Ruokamatkailu tuo Itä-Suomeen työpaikkoja ja lisää maaseudun elinvoimaa

Matkailun trendikatsaukset ovat jo pitkään vakuuttaneet, että tie matkailijan sydämeen käy vatsan kautta. Kiinnostus gastronomiaa kohtaan on kasvanut erityisesti 2000-luvulla ruokaohjelmien, sosiaalisen median, lähiruokabuumin ja vastuullisuuskeskustelun myötä. Ruoka koskettaa muitakin kuin intohimoisia kulinaristeja: jokaisen on matkallaan syötävä jotakin.

Ruoka koskettaa muitakin kuin intohimoisia kulinaristeja: jokaisen on matkallaan syötävä jotakin.

Ruokamatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailualoista, sillä sen vaikutukset eivät heijastu pelkästään hotelli- ja ravintola-alalle. Visit Finland on arvioinut Ruokamatkailustrategiassaan (2024-2028), että ruokamatkailun avulla on mahdollista pidentää matkailijoiden viipymää, vahvistaa alueellisia identiteettejä, edistää kulttuuriperinnön säilytystä ja kasvattaa matkailutuloa.

Ruokamatkailun osalta odotukset kohdistuvat erityisesti Itä-Suomeen, jossa on ollut viime vuosina käynnissä useita ruokapainotteisia hankkeita. Saimaa nimettiin vuoden 2024 European Region of Gastronomy -alueeksi, joka on tehnyt alueen ruokakulttuuria, luontoa ja perinteitä tunnetuksi Taste Saimaa -brändin kautta.

Kansainvälistä verkostoa ja osaamista on kasvatettu esimerkiksi BASCIL-hankkeen avulla (2023-2025), jossa Etelä-Karjala ja Etelä-Savo olivat mukana Suomen pilottialueina. Hankkeen tarkoituksena oli parantaa tuottajien resilienssiä, lyhentää arvoketjuja ja lisätä Itämeren alueen ruokamatkailukohteiden tunnettuutta.

Matkailu kasvaa investoinneilla ja yhteistyöllä

Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa matkailun kokonaiskysyntä 20 miljardiin vuoteen 2028 mennessä. Kasvua etsitään ulkomaisten matkailijoiden kulutusta nostamalla ja kotimaan matkailun vahvistamisella. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii eri alueiden ja toimijoiden saumatonta yhteistyötä, mutta myös tukea valtion taholta.

Maaseudun matkailua edistävät järjestöt koostivat jo vuonna 2023 listan toimenpiteitä, jotka toisivat taloudellista kasvua koko Suomelle. Keinoiksi on ehdotettu muun muassa matkailukohteiden saavutettavuuden parantamista, yritysten verotuksen kohtuullistamista, matkailuinvestointien tukemista ja markkinointiin panostamista.

Samoja huomioita nousi esiin BASCIL-hankkeessa, jossa kansainvälinen työryhmä koosti oppaan ruokamatkailutuotteiden markkinointiin ja myynninedistämiseen. World Food Travel Associationin johtaja, Erik Wolf peräänkuuluttaa oppaassa jatkuvuuden ja yhteistyön merkitystä:

-Yhteisten tavoitteiden ja synergiaetujen ymmärtäminen eri toimijoiden välillä on pitkäaikaisen ja tehokkaan yhteistyön perusta. Ravintolat, viljelijät, jalostajat tai paikallishallinto eivät yksin pysty rakentamaan ruokamatkailukohdetta. Vasta kun yhteistyö alkaa ja epäterve kilpailu päättyy, syntyy merkittäviä asioita.

Ruokamatkailu lisää työllisyyttä

Itä-Suomeen ja Saimaa-brändin alle onkin rakentunut viime vuosina toimiva ekosysteemi, jossa yritykset, matkailutoimijat ja ruoantuottajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Matkailun kerrannaisvaikutusten on arvioitu hyödyntävän erityisesti maaseutua, jossa investoinnit lisäävät monimuotoisuutta, elinvoimaa ja ennen kaikkea työpaikkojen määrää.

Ruokamatkailun on huomattu tuovan tulovirtaa myös kulttuuripalveluille, kuten museoille, festivaaleille ja taiteelle. Yhdessä ne muodostavat ainutlaatuisia kokonaisuuksia, joiden avulla Itä-Suomi voi erottautua massaturismista ja houkutella Suomeen myös kulttuurimatkailijoita. Mitä enemmän kohteilla on tarjota elämyksiä, sitä pidempään matkailijat viipyvät. Ruoka- ja kulttuurimatkailu mahdollistavat ympärivuotisen tulovirran.

Itä-Suomen suurin vetovoimatekijä on toki puhdas ja ainutlaatuinen luonto, jonka ympärille kietoutuu vahva ruokaperinne ja sitä vahvistavat tarinat. Saimaan ruokamatkailutuotteiksi on jo paketoitu ruokareittejä, saaristo- ja metsäruokaelämyksiä, kiertomatkoja sekä hyvinvointipalveluja.

Lähivuosina nähdään, kuinka matkailustrategia toimii.

BASCIL – Innovative Solutions Enhancing Sustainable Culinary Tourism Services Through Diversification In Rural Food Production Sector oli Interreg Baltic Sea Regionin rahoittama kansainvälinen hanke vuosina 2023-2025, jossa oli mukana 15 partneria kahdeksasta Itämeren alueen maasta. Suomesta mukana olivat Xamk ja Lomalaidun ry ja pilottialueina Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.

Lisätietoja