Nuorten naisten poismuutto Kymenlaaksosta on aluekehityksellinen riski

Juuri julkaistu Monimuotoisuudesta elinvoimaa -selvitys vastaa kysymykseen siitä, millainen elämä työn ympärille Kymenlaaksossa rakentuu ja kenelle alue tuntuu mahdolliselta paikalta jäädä, palata ja juurtua. Selvitys kokoaa samaan näkymään väestönkehityksen, työelämän rakenteet, kulttuurin ja ilmapiirin, ja sen, miten ne yhdessä vahvistavat tai kaventavat alueen uudistumiskykyä. Selvitys on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Ilmapiiri ratkaisee, jääkö ihminen

Selvitys osoittaa, että työelämän rakenne on Kymenlaaksossa keskittynyt ja sukupuolittunut. Teollisuus sekä sosiaali- ja terveysala muodostavat ison osan työstä (yhteensä lähes 40 % työllisistä) ja samalla työ jakautuu niissä edelleen selvästi sukupuolen mukaan. Tämä vaikuttaa siihen, millaisia uria alueella on luontevaa kuvitella ja millaisia yrityksiä, palveluja ja uusia avauksia syntyy.

Nuorten naisten poismuutto on pitkä trendi ja kriittinen signaali. Selvityksen mukaan 15–39-vuotiaiden naisten nettomuutto on ollut pitkään miehiä heikompi. Haaste on erityisesti siinä, että paluumuutto ei toteudu toivotulla tavalla. Tämä on aluekehityksellinen riski, koska kyse on usein juuri niistä ikäluokista ja osaajista, joihin uudistuminen, yrittäjyys ja tulevaisuuden kasvu nojaavat. Käytännössä nuorista ja koulutetuista naisista on kilpailtava: tekemällä jäämisestä ja paluusta houkuttelevaa työn, yrittämisen ja arjen kokonaisuuden kautta.

Ilmapiiri ratkaisee, jääkö ihminen. Selvityksen haastatteluaineistossa toistuu kokemus siitä, että mukaan pääseminen voi olla vaikeaa, jos ei tunne verkostoja tai “sovi muottiin”. Tällaiset arkiset kokemukset vaikuttavat erityisesti muuttajiin, yksinyrittäjiin ja nuoriin aikuisiin, ja lopulta myös siihen, miten avoimena ja toiveikkaana alue näyttäytyy.

Selvitys kokoaa yhteisen tilannekuvan, jota voidaan käyttää päätöksenteossa ja kehittämisessä johdonmukaisemmin: mihin kierre tällä hetkellä vie, missä kohtaa se alkaa hellittää ja millaiset teot avaavat tilaa monipuolistumiselle.

Selvitys nostaa esiin myös luovat ja kulttuurialat talouden ja vetovoiman näkökulmasta: kulttuuri-investoinnit, paikan tarinat ja elävä arki kytkeytyvät tutkimusten mukaan alueen uudistumiskykyyn ja kasvuun.

– Kymenlaaksossa tehdään jo paljon oikeansuuntaisia asioita. Selvitys kokoaa yhteisen tilannekuvan, jota voidaan käyttää päätöksenteossa ja kehittämisessä johdonmukaisemmin: mihin kierre tällä hetkellä vie, missä kohtaa se alkaa hellittää ja millaiset teot avaavat tilaa monipuolistumiselle, sanoo projektipäällikkö Ekaterina Brandt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Tuloksista keskustellaan yleisötilaisuudessa Pyhtäällä

Selvitys on toteutettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Pyhtään kunnan yhteistyönä ja kytkeytyy Diversiteetistä elinvoimaa -hankkeeseen, jossa rakennetaan pitkäjänteisiä tapoja vahvistaa alueen elinvoimaa monimuotoisuuden kautta. Selvityksen havainnot esitellään ja niistä keskustellaan tiistaina 20. tammikuuta klo 17.30–19.30 Pyhtäänlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa. Tilaisuus on avoinna kaikille kiinnostuneille. Samassa tilaisuudessa Pyhtään kunta käynnistää Naisten yrittäjyyskannustamon ideoinnin: tarkoitus on suunnitella yhdessä, millainen tuki ja yhteisö auttaisi naisia kohti yrittäjyyttä ja vahvistaisi alueen elinvoimaa. Kannustamon toiminta on tarkoitus käynnistää helmikuussa.

Työtä jatketaan kokoamalla toimijoita yhteen, laatimalla yhteistä toimenpideohjelmaa ja järjestämällä koulutuksia. Tavoitteena on, että Kymenlaaksossa on entistä useammalle syy jäädä, palata ja perustaa yritys.

– Tämä työ vaatii rohkeutta, koska se ravistelee tuttuja ja turvallisia ajattelutapoja: mitä pidämme normaalina, millaisia mahdollisuuksia täällä oikeasti on ja kenen ääni jää herkästi kuulumatta. Kyse on arjen perusasioista: siitä, että ihmisillä on täällä hyvä olla ja tulevaisuus tuntuu mahdolliselta. Silloin syntyy uusia ideoita ja yrityksiä, ja yhä useampi haluaa jäädä tai palata, Brandt muistuttaa.

Diversiteetistä elinvoimaa -hanke on EU:n osarahoittama (ESR+). Lisätietoa hankkeesta.

Lisätietoa yleisötilaisuudesta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Ekaterina Brandt, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 050 468 4626, etunimi.sukunimi@xamk.fi
Projektipäällikkö Pauliina Seppälä, Pyhtään kunta, 050 572 7910 etunimi.sukunimi@pyhtaa.fi