Palvelumuotoilun tutkimusta järjestökentällä −järjestötoimintaan voi osallistua eri tavoin

Muotoilijaksi (ylempi AMK) palvelumuotoilun koulutuksesta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk) valmistunut Laura Kivenmäki on tutkinut järjestötoimintaa opinnäytetyössään ”Järjestötoimintaan osallistuminen ja osallisuus”.  Tutkimuksen toimeksiantajana on Xamkin osatoteutus ”Yhteisiä askeleita osallisuuteen ja kumppanuuteen”- hankkeessa. Tutkimuksessa tuodaan ideoita järjestötoiminnan kehittämiseen järjestötoimijakeskeisesti ja selvitetään, miten järjestötoimintaa voi kehittää palvelumuotoilun menetelmillä. Lisäksi tutkitaan järjestötoimintaan osallistumisen esteitä ja tasoja. Tutkimuksen tarkoituksena on myös ollut selvittää, miten järjestötoimintaan osallistumista voisi helpottaa. Yhteiskunnan muutokset tuovat haasteita järjestötoiminnallekin ja esimerkiksi väestön ikääntyminen tuo uusien osallistujien tarpeen. Lisäksi vähenevät resurssit pakottavat muutoksiin.  

Palvelumuotoilun menetelmät sopivat järjestötoiminnan tutkimukseen ja niitä voi hyödyntää esimerkiksi aineiston keräämisessä, analysoinnissa tai tutkimustulosten visualisoinnissa. Myös palvelumuotoilun prosessi, yhteiskehittäminen ja ideointimenetelmät toimivat järjestökentän tutkimuksessa. Tutkimus tuo esiin, miten järjestötoimijoiden huomioiminen on olennaista järjestöjen kehittämisessä. Erityisesti vapaaehtoistoimijoiden kuuleminen ja heidän tarpeiden ymmärtäminen ovat tärkeitä kehittämistyössä.

Tutkimuksen mukaan järjestötoiminnassa voi nähdä erilaisia osallistumisen tasoja. Tätä havainnollistetaan osallistujapersoonien avulla, jotka tuovat esiin muun muassa osallistujien tarpeita ja motivaatiota. Osallistujapersoonia on varmasti nyt esitettyä enemmänkin. Tutkimuksen tuloksena muodostettiin seuraavat neljä osallistujapersoonaa:

• Ahkera ammattilaisjärjestötoimija
• Velvollisuudentuntoinen harrastaja
• Vaikuttava puolestapuhuja
• Avulias satunnaistoimija

Järjestötoimintaan osallistumisen esteitä jaotellaan tutkimuksessa yksilön, järjestön ja yhteiskunnan tasoille. Yksilötasolla esteitä ovat esimerkiksi yksilöiden rajalliset resurssit, kulkeminen ja sijainti, heikko tietotekninen osaaminen, ennakkoluulot sekä tiedon puute. Järjestötason esteitä ovat esimerkiksi tilojen puute, markkinoinnin haasteet tai ylipäätään vapaaehtoistoiminnan luonne. Yhteiskunnan tasolla esteet liittyvät esimerkiksi rakenteisiin tai järjestötoiminnan heikkoon arvostukseen. 

Hyödyllisiä toimia ja asioita järjestötoimintaan osallistumisen helpottamiseen sekä edistämiseen ovat tutkimuksen mukaan esimerkiksi:

• Tutustumismahdollisuuksien ja osallistujan tilanteeseen sopivien tehtävien tarjoaminen
• Tiedon lisääminen, joka poistaa esimerkiksi ennakkoluuloja tai epätietoisuutta toiminnan vaatimuksista
• Järjestötoiminnan arvostus yhteiskunnassa
• Avoin, niin uudet osallistujat kuin ideatkin, vastaanottava ilmapiiri ja kulttuuri järjestössä

Voit lukea Laura Kivenmäen opinnäytetyön ”Järjestötoimintaan osallistuminen ja osallisuus” täältä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060120034

Opinnäytetyön tekijä kiittää tutkimukseen osallistuneita ja toivottaa kaikille hyvää kesää!

Laura Kivenmäki

Yhteisiä askeleita osallisuuteen ja kumppanuuteen -hankkeen päätoteuttaja on Kouvolan kaupunki. Osatoteuttajat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Parik-säätiö. Hanke toteutetaan ajalla 1.6.2024-30.11.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.