Nuori tarvitsee yhteisöä eikä yksin pärjäämisen ihannetta 

Perheen, oppilaitoksen ja yhteisön tuki ei heikennä nuorta – se vahvistaa häntä. Kun ymmärrämme nuoret osana laajempaa ihmissuhdeverkostoa, rakennamme yhteiskuntaa, jossa jokaisella on lupa kuulua ja kasvaa yhdessä. 

Nuoruudesta puhutaan usein yksilön kasvun vaiheena, jossa irrottaudutaan kodista, opetellaan itsenäisyyttä ja rakennetaan omaa identiteettiä. Viime vuosien nuorisoselvitykset – kuten Kouluterveyskysely ja Nuorisobarometri – sekä nuorten omat kokemukset osoittavat, että kuva on muuttumassa: yksinäisyys on lisääntynyt, yhteisöllisyyden tarve kasvanut ja turvallisten aikuissuhteiden merkitys korostunut. Xamkin Triangeli-hanke nosti esiin havaintoja ilmiöistä, jotka haastavat perinteisen ”itse pitää pärjätä” ‑ajattelun – ja kehittämistyön keskeinen viesti on selkeä: yhteisöllisyys ei heikennä nuorta, vaan vahvistaa hänen toimijuuttaan, hyvinvointiaan ja kiinnittymistään opintoihin. 

Hankkeen kolme keskeistä havaintoa kiteytyvät näin: 

1. Nuorikin on osa perhettä. 

2. Itsenäistyminen ei tarkoita yksinäistymistä. 

3. Hiiteen itsenäistymisen eetos. 

Nämä teemat resonoivat vahvasti professori Liisa Keltikangas‑Järvisen ajattelun kanssa. Hän puhui Triangelin päätösseminaarissa Mikkelissä ja toi esiin samoja ilmiöitä, joista Suomessa käydään yhä vilkkaampaa keskustelua. 

Nuorikin on osa perhettä – moderni perheyhteys ei katoa aikuisuuteen siirryttäessä 

Keltikangas‑Järvinen on viimeaikaisissa haastatteluissaan muistuttanut, että nuoruus ei ole irrallinen saareke, jossa nuori tulisi tietoisesti irrottaa perheestään. Itsenäisyys rakentuu turvallisten ihmissuhteiden varaan. Läheisten tuki ei estä itsenäistymistä, vaan mahdollistaa sen. 

Triangeli-hankkeen aikana pyrittiin lisäämään oppilaitoksissa ymmärrystä siitä, ymmärrystä siitä, mikä merkitys nuoren ihmissuhteilla on opiskeluhyvinvoinnin kannalta. Nuoren suoriutuminen, jaksaminen ja opintopolku rakentuvat verkostossa, jossa perhe, oppilaitos ja nuori itse muodostavat toisiaan tukevan kolmion – juuri sen triangeli‑rakenteen, josta hanke on saanut nimensä. 

Itsenäistyminen ei tarkoita yksinäistymistä – yhteisöön kiinnittyminen on suojaava tekijä 

Yksi Triangeli-hankkeen vahvasti esiin nostamista havainnoista on, että itsenäistyminen mielletään usein irti päästämiseksi, vaikka todellisuudessa nuori tarvitsee siirtymävaiheissa enemmän läheisiä ihmisiä kuin koskaan. Keltikangas-Järvinen on puhunut paljon siitä, että aikuisten tuki ei estä itsenäistymistä vaan mahdollistaa sen. Yhteisöllisyys ja kuulumisen tunne ovat psykologisesti suojaavia tekijöitä, jotka vähentävät yksinäisyyttä, ulkopuolisuuden kokemusta ja stressiä. 

Triangeli-hankkeessa tätä tuettiin rakentamalla toimintamalleja, jotka lisäävät vuoropuhelua oppilaitosten ja perheiden välillä. Tavoitteena ei ollut lisätä kontrollia, vaan vahvistaa luottamusta ja nuoren kokemusta siitä, että hänen ympärillään on toimiva ja välittävä verkosto. 

Hiiteen itsenäistymisen eetos – nuoruus ei ole projekti, vaan ihmissuhteiden jatkumo 

Jo vuosia Suomessa on elänyt ajatus, että varhainen itsenäistyminen on merkki onnistumisesta. Triangeli-hanke ja Keltikangas-Järvisen puheenvuorot haastavat tätä: 
Miksi nuoren pitäisi pärjätä yksin, jos kukaan meistä ei tee niin aikuisenakaan? 

Hankkeen aikana nuoret kertoivat kaipaavansa myötätuntoa, aikaa ja arjen kohtaamisia ja jonkun, joka kysyy, miten menee. Kun itsenäistymisen eetoksesta luovutaan, nuoren ei tarvitse todistella pärjäämistään. Hän voi kasvaa yhteisössä, joka tarjoaa kannattelevan taustan ja turvalliset rajat. 

Kun itsenäistymisen eetoksesta päästetään irti, nuoren ei tarvitse todistella pärjäämistään. Hän voi kasvaa yhteisössä, joka antaa kannattelevan taustan, ei mittaa irtiottojen määrää. 

Yhteisöllisyys luo turvallisuutta – tämä pätee niin nuoriin kuin oppilaitoksiinkin 

Ihmisen kasvu ja kehitys tapahtuu aina suhteissa toisiin ja toimiva vuorovaikutus luo perustan nuoren hyvinvoinnille, osallisuudelle ja toimijuudelle.Triangeli-hankkeen työ osoittaa, että yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan sitä voidaan rakentaa tavoitteellisesti. Perheiden, oppilaitosten ja nuorten yhteinen keskustelu avaa tilaa luottamukselle ja vähentää väärinymmärryksiä. Kun nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, hänen kykynsä ja motivaationsa toimia vahvistuvat. 

Juvenia vie nuorisoalan kehittämistä eteenpäin alueellisesti ja valtakunnallisesti 

Triangeli-hankkeen toteuttajina olivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri ja Xamkin Juvenia – Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Hanke sai rahoituksensa Itä-Suomen elinvoimakeskukselta Euroopan sosiaalirahasto+ -ohjelmasta, mikä mahdollisti pitkäjänteisen työn nuorten, perheiden ja oppilaitosten välisen ymmärryksen vahvistamiseksi. 

Juvenia toimii alueellisesti ja valtakunnallisesti nuorisoalan kehittäjänä. Juvenian vahvuutena on tutkimustiedon soveltaminen käytännön toimintamalleiksi, jotka tukevat kuntia, oppilaitoksia ja järjestöjä vastaamaan nuoruuden muuttuviin tarpeisiin. 

Triangeli-hankkeessa Juvenian kehittämistyön osaaminen ja MLL:n perhetyön vahva kokemus yhdistyivät. Yhteistyön tuloksena syntyi uusia käytäntöjä, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä, vahvistavat perheyhteistyötä ja tukevat nuorten kiinnittymistä turvallisiin kasvuympäristöihin niin Etelä-Savossa kuin koko Suomessa. 

Hankkeen vähän erilaisen loppuRAP-ortin pääset näkemään tästä: https://youtu.be/YGkALyBxdP8 

Hankkeen verkkosivuille on koottu kaikki hankkeen aikana kehitetetyt menetelmät ja kaikki hankkeen materiaalit löydät täältä: https://www.xamk.fi/hanke/triangeli-nuorilahtoisesti-oppilaitosten-perheyhteistyota-rakentamassa/ 

* Tekstin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.