Projektipäällikkönä oppimassa ja onnistumassa

Euroopan unionin osarahoittamassaKivet kiertoon – Uusiokäytöllä betonin hiilijalanjälkeä pienemmäksi -hankkeessa kehitettiin ratkaisuja rakennusalan kiertotalouteen. Tavoitteena oli vähentää betonin hiilijalanjälkeä ja lisätä kierrätysmateriaalien hyödyntämistä. Rakennuksia purettaessa syntyy paljon materiaalia, jolle tulee keksiä uusio- tai uudelleenkäyttökohteita. Tällainen materiaali on esimerkiksi murskattu betoni. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli tutustua betonimurskeen mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen valmisbetonissa ja myös sen matkaan rakenteesta valmistukseen ja varastointiin.

– Näiden lisäksi tutkittiin muita paikallisia sivuvirtoja, joita voitaisiin hyödyntää valmisbetonissa esimerkiksi sideaineina, kertoo Vilkki.

Hankekokonaisuuteen kuulunut investointihanke puolestaan mahdollisti uuden tutkimusinfrastruktuurin ja laiteympäristön kehittämisen, mikä loi edellytyksiä entistä laajemmalle testaukselle ja tuotekehitykselle. Investointien myötä osaaminen ja tutkimusympäristö vahvistuivat ja tarjoavat pohjaa uusille hankkeille, yhteistyölle ja liiketoimintamahdollisuuksille.

Hankkeen myötä tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö tiivistyi. Samalla syntyi uusia mahdollisuuksia kehittää ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää käytännössä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeessa saatiin aikaan konkreettisia tuloksia, kuten betonimurskeen onnistunut käyttö uudessa betonissa. Kokeilla pystyttiin osoittamaan, että neitseellisestä kiviaineksesta voidaan korvata jopa 45 % betonimurskeella muuttamatta betonin ominaisuuksia. Tärkeänä tuloksena voidaan pitää myös murskeen käytön rajoitteiden ja lainalaisuuksien laajaa löytämistä. Lisäksi sementin käyttöä pystyttiin vähentämään jopa 20 % paikallisia sivuvirtoja hyödyntämällä. Kaikilla kuudella tutkitulla sivuvirralla pystyttiin vähentämään sementin käyttöä, parhaimmillaan jopa 25 %. Vilkki uskoo, että oikealla reseptiikalla ja sivuvirtojen yhdistelmillä sementin käyttöä voitaisiin vähentää jopa 40 %.

– Kruununa kaikelle tälle kokeiden tuloksia päästiin hyödyntämään teollisessa mittakaavassa, Vilkki iloitsee.

Vilkki kokee, että hankkeen tuloksista on eniten hyötyä yrityksille, joiden sivuvirrat menevät hyödyntämättömänä loppukäsittelyyn. Hänen mukaansa tietoa on onnistuttu tuottamaan myös yrityksille, joilla on tahtotilaa viedä liiketoimintaansa eteenpäin ja hyödyntää tuloksia kehitystyössään.

Hankkeen tulokset ovat julkisia, ja niitä voi hyödyntää jatkossa kuka vain. Vilkki toivoo, että niitä lähtisi hyödyntämään moni taho. Hänen mukaansa tulokset ovat vaikuttavia, ja parhaillaan laaditaan keksintöilmoituksia.

Pysyväksi jäljeksi hankkeesta jää kiinnostavien ja hyödynnettävien tulosten lisäksi kattava laitekanta. Vilkin mukaan hankkeessa onnistuttiin investoimaan merkittävästi tutkimuslaiteinfran kasvattamiseksi, ja se palvelee vielä pitkään.

Projektin vetäminen oli opettavaista, sillä hanketiimin johtaminen ilman hierarkista rakennetta oli Vilkille uutta. Hän kuitenkin kokee iloa saadessaan oppia lisää itsensä ja muiden johtamisesta:

– Itsenäisesti etenevien ihmisten johtaminen oli helppoa, mutta kun matka lähtötilanteesta maaliviivalle oli niin pitkä, jouduttiin useasti iteroimaan välitavoitteita ja hakemaan seuraavia askelia, Vilkki kuvailee.

Hanke opetti projektipäällikölle myös kärsivällisyyttä. Pienempiin ja ketterämpiin organisaatioihin tottunut Vilkki yllättyi siitä, kuinka monivaiheista asioiden valmistelu ja päätöksenteko suuressa organisaatiossa voi olla. Suurimmaksi haasteeksi Vilkki kuitenkin nimeää hankkeen laajuuden:

– Oli pakko karsia ja pitäytyä hankesuunnitelmassa luvatuissa asioissa, ettei lähdetä rönsyilemään, Vilkki sanoo.

Vilkki kokee oppineensa projektipäällikkönä hankkeesta sen, että norsua ei kannata yrittää syödä kokonaisena. Käteen jäi myös oivaltava havainto siitä, että ihmisten johtaminen tuottaa vaikuttavampia tuloksia kuin asioiden johtaminen. Jotain olisi voinut tehdä projektin aikana paremminkin:

– Välitavoitteita olisi pitänyt olla enemmän, Vilkki pohtii.

Tarkkuutta ja täsmällisyyttä arvostava Vilkki motivoituu projektipäällikkönä ihmisistä: fiksujen ihmisten kanssa työskennellessä ohjaaminen ja johtaminen on miellyttävää. Kädenjälkensä moneen paikkaan mielellään jättävä projektipäällikkö toivoo Kivet kiertoon -hankkeesta muistettavan ainakin tulokset, joita hyödyntämällä voidaan vaikuttaa päästöihin. Toiveena on, että niitä hyödynnetään vielä laajasti myös tulevissa kokonaisuuksissa.