Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja kehittää ilmailua kohti tulevaisuuden monipuolistuvaa ilmaliikennekulttuuria. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hankkeen taustalta vahvaa ilmailun perustietämystä.
Hanke
Tervetuloa – tutustu hankkeeseen!
Vauhdilla kasvava miehittämätön ja perinteinen miehitetty ilmailu kohtaavat yhä useammin niin taivaalla kuin lentokentilläkin. Dronerahtikuljetukset limittyvät osaksi maateitse tapahtuvia kuljetuksia. Uudet toiminnot tuovat siis osaltaan suuren joukon haasteita, mutta erityisesti paljon uusia innovatiivisia mahdollisuuksia – eli tutkimuskohteita. Vaikka vähäpäästöisyys onkin myös ilmailun yksi tulevaisuuden päätavoitteista, kivijalan tulevaisuudenkin ilmaliikenteelle antaa se tärkein asia ilmailussa: turvallisuus.
Hanke toteutetaan yhteishankkeena Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n kesken. Hankkeen päätoteuttajana toimii Xamk. Cursor Oy:n osalta hankkeen projektipäällikkönä toimii Johanna Kunttu, ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin osalta Marko Sorsa.
Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset tukevat ilmaliikenteen osalta siirtymää pois
uusiutumattomia ja saastuttavia luonnonvaroja käyttävästä matkustus- ja kuljetuskalustosta.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet
Hanke pienentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä lisäämällä sidosryhmissään
entisestään ymmärrystä nykyisten hiilipohjaisten logististen tuotantoratkaisuiden
haitallisuudesta. Toisaalta hanke lisää sidosryhmien tietoisuutta ja luottamusta siihen, että
haitallisia ratkaisuita voidaan tulevaisuudessa korvata ilmaston kannalta kestävämmillä
menetelmillä.
Hanke edistää ekologisten teknisten innovaatioiden ja matkustuspalvelujen kehittämistä ja
käyttöönottoa uusien ilmaliikennemuotojen ympärille. Uusiutuvan energian käyttöön tähtäävät
ratkaisut lentokaluston ja lentokentän energiatuotannon osalta edistävät pitkän aikavälin
kestävyystavoitteita.
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke siis tukee uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja palvelujen käyttökohteiden syntyä
pientavaran ja matkustajien kuljetukseen. Uusien teknologioiden hyödyntäminen lentokentän
maapalveluissa ja kestävien energiaratkaisujen käyttöönotto lentokentän toiminnoissa edistävät
elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
Hankkeen tuottamat ilmaliikenteen selvitykset
Hankkeessa on toteutettu kaksi ilmaliikenteeseen liittyvää selvitystä. Niistä ensimmäinen – Pienen lentokentän kestävät energiaratkaisut osana liiketoimintamallia – selvitti pienen lentokentän energiantuotannon- ja käytön mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Selvityksen toteutti Ramboll Oy yrityksen johtavan energia-asiantuntija Markku Nordströmin johdolla . Toinen selvitys – Nopean saavutettavuuden verkosto Suomeen – koski lentoliikenteen nopean saavutettavuuden vaatimuksia ja edellytyksiä Suomessa. Selvityksen toteutti Destia Oy strategisten liikennejärjestelmien projektipäällikkö Riku Huhdan vetämänä. Selvitykset kuuluivat hankkeen osatoteuttaja Cursor Oy:n hanketyöpakettiin. Xamk osallistui selvityksien toteuttamiseen hankkeen päätoteuttajana. Selvityksiä koordinoivat hankkeen projektipäälliköt Johanna Kunttu ja Marko Sorsa. Selvitykset ovat saatavissa ja luettavissa alla olevista linkeistä.
Hankkeen toimia ja toimenpiteitä
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri on omien toimenpiteidensä osalta ollut usein täysin uuden edessä. Hanke ja sen projektipäällikkö ovat muun muassa käyneet aktiivista vuoropuhelua niin laitemaahantuojien, sidosryhmäkumppaneiden kuin viranomaistenkin kanssa. Perinteisesti ilmailussa kaikki tapahtuu erittäin hitaasti. Niin myös tässä projektissa. Hankkeen ollessa käynnissä myös maailman poliittinen tilanne on muuttunut Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäysodan takia. Tästä johtuen esimerkiksi hankkeen pitkän toimintamatkan ulkomaille suuntautuvista dronerahtikoelennoista on jouduttu luopumaan. Ulkomaan lentoihin varattu budjetti kuitenkin on ollut mahdollista hyödyntää kotimaassa tapatuviin koelentoihin.
Hanke on edelleen myös varautunut toimimaan ja harjoittelemaan dronerahtikuljetuksia myös vaihtoehtoisilla toimintatavoilla. Tätä ajatellen hanke on edesauttanut ja osallistunut muun muassa suuren kuljetuskapasiteetin rahtidronen saattamiseen Suomeen.
ADS-B/UAT -ilmailun paikkatietojärjestelmä
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii yhtenä toimenpiteenään pienen lentokentän digitaalisuusratkaisuja. Digitaaliset toiminnot mahdollistavat lentopaikan selviytymisen ilmaliikenteen murroksessa. Pienten lentokenttien haasteena viime vuosina on ollut yhä vähenevä ilmaliikenne. Suomen eri alueet joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Toimiva lentoliikenteen reittiverkosto ja lentokenttien infrastruktuuri ovat elinehtoja saavutettavuuden ja sitä kautta erityisesti paikkakuntien yritystoimintojen kannalta.
Lentokenttien on pystyttävä tulevaisuudessa entistä tehokkaampaan joustamiseen tarjoamissaan palveluissa. Erityisesti sähköistyvä ilmaliikenne luo kivijalkaa lyhyille poikkiliikenteen lentoreiteille. Dronet puolestaan mahdollistavat yhä skaalautuvamman logistiikan. Kaikki tämä olisi pystyttävä tekemään tosiinsa limittyen ja turvallisuutta vaarantamatta. Näistä lähtökohdista hanke on ollut mukana suunnittelemassa ja perustamassa kahta ADS-B/UAT -ilma-alusten paikkatietojärjestelmää itäisen Suomen lentopaikoille.
Suomen ensimmäinen ADS-B/UAT -asema pystytettiin ja otettiin käyttöön kesäkuussa 2024 Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä. Laitteiston lentopaikan lentokonehangaarin katolle toimitti puolalainen Avionix Engineering. Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke suoritti heti asennusprosessin jälkeen Avionix Engineeringin Ralf Heckhausenin johdolla koelentoja DJI Air 3 -dronella. Järjestelmä todettiin toimivaksi: ADS-B OUT -transponderilla varustettu DJI-drone lähetti järjestelmän kautta sekä dronen että kauko-ohjaajan paikkatiedot tiedoksi muille ilmailijoille. Ehtona näkyvyydelle kuitenkin on paikkatietoa vastaanottava ADS-B IN -vastaanotin ilma-aluksessa yhdistettynä sopivaan näyttölaitteeseen, kuten tablettitietokoneeseen tai navigointijärjestelmään.
Toinen ADS-B/UAT -asema asennettiin kesäkuussa 2025 Mikkelin lentoasemalle. Mikkeliin asennettu järjestelmä muodostaa yhdessä Pyhtään ADS-B/UAT -aseman kanssa paikka- ja ilmailutietoa välittävän palvelun erityisesti tietyn lentokorkeuden yläpuolella lentäville ilma-aluksille. Asennuspaikaksi Mikkelissä valittiin lentoaseman päällikkö Sami Kahilakosken valtuutuksella lennonjohtotorni. Laitteiston ei todettu häiritsevän lentoaseman muita lennonvarmistusjärjestelmiä. Myös Mikkelissä Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hankkeen projektipäällikkö Marko Sorsa suoritti laitteiston toiminnalliset testikoelennot DJI Air 3 -dronella. Mikkelin lentoasemalla on EASA-lentoaseman status. Lentopaikkaa koskevat määräykset ja vaatimukset ovat näin ollen korkeammalla tasolla verrattuna pienempiin lentopaikkoihin. Tästä johtuen Mikkelin lentoasemalle asennettu ADS-B/UAT -järjestelmä on tärkeä tekijä tutkittaessa ja tuettaessa tulevaisuuden nopeasti monipuolistuvan ilmaliikenteen kehittymistä. Xamkin lisäksi yhden ADS-B -aseman on tutkimus- ja kehityskäyttöön perustanut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Oulussa.
ADS-B-paikkatietojärjestelmä mahdollistaa osaltaan miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun yhteensovittamisen samassa ilmatilassa, sekä edesauttaa ilmailun U-Space -yhteisilmatilan kehittämistä.
Mikkelin ADS-B/UAT -aseman pystyttäminen sai huomiota myös muun muassa Mikkelin kaupungin tiedottamisessa. Lue Tanja Rihun artikkeli tästä linkistä:
Uusi teknologia luo edellytyksiä ilmailutoiminnan kehittämiselle. Asiat menevät eteenpäin, kun tehdään konkreettista eikä vain suunnitella paperilla. (Sami Kahilakoski, Mikkelin lentoaseman päällikkö)
Pitkän toimintamatkan dronerahtilennot
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke toteuttaa pitkän toimintamatkan dronekoelentoja Kotkan – Haminan seudun maa- ja merialuilla. Hanke kilpailutti lentojen toteuttamisen kokonaispalvelutuotantona. Kilpailutuksen voitti espoolainen ALD Trade Oy, aputoiminimenään Vertical Hobby. Yritystä johtaa ja myös tässä hankkeessa lentojen teknisestä toteutuksesta vastaa Antti Lipasti. Vuonna 2006 perustettu yritys tuo maahan ja myy dronejärjestelmiä komponentteineen, sekä myös muita kauko-ohjattavia sekä robotiikan laitteita. Hankkeen koelentoja varten ALD Trade on tuonut Suomeen T-Drones VA25 VTOL -ilma-aluksen. Sen toiminta-aika yhden kilogramman kuormalla on jopa yli kolme tuntia. Huippunopeutta drone saavuttaa reilut 100 kilometriä tunnissa, ja maksimilentoonlähtöpaino on 13,5 kilogrammaa. Hankkeen lennoilla akkukapasiteettia pienennetään, jolloin ensisijaisesti tärkeämpää kuormattavuutta voidaan lisätä.
Pitkän toimintamatkan dronerahtilentoja hanke yhteistyökumppaneineen pääsee tekemään erityisen kategorian vaatiman SORA-lupaprosessin valmistuttua. Vuoden 2025 SORA-lupaprosessin kesto Traficomilla oli noin seitsemän kuukautta.
Yhteistyökumppaneina pitkän toimintamatkan dronerahtikoelennoissa hankkeella on HUB logistics Oy. Lentojen ensisijaisena toimenpiteenä on tutkia telekommunikaatioyrityksen varalaitelogistiikan järjestämistä dronekuljetuksina. Toimitusten sisällöt ovat televiestintäjärjestelmien komponentteja, joita kuljetetaan HUB logisticsin Kotkan logistiikkayksiköstä huolto- ja korjauspalveluyritykseen Haminaan. Lentoreitti kulkee pääasiassa meren päällä. Koelennoilla ensisijaisena asiana onkin turvallisuus – niin maassa, merellä kuin ilmassakin. Koelennot esimerkiksi suoritetaan vuorokaudenaikoina, jolloin toiminnan ulkopuoliset ihmiset ovat suurelta osin poissa lentoalueilta tai alueella sijaitsevilla työpaikoillaan sisätiloissa. HUB Logistics Oy:n osalta hankkeen toimenpiteen yhteyshenkilönä ja suunnittelijana toimii yrityksen kehitysjohtaja Anssi Tura.
Varsinaisten rahdinkuljetuslentojen lisäksi hankkeella on tavoitteena selvittää myös vaihtoehtoisia navigointi- ja ohjausaratkaisuja. Tällaisia ovat muun muassa inertiaan ja kuvapohjaiseen suunnistukseen perustuvat ratkaisut. Näitä lentoja hanke toteuttaa rahtikoelentojen jälkeen, ja lennot suoritetaan ainoastaan merialueilla Kotkan-Haminan edustalla.
Hankkeen suunnitellut rahtikoelennot Kotkan – Viron -välillä peruttiin Suomenlahden haasteellisen ja heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi.
Tutustu HUB logisticsin toimintaan täältä:
Koelennoilla ensisijaisena asiana onkin turvallisuus – niin maassa, merellä kuin ilmassakin
DJI FlyCart 30 -kuljetusdrone
Xamk on hankkinut ensimmäisten joukossa Euroopassa ja ensimmäisenä Suomessa keväällä 2024 markkinoille tulleen suuren DJI FlyCart 30 -dronen. FlyCart on kehitetty erilaisten toimitusten kuljettamista varten, varsinkin haasteellisesti muutoin tavoitettaviin kohteisiin. Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke käyttää FlyCartia rahtikuljetukseen liittyviin koelentoihin, sekä ADS-B -ilma-alusten paikkatietojärjestelmän käytännön testaukseen.
FlyCart 30 on varustettu 70 litran kuljetuslaatikolla tai vaijerivinssillä. Vinssivaijerin pituus on 20 metriä, joten se mahdollistaa dronen kuljettaman rahdin laskemisen paikkoihin, joihin rahdin kuljettaminen muuten olisi vaikeaa, erityisen kallista tai jopa mahdotonta. FlyCart-dronea on mahdollista käyttää myös ylös-alas -suunnissa tapahtuviin pistemäisiin nostoihin, esimerkiksi tuulivoimaloiden tai erilaisten rakennusten huolto- ja korjaustöiden yhteydessä.
Kyseinen drone vaatii erityisen suuren kokonsa ja painonsa vuoksi aina – sen ensimmäisestä koelennosta alkaen – Traficomin hyväksymän ilmailukäytön. Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -projektin tavoitteena on aloittaa lennot DJI FlyCart 30 -droonella vuoden 2025 aikana vireillä olevien viranomaislupaprosessien päätyttyä hyväksytysti.
Katso DJI FlyCart 30 -dronen esittelyvideo:
DJI FlyCart 30 – teknisiä tietoja:
- Maksimikuormitus 40 kg (maksimi lentoonlähtöpaino 95 kg)
- Suurin mitta 3 085 mm (varret ja potkurit auki)
- Suurin lentomatka 28 km (ilman hyötykuormaa ja kaksoisakkutilaa)
- Suurin lentomatka 16 km (30 kg:n hyötykuormalla ja kaksoisakkutilassa)
- Suurin nopeus 72 km/h (39 solmua)
- Suurin lentokorkeus 6 000 m (19 685 jalkaa)
- Käyttölämpötila -20° – 45°C
- Sisääntulosuojausluokitus (IP) 55
Artikkeleita ja julkaisuja
Droneja koskevat vaatimukset päivittyvät vuoden 2024 alussa
Droneja koskevat vaatimukset päivittyvät vuoden 2024 alussa
Siirtymäkauden päättyessä vuoden 2023 lopussa tuo alkava vuosi dronetoimintaan sisäistettäväksi jälleen uusia säädöksiä. Yksi vaatimus on uusien myytävien dronejen avoimen kategorian C-luokitusmerkintä. Dronetoimijaksi rekisteröitymiseen ei sen sijaan tule muutoksia. Säädännölliset päivitykset ovat maallikolle lähinnä puuduttavaa kapulakieltä, mutta dronetoimijoille tärkeää pakollista opeteltavaa.
Marko Sorsa
READ 4/2023
Droneoperaatioiden integroiminen muuhun ilmailuun vaatii vuoropuhelua ja määrätietoista toimintaa
Droneoperaatioiden integroiminen muuhun ilmailuun vaatii vuoropuhelua ja määrätietoista toimintaa
Tultaessa 2030-luvulle yksinomaan Saksassa on arvioitu vuosittain tehtävän 126 000 kaupallista ja 721 000 yksityistä dronelentoa, määrän edelleen kasvaessa. Saksan ilmailukeskus (DLR) onkin tehnyt tutkimustyötä kuinka ilmatilan hallinnan olisi toimittava tällaisissa täysin uudella tavalla kuormitetuissa liikennöintiolosuhteissa.
Marko Sorsa
READ 4/2023
Pienen lentokentän energiatuotannon mahdollisuuksia selvitetään
Pienen lentokentän energiatuotannon mahdollisuuksia selvitetään
Meneillään oleva sähköenergiamurros tuo myös ilmaliikenteen kautta valtavasti niin energiateknisiä haasteita kuin monisuuntaisia mahdollisuuksiakin. Parhaillaan tehtävä selvitys tutkii lentokenttäalueen soveltumista uusiutuvan energian tuotantoon ja jakeluun.
Marko Sorsa
READ 1/2024
Lentoasema 4.0 – kohti lentokenttäkonseptin täydellistä digitaalisuutta
Lentoasema 4.0 – kohti lentokenttäkonseptin täydellistä digitaalisuutta
Digitaalisuuteen siirtyminen on yksi lentokenttien lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Lentoasemien digitaalisuusasteiden tarkasteluun on luotu neliportainen digitaalinen kypsyysmalli. Tällä hetkellä ylimmän digitaalisuustason kokemuksen löytääkseen on matkustettava esimerkiksi Aasiaan saakka.
Marko Sorsa
READ 4/2023
Suuren dronen hankinta vaatii perehtyneisyyttä säädöksiin
Suuren dronen hankinta vaatii perehtyneisyyttä säädöksiin
Kun miehittämättömien ilma-alusten koko kasvaa nyt ennätysvauhtia, tekee säädäntö omalla puolellaan saman. Jo nyt säädöslukutaito on ehdoton edellytys kalliiden ja aikaa vievien yllätysten välttämiseksi. Dronemaailmassa, kuten muussakin ilmailussa, kun rajoja ei ole tarkoitettu rikottaviksi vaan noudatettaviksi.
Marko Sorsa
READ 2/2024
Lentokentät vihreän siirtymän edelläkävijöinä
Lentokentät vihreän siirtymän edelläkävijöinä
Lentämisen maine hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana on vahva. Sen sijaan läheskään yhtä hyvin ei tiedetä sitä, mitä ala tekee päästäkseen kansainvälisten ilmastosopimusten ohella itse asettamiinsa erittäin vaativiin ympäristötavoitteisiin. Lentoasemia koskevan sertifioidun eurooppalaisen ympäristöohjelman päätavoitteeksi on asetettu Net Zero 2050, eli täydellinen nollapäästöisyys vuoteen 2050 mennessä.
Marko Sorsa
READ 2/2024
Ilmatilojen yhteiskäytön edellytyksiä on edistettävä yhdessä
Ilmatilojen yhteiskäytön edellytyksiä on edistettävä yhdessä
Miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten yhteiskäyttö eli U-space-ilmatilat ovat edelleen vastatuulessa. Ilmailun turvallisuutta ja dronetoimintojen kehittymistä ajatellen ilmatilatyötä olisi kuitenkin vauhditettava kaikin mahdollisin keinoin. Ilman kaikentyyppisiä lentotoimintoja huomioivaa ilmatilahallintaa ei voi olla tulevaisuuden moniportaista ilmailuakaan.
Marko Sorsa
READ 1/2024
Vastadronejärjestelmät lisäävät turvallisuutta maassa ja ilmassa
Vastadronejärjestelmät lisäävät turvallisuutta maassa ja ilmassa
Sodankäynnissä ylitetään nyt erilaisia dronerajoja ennennäkemättömällä vauhdilla. Kun toinen osapuoli kehittää entistä älykkäämmän sotilaallisiin iskuihin kykenevän dronen, on toisen kehitettävä vähintään yhtä älykäs vastadronejärjestelmä. Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä nähtiin lokakuussa eteläkorealainen vastaiskudrone tositoimissa, mutta onneksi ainoastaan kuvitteellisen maalinsa kimpussa.
Marko Sorsa
READ 3/2024
FinDrones 2024 kokosi yhteen dronealan toimijat
FinDrones 2024 kokosi yhteen dronealan toimijat
Vuodesta 2018 saakka järjestetty kansainvälinen FinDrones-konferenssi sai jatkoa Oulussa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Kaksipäiväisen tilaisuuden aiheina olivat logistiikka, turvallisuus sekä maa- ja metsätalous. Myös muista teemoista kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja. Kaikkiaan konferenssiin osallistui yli sata dronealan toimijaa neljästä eri maasta. Xamk oli paikalla kahden ilmailusektorin hankkeen edustuksella.
