Euroopan unionin osarahoittama Kymenlaakson liitto

Hankkeet ‹ Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu — WordPress

HIILIBISNES – Betonin CO2-kovetuksella kohti kestävää liiketoimintaa

HANKE

Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja

TAUSTA

TOIMENPITEET

TIEDOT JA HENKILÖSTÖ

TULOKSET

Päivitetään hankkeen edetessä

Hankkeen tausta

Rakennettu ympäristö vastaa noin kolmanneksesta Suomen ilmastopäästöistä. Betoni on maailman eniten käytetty rakennusmateriaali, mutta se on myös yksi rakennusteollisuuden suurimmista saastuttajista. Sementin valmistuksessa, eli kalkkikiven poltossa, vapautuu kemiallisen reaktion kautta hiilidioksidia noin 700 kg klinkkeritonnia kohti.

Ratkaisuna tähän HIILIBISNES-hankkeessa kehitetään vihreää betonia sitomalla talteen otettua CO2 tuoreeseen betonimassaan. CO2 sitoutuu rakenteeseen kalsiumkarbonaatiksi samalla betonia lujittaen. Tällöin myös betoniin tarvittavaa sementin määrää voidaan vähentää. Betonin innovatiivinen käyttö hiilinieluna mahdollistaa näin teollisuudessa syntyvän CO2 pysyvän sitomisen ja betonin ominaisuuksien parantamisen.

Tavoitteena hyötykäyttää teollisuuslaitoksilta talteen otettua hiilidioksidia

Hiilidioksidikovetuksen tavoite on hyötykäyttää teollisuuslaitoksilta talteenotettua hiilidioksidia. Tarjoamalla sitä hyödyntävän betonituotteen kannustetaan myös teollisuuslaitoksia investoimaan ja siirtymään talteenottoon. Tällä hetkellä laajin talteenotetun hiilidioksidin sijoituskohde on tyhjentyneisiin öljykenttiin pumppaaminen muun muassa Norjassa. Vaihtoehtoiset ratkaisut hiilidioksidin hyödyntämiseen ovat ajankohtaisia.

Keskeiset toimenpiteet

Tavoitteemme on edistää betonin hiilineutraaliutta kehittämällä CO2 kovetusprosessia kokonaisvaltaisesti huomioiden samalla teknistaloudellisen tarkastelun, mukaan lukien kannattavuuden, saavutetut päästöhyödyt, lisäarvon sekä vaikutuksen lopputuotteiden vähähiilisyyteen. Arvioimme sopivien seosaineiden käyttöä CO2-kovetuksen kanssa ja etsimme ratkaisun sitoutuneen CO2 määrän varmentamiseen. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoite on kasvattaa paikallisia liiketoimintamahdollisuuksia, yrityslähtöisiä pilotointeja ja vaikuttavaa TKI-toimintaa.

Hanke on jaettu viiteen työpakettiin. Työpaketissa 1 (TP1) tarkastellaan erilaisia menetelmiä, kuinka kaasumainen hiilidioksidi saadaan syötettyä betonimassan joukkoon betonin sekoitusvaiheessa kustannustehokkaasti. Tavoitteena on löytää menetelmä, jonka avulla saadaan sitoutettua hiilidioksidia betonin joukkoon paitsi mahdollisimman suuri määrä, myös mahdollisimman suurella hyötysuhteella. Samalla tunnistetaan erilaisten syöttömenetelmien asettamat vaatimukset muun muassa betonimyllyjen ja -autojen rakenteisiin.

Syöttötekniikoiden paremmuuden arvioimiseksi kehitetään menetelmä määrittää ja todentaa betoniin sitoutuneen hiilidioksidin määrä. Maksimaalisen hiilidioksidimäärän varmistamiseksi tarkastellaan erilaisten side- ja lisäainekoostumusten sekä vesi/sementtisuhteen vaikutusta hiilidioksidin sitoutumiseen. Koekappaleiden valujen yhteydessä tarkastellaan myös erilaisten tiivistysmäärien ja tekniikoiden vaikutusta hiilidioksidin pysyvyyteen betonissa.

Työpaketissa 2 (TP2) analysoidaan ja testataan hiilidioksidipitoisen betonin koostumusta, huokosrakennetta, kestävyys- ja lujuusominaisuuksia sekä muodostuneiden CaCO3-kiteiden kokoa, sijaintia ja rakennetta. Tulosten perusteella löydetään optimaalinen sitoutuneen hiilidioksidin määrä, jonka avulla voidaan saavuttaa parhaat betonin ominaisuudet (lujuus, kestävyys, käsiteltävyys). Parhaimmillaan CO2 toimii lisäaineena, jonka avulla betonista muodostuu paitsi hiilinielu, myös sideaineena käytettävien sementin ja kuonan määrää voidaan vähentää ja sitä kautta pienentää entisestään betonirakentamisen hiilijalanjälkeä.

Työpaketissa 3 (TP3) tarkastellaan hiilidioksidin saatavuutta, tunnistetaan erilaisia sivuvirtapohjaisia hiilidioksidilähteitä, kartoitetaan soveltuvia talteenottotekniikoita, rakennetaan yhteistyöverkostoja toimijoiden välille ja pohditaan järkeviä toimitustapoja betonitehtaille. Toimenpiteiden avulla luodaan malli, kuinka sivuvirtana syntyvän hiilidioksidin talteenotosta ja tuotannosta päästään hiilivarastona toimivan vähähiilisen betonin käyttöön rakentamisessa.

