Muotoilu ja ennakointi resilienssikykyä vahvistamassa

Muotoilu auttaa kompleksisuuden keskellä – mutta miten?

Muotoilu tarjoaa moninäkökulmaisuutta ja erilaisten toimijoiden osaamisen, näkemysten ja ymmärryksen yhdistämistä (Heinonen 2019, 8–9). Muotoilussa hyödynnetään kokeiluja osana oppimista. Perusajatuksena on lisäksi visuaalisuuden hyödyntäminen osana työskentelyä esimerkiksi erilaisten prototyyppien muodossa, joka tekee mm. vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja toimijoiden yhteyksiä näkyväksi jatkotyöstövaiheita varten. Konkretisointi, simulointi ja skenaariot voivat tukea päätöksentekoa ja tehdä tulevaisuuden tilanteita käsiteltäviksi (Miettinen 2019, 15–17).

Tarkennuksena: muotoilu ei itsessään ole ratkaisu puolustuksen tai turvallisuuden ongelmien ratkomiseen. Se kuitenkin tarjoaa lähestymistavan työskennellä systeemisten ja vaikeasti ennakoitavien, kompleksisten haasteiden kanssa. Muotoilussa on tärkeää ymmärtää oikea ongelma ja muotoilla oikea ratkaisu ongelmaan, unohtamatta jatkuvaa arviointia. Systeemiajattelua hyödyntämällä on mahdollista tunnistaa keskinäisriippuvuuksia ja muutoksien muutosdynamiikkaa, sekä kokonaisuuden rakenteita. (Colchester 2019)

Kun tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä on mahdollista ennakoida

Ennakoimalla erilaisia tulevaisuudenkulkuja, on mahdollista myös vahvistaa tapoja ja keinoja niin varautua, kuin sopeutua. Kriisitilanteissa on tärkeää resilienssikyvykkyys: miten toimitaan yllättävissä tilanteissa ja kuinka niistä palaudutaan, miten niihin sopeudutaan ja kuinka tilanteista oppimalla uudistutaan. Äkillisissä kriiseissä erityisesti yksilöiden ja yhteisöjen näkökulmasta on tärkeää, että arkinen toiminta jatkuu kriisistä huolimatta. Kriisi itsessään on sopeutumisprosessi, johon jokainen reagoi omalla yksilöllisellä tavallaan. Miten työelämä ja koulutus voisi huomioida myös tämän näkökulman?

Muotoilu tarjoaa keinon viedä ennakoiva tieto osaksi toimintaa

Epävarmat ajat heijastuvat monella eri tavalla, monelle eri tasolle. Muotoiluajattelu on ratkaisukeskeistä ja se linkittyy hyvinkin olennaisesti niin aluekehittämiseen kuin innovaatiotoimintaan (Miettinen 2019, 14). Resilienssiä tukeaksemme, voisi olla tulevaisuuden kannalta arvokasta tunnistaa ja hyödyntää vielä aiempaa tietoisemmin alueella jo olemassa oleva osaaminen ja yhdistää se kykyyn oppia uutta, sekä luoda edellytyksiä yhdessä toimimiselle muutos- ja kriisitilanteissa. Toimintakyvyn ylläpitäminen haastavissa tilanteissa vaatii ennakoivaa, keskinäiseen luottamukseen perustuvaa toimintaa; ymmärrystä ja osaamisen vahvistamista siitä, miten kukin mahdollisessa kriisitilanteessa toimii. Tässä ennakoinnillekin ominainen tieto-tulkinta-toiminta 3T-malli (Myllylä & Vänttinen 2020, 69), yhdistettynä muotoilun menetelmiin, vahvistaisi alueen varautumista – erityisesti osaamisen kehittämisen ja työelämän näkökulmasta.

KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi-hanke on toiminnallaan edistänyt ennakointitiedon saattamista osaksi päätöksentekoa. Yhteisessä toiminnassa on välittömästi ja välillisesti olleet mukana Kaakon (Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson) toisen asteen oppilaitoksia, alueen ammattikorkeakoulut ja korkeakoulu, yritystoimijoita, sekä julkisia toimijoita. Tarkastelussa on ollut turvallisuusympäristön muutossignaaleja (Tieto), joiden pohjalta on ollut mahdollista johtaa erilaisia toimenpiteitä tietoa hyödyntäen (Tulkinta), sekä kokeilla uudenlaisia tapoja sisällyttää ennakointitietoa osaksi tekemistä (Toiminta). Ennakointi on auttanut näkemään mahdollisia tulevaisuuksia, kun taas moninäkökulmaisuutta on luotu systeemiajattelua hyödyntäen. Muotoilun keinoin on voitu viedä muodostunut ymmärrys osaksi toimintaa.