Virtual Production yhdistää luovuuden ja teknologian uudenlaisiksi tuotannoiksi
Virtual Production tuo yhteen osaamista monilta eri aloilta. Samassa tuotannossa voidaan tarvita esimerkiksi audiovisuaalisen alan, pelialan, 3D-mallinnuksen, tuotannon, kuvauksen, valaistuksen, lavastuksen ja teknologian osaamista. Siksi myös koulutukseen voi tulla hyvin erilaisista ammatillisista taustoista.
Xamkissa koulutuksesta vastaavaan Suvi Pylväsen mukaan juuri eri osaamisalueiden kohtaaminen on yksi koulutuksen keskeisistä lähtökohdista. Opiskelijat pääsevät hyödyntämään aiempaa ammattiosaamistaan yhteisissä projekteissa, oppimaan toisiltaan ja samalla tarkastelemaan omaa osaamistaan uudesta, virtuaalituotannon näkökulmasta.
-Ajatuksena on, että opiskelija tuo mukanaan aiemman ammattiosaamisensa ja syventää sitä virtuaalituotannon näkökulmasta, Pylvänen kertoo.
Teknologiaa, visuaalista suunnittelua ja tuotanto-osaamista

Ensimmäisen lukuvuoden opinnoissa Virtual Productionia lähestytään kolmesta keskeisestä näkökulmasta. Yksi kokonaisuus keskittyy tekniikkaan ja teknologiaan eli siihen, miten virtuaalituotanto toteutetaan teknisesti. Toinen tarkastelee muun muassa lavastusta ja kuvausta sekä siitä, mitä visuaalisessa toteutuksessa täytyy huomioida. Kolmas kokonaisuus puolestaan käsittelee tuottamista ja sitä, miten virtuaalituotanto eroaa perinteisestä tuotannosta esimerkiksi aikataulujen, sisältöjen ja tarvittavan osaamisen näkökulmasta.
Opiskelija saa näin kokonaiskuvan siitä, mistä virtuaalituotannossa on kyse, mitä teknologialla voidaan saavuttaa ja mitä onnistunut toteutus vaatii.
Teoria yhdistyy alusta lähtien käytännön kokeiluihin ja työpajoihin. Myöhemmin opiskelijat toteuttavat tiimeissä suuremman produktion, jossa kokonaisuuteen kuuluvat esituotanto, tuotanto ja jälkituotanto. Opinnäytetyö antaa vielä mahdollisuuden syventää omaa osaamista valitulla alueella.
Virtuaalistudiossa opitaan tekemällä
Käytännön tekeminen on tärkeä osa koulutusta. Opiskelijat pääsevät työskentelemään Xamkin virtuaalistudiossa ja hyödyntämään sen teknologiaa omissa tuotannoissaan. Näin virtuaalituotantoa ei opita vain teoriassa, vaan teknologiaa pääsee testaamaan oikeissa tuotannoissa.
Kokeilemisen kautta syntyy ymmärrys myös siitä, milloin virtuaalituotanto on hyvä ratkaisu ja milloin jokin toinen tuotantotapa palvelee tarkoitusta paremmin. Tavoitteena on oppia perustelemaan, miksi virtuaalituotantoa kannattaa hyödyntää tietyssä tilanteessa ja mitä teknisiä, visuaalisia ja tuotannollisia asioita laadukkaassa lopputuloksessa täytyy huomioida.
Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina, mutta Suvi Pylvänen kannustaa opiskelijoita hyödyntämään mahdollisuuksia työskennellä studiossa mahdollisimman paljon. Käytännön kokeilut tarjoavat tilaisuuden testata myös omia ideoita ja syventää juuri itselle merkityksellistä osaamista.
-Kun pääsee oikeasti näkemään, kokemaan ja tekemään studiossa, se on tärkeä osa oppimista, Pylvänen toteaa.
Virtuaalituotanto voi viedä sinne, minne fyysisesti on vaikea päästä
Virtuaalituotannossa teknologia palvelee ennen kaikkea luovaa tekemistä. Suvi Pylvänen kuvailee sitä tekniseksi ratkaisuksi tuttuun tuotannolliseen haasteeseen: aina haluttuun kuvauspaikkaan ei voida mennä tai sinne meneminen ei ole tuotannon kannalta järkevää.
Syynä voivat olla esimerkiksi fyysiset rajoitteet tai kustannukset. Virtuaalisessa ympäristössä voidaan puolestaan rakentaa paikkoja ja maailmoja, joiden toteuttaminen todellisessa ympäristössä olisi vaikeaa.
Tekniikka itsessään ei kuitenkaan ole päämäärä.
Kysymys on nimenomaan siitä, miten teknologiaa hyödynnetään luovasti niissä tuotannoissa, joihin virtuaalituotanto sopii
Tämä avaa samalla uudenlaisia mahdollisuuksia sisällöntuotantoon. Osaamista voidaan soveltaa perinteisten audiovisuaalisten tuotantojen lisäksi esimerkiksi live-tuotannoissa, tapahtumissa ja museoympäristöissä.
