Kokemuksia sillalta

Yrityksen arjessa kehittäminen lähtee usein hyvin käytännöllisestä kysymyksestä: miten saisimme tämän toimimaan paremmin? Tarve voi liittyä esimerkiksi digiratkaisuihin, asiakaskokemukseen, tuotannon sujuvoittamiseen, uuden palvelun ideointiin, rahoituksen löytämiseen tai vaikkapa siihen, miten hyvä idea saataisiin vietyä markkinoille asti.

Jos sopivaa asiantuntijaa, palvelua tai kehittämisen tukea ei löydy omalta alueelta, innovaatiosillan avulla voidaan kääntää katse myös laajempaan verkostoon. Yrityksellä ei tarvitse olla valmista ratkaisua tai tarkasti muotoiltua hankesuunnitelmaa. Riittää, että on kehittämistarve, kysymys tai idea, jota halutaan viedä eteenpäin.

Mikä innovaatiosilta on?

INKA-hankkeessa on kehitetty toimintamallia, jonka tavoitteena on helpottaa erityisesti pk-yritysten pääsyä korkeakoulujen osaamisen, palveluiden ja verkostojen äärelle. Sen ydinajatus on yksinkertainen: innovaatiosillan kautta yrityksen on mahdollista päästä hyödyntämään toisen korkeakoulun palvelutarjoamaan, mikäli oman alueen korkeakoululta ei löydy tarvittua palvelua sekä rakentaa ylialueellisia verkostoja tukemaan liiketoiminnan skaalautumista.

Etelä-Savossa innovaatiosilta kytkeytyy DIH eSavon toimintaan. DIH eSavo on Xamkin operoima innovaatiokeskittymä, joka tukee eteläsavolaisia yrityksiä erityisesti digitalisaatioon ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. INKA-hanke puolestaan kehittää toimintatapoja, joilla yritysten yhteys korkeakoulujen palveluihin olisi mahdollisimman sujuva, nopea ja ymmärrettävä.

Tällä hetkellä siltaa rakentavat ja koordinoivat INKA-hankkeessa Xamkin operoima DIH eSavo sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen tarpeita voidaan tarkastella yhdessä, ja sen pohjalta etsiä sopivaa osaamista joko omalta alueelta tai tarvittaessa toisesta korkeakoulusta.

Pienikin kehittämistarve voi toimia sillanrakentajana

Käytännössä tämä voi tarkoittaa yritykselle vaiheittaista kehittämisen roadmapia, jossa eri vaiheisiin voidaan hyödyntää kehittämistä parhaiten tukevia palveluita.

Esimerkiksi kehittämistarpeen alkupään kartoitus, idean jäsentely tai alustava selvitystyö voisi tapahtua oman alueen korkeakoulun kanssa esimerkiksi opiskelijatyönä, opinnäytetyönä tai asiantuntijasparrauksena. Kun tarve tarkentuu ja seuraava vaihe vaatii ylialueellista erityisosaamista, mukaan voidaan kutsua toisen korkeakoulun asiantuntijoita kehittämisen tueksi.

Yhden luukun periaate madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä: kaikkea ei tarvitse selvittää itse, eikä oikeaa korkeakouluasiantuntijaa tarvitse osata nimetä valmiiksi. Ensimmäinen askel voi olla pelkkä keskustelu.

Verkostot tuovat kehittämiseen lisää mahdollisuuksia

Innovaatiosilta ei ole vain palveluohjausta. Vähintään yhtä tärkeää on se, että yritykset, asiantuntijat ja kehittäjät kohtaavat. Kun ihmiset pääsevät samaan tilaan, syntyy usein jotain sellaista, mitä yksittäisessä sähköpostissa, Teamsissa tai verkkosivulla ei tapahtuisi: uusia ideoita, kontakteja, yhteistyön alkuja ja oivalluksia oman liiketoiminnan kehittämiseen.

Tästä ovat hyviä esimerkkejä hankkeen aikana järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet. Lahdessa LABin kampuksella järjestetty Ideasta markkinoille -tapahtuma toi esiin muun muassa tulevaisuudentutkimuksen heikkoja signaaleja sekä tekoälyn mahdollisuuksia markkinoinnissa. Tällaiset sisällöt voivat auttaa yrityksiä katsomaan omaa toimintaansa uudesta kulmasta ja tunnistamaan mahdollisuuksia, joita arjen kiireessä ei aina ehdi pysähtyä pohtimaan.

