentelyä ja sen aikatauluttamista.

Luontohyvinvoinnin osaamista voidaan puolestaan viedä työelämään monella tasolla. Kunnissa ja hyvinvointialueilla sitä voidaan hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä esimerkiksi luontokohteiden ja niiden saavutettavuuden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa luontolähtöisiä toimintatapoja voidaan tuoda asiakastyöhön, ja luontoperustaisia ratkaisuja voidaan hyödyntää myös henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa.

Koulutus sopii monen alan kehittäjälle

Vaikka tutkinto sijoittuu sosiaali- ja terveysalalle, koulutus on lähtökohdiltaan monialainen. Se voi soveltua sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lisäksi esimerkiksi liikunnan, kuntoutuksen ja hyvinvoinnin ammattilaisille, kasvatus- ja ohjaustyössä toimiville, matkailu- ja luontopalvelujen ammattilaisille, yrittäjille, järjestöissä työskenteleville sekä erilaisissa kehittämistehtävissä toimiville. Myös liiketoiminnan tai palvelumuotoilun osaaja voi täydentää koulutuksessa osaamistaan luonnon tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta.

Yhteistä mahdollisille hakijoille on ennen kaikkea kiinnostus kehittää ja uudistaa palveluja. Opintojen avulla voi tuoda luontolähtöisiä sisältöjä nykyiseen työhön tai lähteä rakentamaan kokonaan uusia palvelukonsepteja.

Valmistuneiden urapolut voivat Johanna Hirvosen mukaan olla hyvin yksilöllisiä. Osaamista voi hyödyntää esimerkiksi organisaatioiden sisäisissä tai ulkoisissa kehittämistehtävissä, korkeakouluissa, järjestöissä tai vaikkapa kunnissa ja maakuntien liitoissa. Mahdollisuuksia voi löytyä myös yrittäjyydestä, hyvinvointikoordinaattorin tehtävistä, työhyvinvoinnin parista sekä laajemmin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan tehtävistä. Luontohyvinvoinnin asiantuntemus voi myös täydentää omaa ammatillista profiilia uusia tehtäviä haettaessa.

Tutkittu tieto antaa rohkeutta uudistaa työelämää

Johanna Hirvonen näkee luontolähtöisissä palveluissa paljon mahdollisuuksia erityisesti silloin, kun hyvinvointipalveluja kehitetään vaikuttavuuden näkökulmasta ja ollaan valmiita kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja. Koulutuksen tehtävänä on tuoda työelämään asiantuntijoita, jotka osaavat tehdä luonnon hyvinvointivaikutuksia näkyviksi ja viedä tutkittua tietoa käytännön palveluihin.

Samalla vaikutus voi ulottua yksittäistä opiskelijaa laajemmalle. Uutta osaamista voidaan viedä asiakastyöhön, palvelujen suunnitteluun, työyhteisöihin ja päätöksentekoon. Juuri tällainen yksilöstä työelämään ja yhteiskuntaan etenevä muutos on myös Xamkin vaikuttavuusviestinnän ytimessä.

-Toivoisin, että valmistuvilla opiskelijoilla olisi tutkitun tiedon pohjalta vahvistunut asiantuntemus luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä rohkeutta ja keinoja tehdä niitä näkyviksi ja viedä tietoa käytäntöön toimintatapoja, asiakastyötä ja palveluja uudistamalla, Johanna toteaa.