Merenkulun simulaatiopäivä innosti kävijöitä.

ViseLog- ja LOgistiikkalaBRA -hankkeiden simulaatiopäivä kokosi Xamkin kampukselle laajan joukon logistiikan ja merenkulun alan yhteistyökumppaneita. Osallistujamäärä yllätti positiivisesti, kiinnostus simulaattoreita ja simulaatiopohjaista oppimista kohtaan on selvästi kasvussa. Paikallaolijat tutustuivat Xamkin merenkulun simulaattoreihin sekä keskustelivat siitä, miten simulaatiota voisi hyödyntää aiempaa vaikuttavammin myös yritystoiminnan kehittämisessä.

Esittelykierroksella kurkistus “kulissien taakse” – datakeskuksesta hinaajasimulaatioon

Esittelykierroksella osallistujat pääsivät tutustumaan merenkulun simulaatioympäristöihin monipuolisesti myös teknisestä näkökulmasta. Kierroksella vierailtiin datakeskuksessa, jossa avattiin simulaattorikokonaisuuden taustalla olevaa infrastruktuuria ja sitä, miten järjestelmät mahdollistavat realistisen ja toimintavarman harjoittelun.

Lisäksi tutustuttiin konehuonesimulaatiotilaan, joka herätti paljon kiinnostusta erityisesti käytännön osaamisen ja turvallisen harjoittelun näkökulmasta. Päivän kohokohtiin kuului myös osallistujien mahdollisuus testata omia taitojaan hinaajasimulaattorissa: Halukkaat pääsivät ajamaan hinaajalla virtuaalisesti Mussalon satama-altaaseen, mikä konkretisoi simulaatioiden hyödyn heti käytännön tekemisen kautta.

Kierroksella käytiin läpi myös simulaattoreiden muunneltavuutta eri aluksiin ja käyttötarkoituksiin. Osallistujille havainnollistettiin, miten sama simulaatioympäristö voidaan räätälöidä erilaisiin harjoituksiin ja skenaarioihin ja miten joustavasti se palvelee sekä opetusta että yritysyhteistyön tarpeita.

Mitä työpajassa nousi esiin?

Työpajaosuus käynnistyi AkkuLog-hankkeen visuaalisen simuloinnin esittelyllä. Visuaalinen simulointi mahdollistaa erilaisten skenaarioiden läpikäynnin ilman, että yrityksen tarvitsee “testata asioita oikeassa elämässä” oikeilla kustannuksilla ja riskeillä. Erityisesti kiinnostivat pullonkaula- ja poikkeustilanneskenaariot eli missä kohdissa prosessit hidastuvat tai mitä tapahtuu, kun olosuhteisiin tulee muutoksia ja miten tehdyt päätökset vaikuttavat lopputulemaan.

Oppilaitosten tiivis yhteistyö ja osaamisen jakaminen nähdään koko alan etuna. Kun koulutustoimijoiden pelaavat yhteen, yrityksille muodostuu selkeämpi kokonaiskuva, mistä osaamista, ratkaisuja ja kehittämiskumppanuuksia on saatavilla ja näin kynnys yhteistyön aloittamiseen madaltuu. Samalla pohdittiin, kuinka tieto yhteistyömahdollisuuksista tavoittaisi toimijat nykyistä paremmin. Esimerkiksi alan järjestön kautta tehtävä kontaktointi nähtiin vaihtoehtona. Erityisesti pk-yritysten ajan ja resurssien puutteet voivat tehdä yhteistyön tunnistamisesta ja käynnistämisestä haastavaa. Tässä korostuu oppilaitosten rooli: yhteistyön hyödyt on sanoitettava ymmärrettävästi ja käytännönläheisesti, ja viesti on usein vietävä suoraan yrityksiin.

Esiin nousi myös se, että TKI-yhteistyöhön liittyvät kannustimet ja rahoitusmahdollisuudet eivät ole välttämättä tuttuja yrityksille. Selkeää ja matalan kynnyksen tiedottamista kaivattiin muun muassa siihen, miten eri rahoitusinstrumentit ja kokonaisuudet rakentuvat ja mistä tukea voi saada. Tutkimus- ja kehittämistyöhön on myös tietyin rajauksin mahdollista saada verovähennyksiä, joka ei ole suurimmalle osalle osallistujista ollut tiedossa. Oppilaitosyhteistyö voi olla hyvä vaihtoehto ulkopuolisen konsultin käytölle, se voi tarjota konkreettisen kehittämispolun ja olla samalla kustannustehokas. Keskustelussa todettiin myös, että monelle pk-yritykselle tulevaisuuden tarpeiden määrittely ei aina ole helppoa. Ei siksi, ettei kehittämistä haluttaisi tehdä, vaan arjen kiireet vievät ja toimintaympäristön muutokset tulevat nopeasti. Korkeakoulun TKI voi tuoda lisäarvoa ennakoinnilla, lainsäädännön tuntemuksella ja trendien seuraamisella, kun voidaan auttaa yrityksiä hahmottamaan, mitä kannattaa tehdä nyt, jotta yritys on valmis muutoksiin.