Myös DigIT-tapahtuma Mikkelissä 28.10.2026 kokoaa taas yhteen digitaalisuudesta kiinnostuneita yrityksiä, asiantuntijoita ja kehittäjiä eri alueilta. Tapahtuman verkostoitumisosuus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden esitellä omaa toimintaansa ja löytää uusia kumppaneita yli maakuntarajojen.

Lisäksi hankkeen aikana on syntynyt KAKE-verkosto eli Kaakkois-Suomen digitaalisten innovaatioiden kehittämiskomitea. Se kokoaa yhteen korkeakouluja, DIH-toimijoita, yritysneuvontapalveluntarjoajia ja muita tärkeitä toimijoita. Verkoston Aamun Digikatsaus -tilaisuudet ovat esimerkki siitä, miten ajankohtaisia digiteemoja voidaan käsitellä kevyesti mutta asiantuntevasti, aamukahvin äärellä ja yritysten tarpeita kuunnellen. Katsaukset ovat saaneet paljon kehuja ja ne jatkuvat taas elokuussa!

Miten korkeakolut hyötyvät sisäisesti innovaatiosillasta?

Korkeakoulujen näkökulmasta innovaatiosilta on tapa tehdä yhteistyötä fiksummin. Kaikkien ei tarvitse rakentaa samoja palveluita yksin, vaan korkeakoulut voivat tunnistaa omat vahvuutensa ja täydentää niitä kumppaneiden osaamisella. Tämä voi vapauttaa resursseja, vahvistaa erikoistumista ja lisätä toiminnan vaikuttavuutta.

Hankkeessa on myös keskitytty katsomaan omia palvelupolkujaan yrityksen näkökulmasta. Miten yritys löytää oikean palvelun? Miten tieto kulkee organisaation sisällä? Miten asiantuntijat saadaan kohtaamaan niin, että yrityksen tarve etenee ideasta käytännön ratkaisuksi?

INKA-hankkeessa on huomattu, että jo kevyet mutta säännölliset keskustelut asiantuntijoiden välillä voivat lisätä tietoisuutta ja nopeuttaa oikean osaamisen löytymistä. Hankerajat ylittävissä kohtaamisissa on jo syntynyt uusia hankeaihioita, ja korkeakoulujen välisiä yhteishankkeita on alettu suunnittelemaan. Tämä on edellyttänyt kasvokkaisia kohtaamisia sekä puolin ja toisin tutustumista muun muassa toisten korkeakoulujen osaamiseen ja palvelutarjontaan.

Silta rakentuu tekemällä

Innovaatiosilta ei synny yhdestä suoraviivaisesta valmiista toimintamallista tai pelkistä sopimuksista. Se on INKA-hankkeessa rakentunut kohtaamisista, kokeiluista, yhteisistä hetkistä ja siitä, että yritysten tarpeisiin etsitään ratkaisuja yli organisaatio- ja aluerajojen. Tarvitaan yhteiskehittämistä, pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea halua tehdä asioita yhdessä.

Erityistä sitoutumista vaaditaan koordinaattoreilta, sillä innovaatiosillan ylläpitäminen vaatii proaktiivisuutta ja aitoa kiinnostusta luoda mahdollisuuksia sekä jatkokehittää toimintaa.

Parhaimmillaan innovaatiosilta on reitti, jota pitkin pk-yritykset, yksinyrittäjät, korkeakoulut ja kehittäjät löytävät toisensa. Ja juuri siitä voi syntyä uusia ideoita, kumppanuuksia ja käytännön ratkaisuja, jotka vievät meitä laajemminkin eteen päin.

Blogin on kirjoittanut INKA-hankkeen palvelumuotoilija Heta Hotokka. Tekstin jäsentelyyn on hyödynnetty tekoälyä.

Xamkin ja LABin INKA-hankkeessa kehitetään innovaatiosiltaa vahvistamaan ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyötä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. INKA – Pk-yritysten Innovaatioiden ja Kasvuedellytysten Vahvistaminen Kansainvälistyvissä Ekosysteemeissä.