Saimaan seudun ruokakulttuuri on täynnä tarinoita yritysten tueksi

Xamkin asiantuntijat ovat tuottaneet aineiston, joka tuo Saimaan seudun ruokakulttuurin tarinoita arkistoista, kirjoista ja perinteestä helposti kaikkien saataville. Tarinat paketoitiin ideakirjaksi ja aineistoksi, käytettäväksi erityisesti mara- alan yrityksissä esimerkiksi siirtäen tekstejä suoraan viestintään. Kirjassa on konkreettisia malleja ruokakulttuurin tuotteistamiseen ja tuotteiden erityisyyden korostamiseen sopivia tarinoita. Uutta, käyttökelpoista tietoa on nyt saatavilla esimerkiksi lörtsystä ja EU:n nimisuojankin saaneesta savolaisesta mustikkakukosta, satokaudesta ja kansanperinteen merkkipäivistä. Tarinoiden reseptikirja –aineksia tarinankerrontaan ruoka- ja matkailupalveluissa on sähköinen julkaisu, joka on vapaasti ladattavissa Theseuksessa.

Uusia, tuotteistuksessa käyttökelpoisia tarinoita on nyt helposti saatavilla esimerkiksi lörtsystä ja EU:n nimisuojankin saaneesta savolaisesta mustikkakukosta, satokaudesta ja kansanperinteen merkkipäivistä.

Tarinoita testattiin pilottituotteilla. Pilotteina testattiin esimerkiksi kekripitoja, sirpikkäitä, emännän mustikkakukkopajaa ja satojuhlaristeilyä. Caseja esitellään tarkemmin Tarinoiden reseptikirjassa. Palautteista nähtiin mm., että ihmiset etsivät tunnesidettä ja haluavat tarinoiden avulla kytkeytyä paikkaan, jossa vierailevat.   

– Tarinat ovat mielenkiintoisia ja kutsuvia paitsi matkailijoista, myös paikallisista. Ne herättävät tunteita ja muistoja ja auttavat säilyttämään ja vahvistamaan ruokakulttuuriamme, kertoo Tuohta tarinoista –hankkeen projektipäällikkö Minna Komppa.  – Seuraavan kerran, kun tarjoilet ruokalajia, höystä se tarinalla: hauskalla faktalla tai muistolla, hän vinkkaa. 

Tähän sesonkiin sopivat Tarinoiden reseptikirjasta kerrottavaksi tarinat esimerkiksi raparperistä, lörtsystä tai mustikasta ja mustikkakukosta. Kirjassa kerrotaan mm. kuka eteläsavolainen merkkihenkilö toi raparperin Suomeen ja kuinka tämän tarinan voisi tuotteistaa. Kansanperinteen juhlista ajallisesti seuraavana on vuorossa Ukon vakat. Sitä vietettiin Ukko ylijumalan kunniaksi. Ukko ja muita suomalaisen mytologian jumalhahmoja esiintyvät myös tämän artikkelin pääkuvassa. Ukon vakkajuhla soveltuu hyvin toteutettavaksi touko-kesäkuussa ravintolan olutjuhlana tai paikallisoluiden tasting-tilaisuutena, sillä juhlassa oluella oli erityinen rooli. Kristillisenä aikana Ukon vakkojen juhlinta on sulautunut juhannuksen viettoon. 

Kuva: Tarinakortti oluen markkinointiin Ukko ylijumalan tarinalla. Myytävän oluen tiedot voi lisätä tyhjään kohtaan. Kortti on vapaasti tulostettavissa käyttöön Tarinoiden reseptikirjan liitteessä. Se löytyy kirjan verkko-osoitteesta omasta linkistään.

Jutun kuvat: TKI-asiantuntija Miikka-Petteri Lesonen

Tarinoiden reseptikirja ja tarinallisten tuotteiden pilotoinnit ovat osa Tuohta tarinoista –hankkeen toimenpiteitä. Hanke on saanut Euroopan unionin osarahoituksen Etelä-Savon ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi / MKN Yrityspalvelut 1.5.2024-30.6.2026. Hankkeessa autetaan ruokapalvelu- ja matkailuyrityksiä tarinallistamaan tuotteitaan tai luomaan uusia, tarinallistettuja matkailupalvelutuotteita. Hankkeessa myös innostetaan lapsia ja nuoria ruokakulttuurin ja kestävän ruokajärjestelmän pariin pelillistämisen avulla. 

Lisätietoja