Oma ammattiosaaminen antaa lähtökohdan uuden oppimiselle
Virtual Production -koulutus sopii erityisen hyvin ammattilaiselle, jolla on jo esimerkiksi audiovisuaalisen alan, media-alan tai pelialan osaamista ja joka haluaa laajentaa sitä virtuaalituotannon suuntaan. Taustaa voi olla esimerkiksi arkkitehtuurista, teknologiaan liittyvältä insinöörialalta tai muulta luovalta alalta.
Juuri erilaiset taustat ovat koulutuksen vahvuus. Virtuaalituotannossa tarvitaan esimerkiksi tuottamista, fyysisten elementtien rakentamista, 3D-mallinnusta, digitaalisten ympäristöjen tekemistä, teknisiä ratkaisuja, kuvausta, valaistusta ja ääntä. Opiskelijoiden erilainen osaaminen pääsee siksi esiin yhteisissä projekteissa.
Aiempi ammattiosaaminen toimii opinnoissa lähtökohtana, mutta se ei rajaa sitä, millaista osaamista opiskelija voi koulutuksen aikana kehittää. Opiskelija voi sekä syventää oman alansa osaamista virtuaalituotannon näkökulmasta että laajentaa osaamistaan aivan uusille alueille. Esimerkiksi valaistuksen parissa työskennellyt voi perhetyä siihen, miten virtuaaliset ympäristöt vaikuttavat valaisuun, mutta samalla kartuttaa osaamistaan esimerkiksi kuvauksestam teknisistä ratkaisuista, digitaalisten ympäristöjen rakentamisesta tai tuotannosta.
Tavoitteena onkin ymmärtää virtuaalituotantoa laajempana kokonaisuutena ja samalla löytää ne osa-alueet, joiden parissa haluaa kehittää omaa asiantuntijuuttaan. Eri taustoista tulevien opiskelijoiden yhteistyötä tukee tätä: yhteisissä projekteissa omaa osaamista pääsee jakamaan muille ja samalla oppimaan muiden vahvuusalueista.
Alan ammattilaiset tuovat työelämän mukaan opintoihin
Koulutuksessa opiskelijat pääsevät oppimaan myös virtuaalituotannon parissa työskenteleviltä ammattilaisilta. Opintoihin kuuluu ulkopuolisten asiantuntijoiden vetämiä työpajoja, ja suunnitelmissa on ollut myös vierailuja alan studioympäristöihin. Näin opiskelijat saavat näkökulmia siihen, miten virtuaalituotantoa käytetään ja kehitetään käytännön työelämässä.
Nopeasti kehittyvällä alalla yhteys työelämään on tärkeä. Virtuaalituotanto on Suomessa vielä uusi osaamisalue, ja kiinnostus teknologian hyödyntämiseen kasvaa. Koulutuksen tavoitteena on osaltaan vastata tähän osaamistarpeeseen.
Uusi osaaminen mahdollistaa uudenlaisia tuotantoja
Virtuaalituotannon merkitys ei rajoitu yksittäisten tuotantojen uudenlaiseen toteuttamiseen. Uusi teknologia ja siihen liittyvä osaaminen voivat mahdollistaa kokonaan uudenlaisia tekemisen tapoja ja tuotantoja.
Kun alan osaamista on saatavilla, suomalaiset tekijät voivat olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa tuotantoja, joissa uudenlaisia teknologisia ratkaisuja tarvitaan. Suvi Pylvänen näkee tässä myös koulutuksen laajemman vaikutuksen: osaamisen kasvattaminen voi avata uusia mahdollisuuksia työelämälle ja kansainväliselle yhteistyölle.
Opiskelijan näkökulmasta tavoitteena on, että koulutuksessa hankittu osaaminen siirtyy omaan työhän. Valmistumisen jälkeen virtuaalituotannon ratkaisuja voisi hyödyntää osana omaa ammattia ja erilaisia projekteja, olivatpa ne audiovisuaalisia tuotantoja tai esimerkiksi live-tuotantoja.
Mahdollisuus päästä mukaan kehittyvälle alalle
Virtual Production on uusi ja nopeasti kehittyvä osaamisalue. Juuri siksi Suvi Pylvänen pitää ajankohtaa erityisen kiinnostavana opiskelun kannalta. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden tutustua teknologiaan ja sen käyttötapoihin vaiheessa, jossa alan toimintatavat ja mahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti.
Nyt pääsee ensimmäisten joukossa Suomessa opiskelemaan uutta teknologiaa ja sitä, mitä kaikkea sillä on mahdollista saavuttaa
Hakemista harkitsevaa Suvi Pylvänen kannustaa pohtimaan ennen kaikkea oman nykyisen osaamisen ja virtuaalituotannon yhdistelmää: mitä uutta siitä voisi syntyä?
-Jos on kiinnostusta laajentaa omaa osaamista virtuaalituotannon puolelle ja pohtia, mitä oma osaaminen yhdistettynä virtuaalituotantoon voisi mahdollistaa, niin ehdottomasti hakemusta sisään.
Haluatko yhdistää oman ammattiosaamisesi virtuaalituotannon uusiin mahdollisuuksiin? Tutustu Master of Culture and Arts, Virtual Production -koulutukseen ja ota seuraava askel osaamisesi kehittämisessä