Turvallisuusympäristön muutosten vaikutukset ja mahdollisuudet

”Elämme levotonta aikaa.”

– näin totesi puheensa alussa henkilö, joka oli käynnistämässä paripäiväistä kriisivalmiuskoulutusta. Hän jatkoi toteamustaan luettelemalla erilaisia esimerkkejä tekijöistä, jotka tässä hetkessä aiheuttavat levottomuutta niin globaalilla, yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla. Yhdeksi näistä tekijöistä hän mainitsi turvallisuusympäristön muutoksen.

Vaikeasti ennustettavia muutoksia ja ennalta-arvaamattomia seurauksia

Turvallisuusympäristö on tulkittavissa laajemmin kuin ainoastaan maanpuolustuksen näkökulmasta. Turvallisuusympäristöön liittyvillä muutoksilla on laajoja niin yksilöllisiä kuin yhteiskunnallisiakin vaikutuksia (Hiltunen & Viherä 2025, 3). Sen muutokset vaikuttavat lisäksi alueiden elinvoimaan: osaamiseen ja koulutukseen, työelämään ja yrityksiin.

Turvallisuusympäristöä voi näin ollen kuvata systeemiseksi ja kompleksiseksi. Siihen liittyy useita keskinäisriippuvaisia tekijöitä, joiden vaikutuksia on vaikea täysin ennustaa. Yhteen asiaan kohdistuva muutos voi vaikuttaa moneen muuhun asiaan ja synnyttää sen myötä myös ennalta-arvaamattomia seurauksia.

Muuttunut turvallisuusympäristö – muuttuneet ja muuttuvat osaamistarpeet

Kaakon – tässä tapauksessa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson – maakunnissa sijaitsee varuskuntakaupunkeja. Maanpuolustustoimijoiden olemassaolo on tästä syystä näkynyt pitkään osana näitä maakuntia. Muuttunut turvallisuusympäristö näkyy tällä hetkellä Kaakossa niin puolustusteollisuuden kehityksenä, NATO-yhteistyönä kuin uudenlaisen digitaalisen puolustusosaamisen kehittämisenä. Näiden keskiössä on alueella jo olevan osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen puolustus- ja turvallisuustoiminnassa.

Tässä levottomuuden ajassa on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten pystymme tunnistamaan tulevaisuuden osaamis- ja työelämätarpeita ympäristössä, jonka kehitystä emme pysty täysin ennustamaan. (Kärkkäinen & Raikaslehto 2024, 19). Ennakoinnin avulla on mahdollista tunnistaa muutoksia ja niiden vaikutuksia. Ennakointitieto auttaa toimimaan niin, että samalla kyky toimia yhdessä erilaisissa muutostilanteissa vahvistuu.

Muuttuva turvallisuusympäristö haastaa tästä syystä tarkastelemaan osaamistarpeiden lisäksi myös kykyä sopeutua, oppia ja ylläpitää toimintakykyä – niin yksilöiden, kuin yhteisöjen ja organisaatioidenkin tasolla. Sitra kuvaa julkaisussaan Huomisen luottamus Suomessa, että ”samalla kun henkinen kriisinkestävyys on Suomen kokonaisturvallisuuden mallin ytimessä, sitä tarkastellaan yhä liian kapeasti vain yksilön ominaisuutena”.

Luottamus itseen ja yhteiskuntaan

Mitä jos Kaakossa rakennettaisiin turvallisuusympäristöissä toimimisen edelläkävijyyttä erityisesti yhteisöllisen kehittämisen näkökulmasta jolloin vastuu kriisinkestävyydestä jakautuisi laajemmin ja tasaisemmin? Tässä kompleksisessa haasteessa muotoiluun pohjautuva lähestymistapa voisi olla toimiva vaihtoehto, joka rakentaisi samalla myös luottamusta.