Yhteistyömahdollisuutena nähtiin muun muassa täydennyskoulutukset ja pätevyyksien ylläpito simulaattoreilla. Esimerkiksi kuljettajien ammattipätevyyteen ja jatkokoulutuksiin liittyvät toteutukset puhuttivat ja nopeana käytännön ratkaisuna ehdotettiinkin koulutusten järjestämistä viikonloppuisin, jolloin simulaattoreilla on vähemmän opetuskäyttöä, eikä arjen työt keskeydy. Aiemmin kapasiteetti on ollut haaste kouluttajille, mutta uudet simulaattorit avaavat nyt selvästi lisää potentiaalia ja volyymia – niin opetukseen kuin yritysyhteistyöhön.

Yhteistyön hyödyt on sanoitettava ymmärrettävästi ja käytännönläheisesti.

Xamkin vahvuus ei ole vain simulaattoreissa – vaan koko oppimis- ja kehitysympäristössä

Päivän keskustelu laajeni luontevasti myös siihen, miten laajaa osaamista ja infrastruktuuria Xamkilla on tarjolla yhteistyön pohjaksi. Kiinnostusta löytyi esimerkiksi erilaisiin testaus- ja kehitysympäristöihin sekä siihen, miten yritykset ylipäätään löytävät tutkimusorganisaation oikeat ovet ja kontaktit.

Xamkin kampuksilla on useita oppimisympäristöjä ja laboratorioita, jotka tukevat vihreää siirtymää, turvallisuutta, teknologiaa ja käytännön kehittämistä ja jotka voivat kytkeytyä myös logistiikan ja merenkulun tarpeisiin. Tällaisia ovat muun muassa vetyyn ja uusiin ratkaisuihin liittyvät ympäristöt, KymiLabs ja BioSampo sekä lukuisat muut testaus- ja simulaatioympäristöt. Kaiken kaikkiaan Xamkin Kotkan kampukselta löytyy kaikkiaan 71 erilaista oppimisympäristöä eri aloilta, joten mahdollisuudet erilaisiin ratkaisuihin ovat monipuoliset.

Jatkumoa LOL-tapahtumasta: yhteistyön pitää olla helppoa, näkyvää ja hyödyllistä

Simulaatiopäivä jatkoi samaa suuntaa kuin aiemmin järjestetty LOL – Logistiikan Osaaminen Liikkeelle –tapahtuma. Yritykset ja oppilaitokset haluavat kohdata, jakaa tietoa ja löytää konkreettisia yhteistyöaihioita. LOL-tapahtuman keskeinen viesti oli, että yhteiskehittämiselle on selkeä tarve, mutta yhteistyön pitää olla yritykselle helppoa aloittaa ja hyödyt pitää pystyä sanoittamaan käytännön kautta.

Myös simulaatiopäivän keskusteluissa nousi esiin, että TKI:n käsite ei välttämättä ole kaikille yrityksille tuttu, vaikka käytännön kehittämistarpeita olisikin paljon. Yhdeksi ratkaisuksi ehdotettiin esimerkiksi TKI-seminaareja, aamukahvitilaisuuksia ja jopa yhteisiä tilaisuuksia rahoittajan kanssa, joissa yrityksille avataan konkreettisesti, millaisia hankkeita voidaan tehdä, miten niihin pääsee mukaan ja mitä hyötyä niistä voi syntyä.

Mitä seuraavaksi?

Simulaatiopäivä vahvisti, että simulaatio ei ole vain oppimista varten. Se on myös työkalu yritysten kehittämiseen, riskien hallintaan, ennakointiin ja osaamisen vahvistamiseen. ViseLog- ja LOgistiikkalaBRA -hankkeissa viemme keskusteluista nousseita teemoja eteenpäin ja rakennamme seuraavia yhteistyön askelia yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

Kiitos kaikille osallistujille aktiivisesta keskustelusta ja konkreettisista näkemyksistä – tästä on hyvä jatkaa.

Kiinnostaako yhteistyö Xamkin kanssa simulaation, koulutuksen, TKI:n tai opinnäytetöiden parissa?

Ota yhteyttä – rakennetaan yhdessä kokonaisuus, josta jää oikeasti käteen hyötyä arkeen ja tulevaisuuteen.

Artikkelin kirjoittajat työskentelevät EU:n osarahoittamissa ViseLog – Vihreäsiirtymä osaamispääomaksi logistiikka-alalle ja LOgistiikkalaBRA – LOBRA hankkeissa logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikössä.