Tutkimustiedosta tulikin resepti

Työkalu kokosi ehdotuksen polyesterin pyrolysoinnista, mm. poimii julkaistusta tutkimuksista suosituksia esim. lämpötiloista, pitoajoista ja suojakaasuista.

Kesäharjoitteluni aikana BioSammossa pääsin mukaan ReseptiRobotti-hankkeeseen, jossa tutkimustietoa pyritään muuttamaan käytännössä hyödynnettäviksi ohjeiksi. Hankkeen idea kuulosti heti kiinnostavalta. Miten valtava määrä tieteellisiä artikkeleita ja patentteja saataisiin koottua sellaiseen muotoon, että yritykset ja tuotekehittäjät voisivat hyödyntää sitä helpommin kiertotalouden ratkaisuissa? Oma harjoitteluni painottui polyesteripitoisen tekstiilijätteen pyrolyysiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ReseptiRobotin avulla etsin tutkimustietoon perustuvaa ohjeistusta sille, millaisissa olosuhteissa polyesteriä kannattaisi pyrolysoida, jotta hiilensaanto olisi optimi. Työkalu kokosi ehdotuksen polyesterin pyrolysoinnista, mm. poimii julkaistusta tutkimuksista suosituksia esim. lämpötiloista, pitoajoista ja suojakaasuista. Ennen pyrolyysiä kuitenkin kävin läpi ReseptiRobotin antamat lähteet, josta resepti oli koostettu. Nämä olivat yhdenmukaiset pyrolyysiohjeen kanssa.

Paperilla oleva ohje muuttui oikeaksi pyrolyysiksi

ReseptiRobotin avulla saatiin muodostettua selkeä kokeellinen lähtökohta pyrolyysille. Polyesterille suositeltu pyrolyysilämpötila sijoittui noin 430–470 °C alueelle ja kokeelliseksi lämpötilaksi valittiin 450 °C. Materiaalina käytettiin pestyä, kuivattua ja silputtua polyesterikangasta. Kokeissa tehtiin kaksi eripituista ajoa. Toinen 180 minuutin pitoajalla ja toinen 60 minuutin pitoajalla. Tämä oli kiinnostava vaihe, koska näki, miten paperilla oleva ohje muuttui oikeaksi pyrolyysiksi. Ensin tehtiin ajo, jonka pitoaika oli 180 min. Sitten seuraavaksi tehtiin ajo ReseptiRobotin mukaisen ohjeen mukaan, jossa haluttiin optimoida hiilensaanto. Tulokset erosivat toisistaan. 180 min pitoajalla saatiin pyrolyysiöljyä ja polyesteri kaasuuntui miltei kokonaan, eikä kiinteää materiaalia saatu. Tämä havainnollisti hyvin sen, että liian pitkä pitoaika voi viedä prosessia enemmän kaasujen ja nesteiden muodostumisen suuntaan.

Tulos oli yhtä tieteellisten tutkimusten kanssa

Lyhyemmässä 60 minuutin ajossa tilanne oli erilainen. Öljyä muodostui vain vähän, mutta kiinteää tuotetta jäi enemmän. Materiaali oli huokoista, helposti murenevaa ja osittain hiilipitoista. Tämä oli työn kannalta tärkeä havainto, koska tavoitteena oli selvittää polyesterin soveltuvuutta hiilettämiseen. Lyhyempi ajo näytti siis olevan kiinteän hiilituotteen kannalta parempi vaihtoehto. Tulos oli yhtä tieteellisten tutkimusten kanssa.

Minulle ReseptiRobotti-hankkeen kiinnostavin anti oli se, että näin koko ketjun tiedonhausta pyrolyysiin ja tulosten analysointiin. ReseptiRobotti auttoi löytämään suunnan pyrolyysille. Se kokosi tutkimustietoa, jonka perusteella pystyttiin muodostamaan kokeelliset ajot.

Tämä kokemus muutti omaa käsitystäni siitä, miten tekoälyä ja digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää tutkimus- ja kehitystyössä. ReseptiRobotti ei ole vain hakukone, vaan parhaimmillaan se toimii sillanrakentajana tutkimustiedon ja käytännön tuotekehityksen välillä. Se voi auttaa löytämään lähtökohdat kokeille, mutta lopullinen ymmärrys syntyy vasta silloin, kun reseptiä testataan käytännössä.

ReseptiRobotti osoittautui hyödylliseksi työkaluksi polyesterin pyrolyysin suunnittelussa. Sen avulla saatu ohjeistus auttoi valitsemaan lämpötila-alueen, prosessiolosuhteet ja kokeellisen suunnan. Samalla työ osoitti sen, että polyesterin pyrolyysissä pienilläkin muutoksilla (lämpötila, pitoajan pituus) voi olla suuria vaikutuksia siihen saadaanko lopputuloksena enemmän kaasua, öljymäistä tuotetta vai kiinteää hiiltä. Harjoittelu BioSammossa antoi minulle mahdollisuuden nähdä, miten kiertotalouden tutkimus voi muuttua käytännön tekemiseksi. Oli hienoa huomata, että tekstiilijäte, mikä nähdään yleensä ongelmallisena, voikin olla myös raaka-aine uusille materiaaleille.

Minulle tämä oli ennen kaikkea oppimiskokemus siitä, miten tutkimus, teknologia ja käytännön laboratoriotyö voivat täydentää toisiaan.

Blogikirjoituksen kirjoittaja työskenteli työharjoittelijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuslaboratoriossa, KymiLabsissa kesällä 2026. Osana työharjoitteluaan hän pääsi testaamaan ReseptiRobotin toimivuutta.
ReseptiRobotti – Tiedosta tehoa tuotekehitykseen-hanke on Euroopan unionin osarahoittama Hämeen ELY-keskuksen myöntövaltuudella ja osa Valtakunnallisen Vihreän siirtymän teemakokonaisuutta.