Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja kehittää ilmailua kohti tulevaisuuden monipuolistuvaa ilmaliikennekulttuuria.
Projekti
Hankkeesta
Vauhdilla kasvava miehittämätön ja perinteinen miehitetty ilmailu kohtaavat yhä useammin niin taivaalla kuin lentokentilläkin. Dronerahtikuljetukset limittyvät osaksi maateitse tapahtuvia kuljetuksia. Uudet toiminnot tuovat siis osaltaan suuren joukon haasteita, mutta erityisesti paljon uusia innovatiivisia mahdollisuuksia. Vaikka vähäpäästöisyys onkin myös ilmailun yksi tulevaisuuden päätavoitteista, kivijalan tulevaisuudenkin ilmaliikenteelle antaa se tärkein asia ilmailussa: turvallisuus.
Hanke toteutetaan yhteishankkeena Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu – XAMK:n ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n välisesti. Projektin vetäjänä toimii Xamk.
Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset tukevat ilmaliikenteen osalta siirtymää pois
uusiutumattomia ja saastuttavia luonnonvaroja käyttävästä matkustus- ja kuljetuskalustosta.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet
Hanke pienentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä lisäämällä sidosryhmissään
entisestään ymmärrystä nykyisten hiilipohjaisten logististen tuotantoratkaisuiden
haitallisuudesta. Toisaalta hanke lisää sidosryhmien tietoisuutta ja luottamusta siihen, että
haitallisia ratkaisuita voidaan tulevaisuudessa korvata ilmaston kannalta kestävämmillä
menetelmillä.
Hanke edistää ekologisten teknisten innovaatioiden ja matkustuspalvelujen kehittämistä ja
käyttöönottoa uusien ilmaliikennemuotojen ympärille. Uusiutuvan energian käyttöön tähtäävät
ratkaisut lentokaluston ja lentokentän energiatuotannon osalta edistävät pitkän aikavälin
kestävyystavoitteita.
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke siis tukee uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja palvelujen käyttökohteiden syntyä
pientavaran ja matkustajien kuljetukseen. Uusien teknologioiden hyödyntäminen lentokentän
maapalveluissa ja kestävien energiaratkaisujen käyttöönotto lentokentän toiminnoissa edistävät
elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
DJI FlyCart 30 -kuljetusdrone
Xamk on hankkinut ensimmäisten joukossa Euroopassa ja ensimmäisenä Suomessa keväällä 2024 markkinoille tulleen suuren DJI FlyCart 30 -dronen. FlyCart on kehitetty erilaisten toimitusten kuljettamista varten, varsinkin haasteellisesti muutoin tavoitettaviin kohteisiin. Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke käyttää FlyCartia rahtikuljetukseen liittyviin koelentoihin, sekä ADS-B -ilma-alusten paikkatietojärjestelmän käytännön testaukseen.
FlyCart 30 on varustettu 70 litran kuljetuslaatikolla tai vaijerivinssillä. Vinssivaijerin pituus on 20 metriä, joten se mahdollistaa dronen kuljettaman rahdin laskemisen paikkoihin, joihin rahdin kuljettaminen muuten olisi vaikeaa, erityisen kallista tai jopa mahdotonta. FlyCart-dronea on mahdollista käyttää myös ylös-alas -suunnissa tapahtuviin pistemäisiin nostoihin, esimerkiksi tuulivoimaloiden tai erilaisten rakennusten huolto- ja korjaustöiden yhteydessä.
Kyseinen drone vaatii erityisen suuren kokonsa ja painonsa vuoksi aina – sen ensimmäisestä koelennosta alkaen – Traficomin hyväksymän ilmailukäytön. Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -projektin tavoitteena on aloittaa lennot DJI FlyCart 30 -droonella vuoden 2025 aikana vireillä olevien viranomaislupaprosessien päätyttyä hyväksytysti.