Työpaketissa 4 (TP4) tarkastellaan hiilidioksidikovetuksen teknistaloudellista kannattavuutta ja valittujen reseptien vaikutusta betonin vähähiilisyyteen. Teknis-taloudellisissa tarkasteluissa ydinprosessin ympärille rakennetaan kokonaisuus, jolle tarkastelu tehdään. Teknis-taloudellinen tarkastelu tehdään vaihe vaiheelta jokaiselle vaiheelle, joita ovat muun muassa hiilidioksidin hankinta ja kuljetus betonitehtaalle, CO2 seostaminen betonin joukkoon, vaikutukset muihin tarvittaviin lisä- ja sideaineisiin, saavutettavien ominaisuuksien vaikutus betonin hintaan ja vähähiilisyydelle laskettava arvo. Toiminnan taloudellista kannattavuutta arvioidaan laskemalla investointi- ja käyttökustannukset ja tuotot sekä näiden perusteella investoinnin takaisinmaksuaika sekä vuosittainen tulos.

Kehityshankkeen toiminnan ohjaaminen, tulosten raportointi ja niistä tiedottaminen ovat työpaketin 5 (TP5) keskeisiä toimenpiteitä. Hankkeen tärkein viestimiskanava on hankenettisivut, joita päivitetään säännöllisesti hankkeen aikana. Sivuilla esitellään hanketta, sen toimenpiteitä ja tuloksia sekä muita aihealueeseen liittyviä ajankohtaisia asioita.

Hiilidioksidin syöttö ja materiaalin käyttäytyminen

HIILIBISNESBetonin CO2-kovetuksella kohti kestävää liiketoimintaa hankkeessa tutkitaan betonin altistusta hiilidioksidille jo betonin sekoitusvaiheessa, jolloin betoni on vielä plastisessa muodossa. Hiilidioksidi aiheuttaa rakenteessa mineralisoitumista, jolloin CO2 sitoutuu pysyvästi betoniin sitä lujittaen. Aiemmassa hankkeessa varmistettiin mineralisoituminen mm. betonin SEM-karakterisoinnilla, mutta yksi tämän hankkeen tärkeimmistä tehtävistä on päästä käsiksi sitoutuneen hiilidioksidin ja muodostuneiden karbonaattien määrään.

Betoni – aikamme vihreä materiaali?

Betoni on maailman eniten käytetty rakennusmateriaali ja syystäkin. Materiaalina se on kestävää, lujaa, pitkäikäistä, monikäyttöistä ja taloudellista. Betonin tärkeimmän raaka-aineen, sementin, valmistuksessa vapautuu kuitenkin valtavasti CO2-päästöjä. Onko siis mahdollista, että betonia kuvailtaisi tulevaisuudessa myös vihreäksi?

Betonin CO2-käsittely ei ole uusi aihe

Hiilidioksidin hyödyntämistä betonin valmistuksessa on tutkittu jo 1970-luvulla, mutta aiheeseen liittyy silti paljon avoimia kysymyksiä ja haasteita. Sitoutuneen CO2 tarkka määrä on vaikeaa osoittaa betonissa tapahtuvien useiden päällekkäisten reaktioiden johdosta, ja sitoutumiseen liittyy paljon muuttujia. Pelkästään syötetty CO2 ei kerro, miten paljon kaasua saadaan todellisuudessa mineralisoitua. Tämän hankkeen keskeinen tavoite onkin huomioida CO2 sitoutumisen rajat ja varmistaa, että betonin CO2-käsittely on kannattavaa ja vaikutus hiilijalanjälkeen nettopositiivinen.

Sitoutunut hiilidioksidi on siis poissa ilmakehästä ja valmistettu betoni lujempaa

Hankkeen tiedot

Hankkeen nimi:

HIILIBISNES – Betonin CO2-kovetuksella kohti kestävää liiketoimintaa

Hankkeen kesto: 1.1.2025–31.12.2026

Tiedot

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk, KymiLabs
Vahvuusala: Metsä, ympäristö ja energia
Osaamiskärki: Bio- ja kiertotalous, Vähähiilisyys, Yrittäjyys ja innovaatiot
Tutkimusyksikkö: Kymilabs
Vaikuttavuustavoite: Ympäristö ja kestävyys, Yrittäjyys ja korkea lisäarvo

Budjetti

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Kymenlaakson liitton kautta haettu EAKR-rahoitus
Kokonaisbudjetti: 260 458 euroa
EU:n osuus kokonaisbudjetista: 182 320 euroa
Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 52 138 euroa

Muu rahoitus:
Betonia Oy 19 500 euroa
Suomen Betoniyhdistys 6 500 euroa

Asiasanat

aluekehittäminen innovaatiot kiertotalous kymenlaakso tutkimus vähähiilinen betoni vähähiilinen rakentaminen vähähiilisyys yhteiskehittäminen yritysyhteistyö



Hanke on Euroopan unionin osarahoittama

Muut rahoittajat

.

Yhteistyökumppanit







Puhelin
+358504333001
Sähköposti
Nella.Peippo@xamk.fi
Yksikkö
Kymilabs
Nella Peippo
Projektipäällikkö
+358504333001
Nella.Peippo@xamk.fi
Puhelin
+358503391800
Sähköposti
Jukka.Louko@xamk.fi
Yksikkö
Kymilabs
Jukka Louko
Projektitutkija
+358503391800
Jukka.Louko@xamk.fi
Puhelin
+358407368651
Sähköposti
Hanna-Kaisa.Koponen@xamk.fi
Yksikkö
Kymilabs
Hanna-Kaisa Koponen
TKI-yksikön johtaja
+358407368651
Hanna-Kaisa.Koponen@xamk.fi

Aiheeseen liittyen






Muut hankkeet