Marko Sorsa
READ 3/2024
Mikkeli Air Show 2024 oli yleisömenestys
Mikkeli Air Show 2024 oli yleisömenestys
Mikkeli osaa ilmailutapahtumien järjestämisen. Sen on voinut nähdä sekä vuoden 2023 Mikkelin ilmailupäivässä että Mikkeli Air Show 2024 -tapahtumassa. Viimeisimmässä tapahtumassa kävijöitä päivän aikana oli jopa 4 500. Markkinoinnilla ja tiedottamisella on tapahtuman saavutettavuudessa hyvin merkittävä rooli. Xamkin tutkimustyö on näkynyt tapahtumissa vahvasti.
Marko Sorsa
READ 3/2024
Miehittämättömän ilmailun EASA-toimintakäsikirjan tekeminen on vaativa prosessi
Miehittämättömän ilmailun EASA-toimintakäsikirjan tekeminen on vaativa prosessi
Kun dronelentäminen muuttuu lennättelystä ammattimaisemmaksi, eli siirrytään avoimesta kategoriasta erityiseen, vaaditaan droneoperaattorilta toimintalupaa varten toimintakäsikirja. Toimintakäsikirjassa droneoperaattori määrittelee ja kuvaa toimintansa luonteen. Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA on valmistellut dronetoimijoille omat käsikirjapohjansa.
Marko Sorsa
READ 2/2024
TKI-henkilöstön englannin intensiivikurssilla kielenkannat aukeavat varmasti
TKI-henkilöstön englannin intensiivikurssilla kielenkannat aukeavat varmasti
Tänä päivänä lapset ja nuoret kasvavat lähes englannin kielen natiiveiksi. Englantia on internetin, somen ja tubettajien kautta kaikkialla. Toista oli vielä edellisen aikuisuuden kynnyksellä. Ihminen saattoi hyvinkin jäädä asteelle tongue-tied, ainakin in sparsely populated area.
Marko Sorsa
READ 2/2024
Dronet lentävät urbaaniin kaupunkikuvaan
Dronet lentävät urbaaniin kaupunkikuvaan
Vuoteen 2010 saakka dronet eli miehittämättömät UAV -ilma-alukset (Unmanned Aerial Vehicle) olivat Suomessa ja muuallakin maailmassa vielä varsin tuntemattomia teknisiä hyödykkeitä. Nyt tilanne on muuttunut, ja miehittämättömien ilma-alusten kaupallistamiselle etsitään yhä uusia käyttösektoreita erityisesti pääkaupunkitasolla.
Marko Sorsa
READ 4/2023
Xamkille innovatiivinen rahtidrone ensimmäisten joukossa
Xamkille innovatiivinen rahtidrone ensimmäisten joukossa
Maaliskuussa Euroopan markkinoille saapuvan FlyCart 30 -rahtidronen kantokyky on jopa 40 kilogrammaa, eikä uusi laite kaihda huonompiakaan sääolosuhteita. Xamkin NELI-tutkimusyksikkö saa uuden laitteen käyttöönsä ensimmäisten joukossa Euroopassa, ja tiettävästi ensimmäisenä Suomessa.
Marko Sorsa
READ 1/2024
Ilmailun kestävään kehitykseen investoidaan jo varhain
Ilmailun kestävään kehitykseen investoidaan jo varhain
Lapset rakastavat edelleen kasata lennokkeja, edes digiaika ei ole muuttanut asiaa mihinkään. Ilmailualan asiantuntijoiden mukaan kasvatus ilmailuun olisikin aloitettava jo alakouluiässä. Muussa tapauksessa ilmailuala on vaarassa menettää huippuosaajia myöhemmin muille aloille.
Marko Sorsa
READ Vihreä siirtymä/2023
Lentokoneiden vihreän siirtymän nousukiito vaatii pitkän kiitotien
Lentokoneiden vihreän siirtymän nousukiito vaatii pitkän kiitotien
Energiankysynnän kasvaessa myös ja erityisesti lentokoneteknologian on mentävä vahvasti ympäristöystävällisempään suuntaan. Fossiiliset polttoaineet voivat olla hyvänä tukena kehityksen rinnalla vielä kauankin, mutta lähestymismerkkien on oltava uusiutuvan energian kiitotiellä. On myös tiedostettava, mitä päästöille voidaan tehdä juuri nyt.
Marko Sorsa
READ Vihreä siirtymä/2023
Hankkeen tiedot
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri
Tiedot
Budjetti
Yhteistyökumppanit