Katso DJI FlyCart 30 -dronen esittelyvideo:
DJI FlyCart 30 – teknisiä tietoja:
- Maksimikuormitus 40 kg (maksimi lentoonlähtöpaino 95 kg)
- Suurin mitta 3 085 mm (varret ja potkurit auki)
- Suurin lentomatka 28 km (ilman hyötykuormaa ja kaksoisakkutilaa)
- Suurin lentomatka 16 km (30 kg:n hyötykuormalla ja kaksoisakkutilassa)
- Suurin nopeus 72 km/h (39 solmua)
- Suurin lentokorkeus 6 000 m (19 685 jalkaa)
- Käyttölämpötila -20° – 45°C
- Sisääntulosuojausluokitus (IP) 55
ADS-B/UAT -ilmailun paikkatietojärjestelmä
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke on ollut perustamassa kahta ADS-B/UAT -lennonvarmistusjärjestelmää itäisen Suomen lentopaikoille.
Suomen ensimmäinen ADS-B/UAT -asema pystytettiin ja otettiin käyttöön kesäkuussa 2024 Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä. Laitteiston lentopaikan lentokonehangaarin katolle toimitti puolalainen Avionix Engineering. Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke suoritti heti asennusprosessin jälkeen Avionix Engineeringin Ralf Heckhausenin johdolla koelentoja DJI Air 3 -dronella. Järjestelmä todettiin toimivaksi. ADS-B OUT -transponderilla varustettu drone lähetti järjestelmän kautta sekä dronen että kauko-ohjaajan paikkatiedot muiden ilmailijoiden nähtäväksi. Ehtona ilma-aluksen näkyvyydelle kuitenkin on ADS-B IN -vastaanotin yhdistettynä sopivaan näyttölaitteeseen, kuten tablettitietokoneeseen tai ilma-aluksen avioniikan omaan navigointijärjestelmään lentokoneessa.
Toinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ADS-B/UAT -asema asennettiin kesäkuussa 2025 Mikkelin lentoasemalle. Asennuspaikaksi valittiin lentoaseman lennonjohtotorni. Laitteisto ei alustavissa kokeissa aiheuttanut toimintahäiriötä lentoaseman muille lennonvarmistusjärjestelmille, mikä oli positiivinen tieto laitteiston muille lentoasemille sijoittamisen osalta. Myös Mikkelissä Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hankkeen projektipäällikkö Marko Sorsa suoritti laitteiston toiminnalliset testikoelennot DJI Air 3 -dronella. Mikkelin lentoasemalla on EASA-lentoaseman status. Lentopaikkaa koskevat määräykset ja vaatimukset ovat näin ollen korkeammalla tasolla verrattuna pienempiin lentopaikkoihin. Tästä johtuen Mikkelin lentoasemalle asennettu ADS-B/UAT -järjestelmä on tärkeä tekijä tutkittaessa ja tuettaessa tulevaisuuden nopeasti monipuolistuvan ilmaliikenteen kehittymistä. Xamkin lisäksi yhden ADS-B -aseman on tutkimus- ja kehityskäyttöön perustanut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Oulussa.
ADS-B-paikkatietojärjestelmä mahdollistaa osaltaan miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun yhteensovittamisen samassa ilmatilassa, sekä edesauttaa ilmailun U-Space -yhteisilmatilan kehittämistä.
Mikkelin ADS-B/UAT -aseman pystyttäminen sai huomiota myös muun muassa Mikkelin kaupungin tiedottamisessa. Lue Tanja Rihun artikkeli tästä linkistä:
https://mikseimikkeli.fi/mikkelin-lentoasema-vahvistuu-harvinaisella-teknologialla/
Uusi teknologia luo edellytyksiä ilmailutoiminnan kehittämiselle. Asiat menevät eteenpäin, kun tehdään konkreettista eikä vain suunnitella paperilla. (Sami Kahilakoski, Mikkelin lentoaseman päällikkö)
Hankkeen tiedot
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri
Tiedot
Budjetti
Yhteistyökumppanit
