Xamk ja IBG: Digitaaliset etälennonjohtotornit voivat osaltaan turvata Suomen pienempien lentoasemien tulevaisuuden

Toisin kuin perinteiset lennonjohtotornit, jotka edellyttävät paikalla olevaa henkilöstöä, digitaalinen etälennonjohtotorni hyödyntää korkearesoluutioisia kameroita ja sensoreita välittäen lennonjohtajille sertifioidun reaaliaikaisen näkymän etälennonjohtokeskukseen.

– Yksi lennonvarmistuspalvelujen tiimi voi palvella useita lentoasemia yhdestä sijainnista käsin, mikä voi merkittävästi alentaa lentoasemakohtaisia kustannuksia pitkällä aikavälillä ja mahdollistaa lentoasemien joustavammat aukioloajat, kertoo projektipäällikkö Eija Joro Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Vaikka liiketoimintaperuste on vahva, käyttöönotto on hidasta

Selvitys tunnistaa niin sanotun ”siirtymäkuilun”: nykytoimintojen ylläpito on lyhyellä aikavälillä edullisempaa, kun taas digitalisaatio edellyttää alkuinvestointeja, jotka mahdollistavat henkilöstökustannusten laskun pitkällä aikavälillä.

Alan asiantuntijat korostavat, että paikallisten, usein alueomisteisten lentoasemien, on siirryttävä pitkäjänteisempään suunnitteluun infrastruktuurin osalta. Pienet lentoasemat jäävät helposti kiinni kalliisiin ja vanhentuneisiin toimintamalleihin tulevaisuuden muuttuvassa ilmaliikenteessä.

Selvitys tarkastelee digitalisaatiota myös osana kansallista turvallisuutta

Vaikka kustannusten hallinta on paikallinen kysymys, digitaalinen ja yhteen kytkeytyvä lentoasemaverkosto vahvistaa Suomen kriisivalmiutta. Tämä argumentti on erityisen painava nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

– Valtio on resilientin lentoasemaverkoston suurin hyötyjä. Jopa noin miljoonan euron investointi tähän teknologiaan per lentoasema on perusteltavissa, mikä vastaa vain murto-osaa kilometrin pituisen moottoritien hinnasta, sanoo Kim Silander (IBG), raportin laatija.

Selvityksessä tarkasteltiin Seinäjoen, Mikkelin, Lappeenrannan ja Helsinki-East (Pyhtään) lentoasemien toimintamalleja, sekä vertailukohtana vastaavien eurooppalaisten lentoasemien valitsemia ratkaisuja.  Siirtymäkuilun kaventamiseksi selvitys suosittelee kansallista selvitystä malleista, jotka voisivat mahdollistaa siirtymän yhteisrahoituksen ja laajentaa digitaalisia palveluja pienille lentoasemille. Pienten lentoasemien on haasteellista tehdä tarpeelliset investoinnit yksin. Teknologia on valmis ja Traficomin hyväksymä. Jäljelle jää poliittinen tahtotila ja päätöksenteko siirtymän rahoituksesta.

HELSINKI, Suomi – Euroopan unionin sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisrahoittama selvitys on osa Kasvua modernista ilmaliikenteestä itäiseen Suomeen -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, miten kehittyvän teknologian avulla voidaan rakentaa uusia toimintamalleja vastaamaan muuttuvan ilmaliikenteen tarpeita tulevaisuudessa.  Selvityksen toteuttivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk / Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö yhdessä Independent Business Group Sweden AB:n (IBG) kanssa.

Lisätietoja

Tietoa selvityksestä:

Kim Silander, Founder
Independent Business Group Sweden AB
+46 763 250 932
kim.silander@ibg.aero

Tietoa hankkeesta:

Eija Joro, projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk / Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö
+358 50 311 2237
eija.joro@xamk.fi