Yhteistyöllä kohti vahvempaa vanhemmuuden tukea
47 ammattilaista rakensi yhteistä toimintamallia
Yhteistyöllä kohti vahvempaa vanhemmuuden tukea -kehittämisprosessiin osallistui yhteensä 47 ammattilaista. Mukana oli osaajia perhetyöstä, aikuissosiaalityöstä, mielenterveys- ja päihdeavososiaalityöstä, lapsiperheiden sosiaalityöstä sekä lastensuojelusta. Eri palvelujen näkökulmien yhdistäminen auttoi tunnistamaan sekä yhteistyön mahdollisuuksia että käytännön kohtia, joissa tiedonkulkua, vastuunjakoa ja yhteistä suunnittelua on tarpeen vahvistaa.
Kehittämisprosessissa nousi esiin tärkeä havainto: aikuissosiaalityössä on olennaista tunnistaa asiakkaat, joilla on lapsia, ja selvittää perheen ympärillä jo toimivat palvelut. Lastensuojelussa puolestaan on tärkeää tunnistaa aikuissosiaalityön osaaminen ja palvelut, joilla voidaan vahvistaa vanhemman toimintakykyä, tukea kuntoutumista. Vahvemmalla tuella voidaan edistää esimerkiksi perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta.
Yhteinen nimittäjä on perhe
Lastensuojelussa asiakkaana on lapsi ja aikuissosiaalityössä vanhempi. Palvelujen lähtökohdat ovat erilaiset, mutta yhteinen päämäärä on sama: hyvinvoiva perhe. Kun ammattilaiset tarkastelevat tilannetta yhdessä vanhemman kanssa, tuesta voidaan rakentaa eheämpi kokonaisuus. Samalla vältetään päällekkäistä työtä ja varmistetaan, ettei perheen tarvitse selvittää palvelujärjestelmää yksin.
Viisi askelta yhteistyöhön
Toimintamallin ensimmäinen vaihe on palveluiden kartoitus. Kun aikuinen tulee palveluun, selvitetään hänen kanssaan, millaisia palveluja perheellä jo on ja ketkä ammattilaiset työskentelevät perheen kanssa. Kartoituksessa voidaan hyödyntää Check list -työvälinettä. Näin muodostuu yhteinen ymmärrys perheen ympärillä olevasta toimijaverkostosta ja yhteistyön tarpeista.
Toisessa vaiheessa sovitaan yhteydenotosta. Vanhemmalta pyydetään lupa palvelujen väliseen yhteistyöhön, ja yhteys toiseen palveluun otetaan ensisijaisesti yhdessä hänen kanssaan. Kolmannessa vaiheessa vaihdetaan vanhemmuuden tukemisen kannalta tarpeellisia tietoja vanhemman läsnä ollessa. Näin yhteistyö pysyy avoimena ja luottamuksellisena: vanhempi tietää, mitä tietoja vaihdetaan ja mihin niitä tarvitaan.
Neljännessä vaiheessa asetetaan työskentelylle yhteiset tavoitteet asiakkaan tarpeista käsin ja laaditaan suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Viidennessä vaiheessa tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä. Tarvittaessa työskentelyä suunnataan uudelleen. Jatkuva seuranta tekee muutokset näkyviksi ja auttaa arvioimaan tuen vaikuttavuutta.
Yhteistyö näkyy yhteisinä tekoina
Toimintamalliin koottiin myös käytännön työskentelytapoja, joita voidaan käyttää perheen tarpeiden mukaan. Aikuissosiaalityön ammattilainen voidaan esimerkiksi kutsua mukaan lastensuojelun systeemiseen tiimiin. Lisäksi vanhemmuuden tuen suunnitelma voidaan laatia yhdessä ja vanhemmuustapaamisia toteuttaa eri palvelujen yhteistyönä. Viisiportainen toimintamalli ei korvaa ammatillista harkintaa, vaan tarjoaa yhteisen rungon yhteistyölle. Sen tavoitteena on herättää lasten ja aikuisten palveluissa toimivat ammattilaiset tunnistamaan toisensa, tekemään yhteistyötä suunnitelmallisesti ja pitämään perheen mukana työskentelyn kaikissa vaiheissa. Kun palvelut yhdistävät osaamisensa, vanhemmuuden tuki voi olla oikea-aikaisempaa, johdonmukaisempaa ja perheen arjessa vaikuttavampaa.