Yhdessä ammattilaisten, nuorten ja läheisten kanssa – Juveniassa kehitetään lastensuojelua monella tasolla

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenian johtaja Assi Kukkoselle lastensuojelu on varsin tuttu aihe sekä työn että tutkimuksen kautta.

– Lasten ja nuorten kanssa työskentely on ollut osa työuraani reilun parinkymmen vuoden ajan. Alkuun kentällä ja asiantuntijatehtävissä, myöhemmin esihenkilönä ja johtotehtävissä. Työurastani ison osan olen toiminut valtion koulukotiyksikön johtajana Mikkelissä, Kukkonen kertoo.

Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori kasvatussosiologian tieteenalalta, erityisopettaja ja sosionomi.  Väitöskirjatutkimuksessaan Kukkonen tutki pedagogista vallankäyttöä ja erityisesti kurivaltaa laitosmuotoisen sijaishuollon alkuvaiheissa eli kasvatuslaitoksissa.

Kukkonen on nähnyt, kuinka lastensuojelun osaaminen ja menetelmät ovat 2000-luvun puolella kehittyneet.

– Lasten, nuorten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin vastataan entistä paremmin ja osallisuus sekä kohtaaminen nähdään tärkeänä osana lastensuojelua, Kukkonen arvioi.

–   Mutta edelleen on lapsia ja nuoria, joiden osalta tilanne pääsee kehittymään pisteeseen, jossa mikään palvelu tai apu ei tunnu vastaavan tarpeeseen. Tällöin ajaudutaan helposti jännitteiseen keskusteluun liittyen hoivaan, kasvatukseen ja rajoittamiseen.   

Kymenlaaksosta kansainvälisille vesille?

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenian toiminta laajeni lastensuojeluun kolmisen vuotta sitten, kun VAASI-hanke käynnistyi. Nykyisin yksikössä työskentelee useita lastensuojeluosaajia.

– Juvenian tavoite on lisätä nuorten osallisuutta, yhdenvertaisuutta, mielen hyvinvointia ja turvallista nuoruutta. Nämä tavoitteet koskevat erityisesti lastensuojelun piirissä olevia nuoria, Kukkonen muistuttaa.

– Halumme tutkimus- ja kehittämistyöllämme vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin eri tasoilla aina päätöksenteosta kehittämisen konkreettisiin toimiin.

Juveniassa onkin jo ehditty tehdä tärkeää työtä: SOINTU- ja VAASI-hankkeissa on kehitetty vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön työtapoja lastensuojelun siirtymiin sekä vaativan sijaishuollon osaamista tukeva koulutuskokonaisuus.

Juuri käynnistyneessä MILA-hankkeessa tutkimustietoon perustuvia työ- ja lähestymistapoja muotoillaan yhdessä ammattilaisten, nuorten ja läheisten kanssa Kymenlaakson toimintaympäristöön. Uusia toimintatapoja tehdään osaksi pysyviä rakenteita.

– Ratkaisuja kokeillaan asiakastyössä, arvioidaan ja jatkokehitetään ennen niiden laajempaa käyttöönottoa. Näin hankkeessa syntyy toimintaympäristöön soveltuvia sosiaalisia innovaatioita, Kukkonen kuvailee.

– Systeemis-dialoginen toimintamalli on aidosti lastensuojelun prosesseja ja työtapoja uudistavaa kehittämistä kohdentuen erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdehaasteisiin. Kannattaa seurata hankkeen etenemistä!

Juvenian lastensuojeluhankkeet ovat tähän saakka keskittyneet Kymenlaaksoon, mutta hankkeiden toimintoja on ollut myös Etelä-Savossa ja muissakin maakunnissa. Tavoitteena on toimia jatkossa koko maassa ja myös kansainvälisesti.

– Suunnittelemme aktiivisesti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tutkimus- ja kehittämishankkeita myös tulevia rahoitushakuja silmällä pitäen. Tavoite on hakea myös kansainvälistä rahoitusta. 

Hyötyä niin kumppaneille, asiakkaille kuin opiskelijoille

Juvenian lastensuojeluhankkeiden tärkeitä kumppaneita ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hyvinvointialueet, lastensuojeluyritykset, kolmas sektori sekä muut korkeakoulut ja oppilaitokset.

– Pyrimme pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön, jossa hankkeet toimivat operatiivisina välineinä kohti laajempia vaikuttavuustavoitteita, esimerkiksi vahvistamaan lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja turvallisuutta, Kukkonen kertoo.

Eritasoisia vaikutuksia sen sijaan nähdään jo hankkeen aikana niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Kehityt työmenetelmät ja toimintatavat voivat tuoda merkittävän muutoksen niin ammattilaisten työhön kuin asiakkaiden elämänhallintaan.

Haluamme Juveniassa edistää lastensuojelun tutkimuspohjaista kehittämistä, jossa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät vaikutukset ja vaikuttavuus ohjaa pitkäjänteistä tekemistä.    

– Uskon, että pääsemme myös pitkäkestoiseen vaikuttavuuteen kiinni, kun lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistyön kokonaisuus etenee ja laajenee. Samalla pidentyvä aikaperspektiivi mahdollistaa vaikuttavuuden tarkastelun, kun myös tarvittavat mittarit pystytään määrittämään.     

Xamkissa voi myös opiskella lastensuojelun ammattilaiseksi tai päivittää tietojaan avoimen ammattikorkeakoulun puolella. Opiskelijat saavat aina käyttöönsä uusimmat tiedot, kun kehittämistä tehdään samassa organisaatiossa.

– Teemme tiivistä yhteistyötä sosionomi- ja yhteisöpedagogikoulutuksen kanssa. Opetushenkilöstö osallistuu kehittämis- ja tutkimushankkeiden suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin, Kukkonen kertoo.

– Näin tieto siirtyy luontevasti osaksi opetusta. 

Tämän lisäksi opiskelijat toimivat kehittämistyössä monenlaisissa rooleissa, harjoittelijoina, opinnäytetöiden tekijöinä ja erilaisissa miniprojekteissa, jotka kiinnittyvät opintojaksoihin. Yhteistyössä syntyy myös julkaisuja.

Lisätietoja