Digitaalisen tiedon kesäkoulu kokosi ennätysyleisön pohtimaan tiedon turvaamista

Teema kytkeytyy vahvasti ajankohtaisiin kysymyksiin tekoälystä, datan laadusta, kyberuhkista, digitaalisesta suvereniteetista ja tiedon huoltovarmuudesta. Tapahtuma keräsi kymmenvuotisen historiansa suurimman osallistujajoukon: verkkolähetystä seurasi päivän aikana yli 250 osallistujaa ja paikan päällä kokoontui lähes 90 osallistujaa.

Päivän keskusteluissa digitaalinen tieto nähtiin yhteiskunnan kannalta kriittisenä voimavarana. Kuitenkin sen säilyvyyteen, alkuperään, eheyteen ja luotettavuuteen kohdistuu yhä suurempia riskejä. Vaarassa ei ole vain tieto itsessään, vaan koko yhteiskunnan toimintakyky silloin, kun olennaiseen tietoon ei voida luottaa tai se ei ole käytettävissä. Esimerkiksi jos keskeiset tunnistautumis- ja tiedonvälityskerrokset pettävät, koko digitaalinen palveluketju katkeaa. Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen korosti puheenvuorossaan, että digitaalisen Suomen rinnalla ei enää ole analogista Suomea, minkä vuoksi tiedollista jatkuvuutta ei voida rakentaa paperinkaan varaan.

Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen tarkasteli tiedon vaarantumista historiallisena ilmiönä. Aineistojen tuhoutuminen, tulkintavaikeudet ja tiedon väärinkäyttö eivät ole uusia ilmiöitä, mutta digitaalisessa ympäristössä niiden mittakaava ja nopeus ovat muuttuneet. Mutta mitä ikinä tapahtuukin, ihmisten reaktiotavat ja valittavat menetelmät todennäköisesti noudattavat menneisyydestä tuttuja piirteitä. Samaan kiinnitti esityksessään huomiota tiedonhallinnan ja oikeushistorian asiantuntija Ilona Sidoroff: viime vuosien keskustelu Euroopan Unionin tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaikutuksista on käyty jo 1980-luvulla, kun rikollisuus siirtyi ATK-aikaan.

Tiedon huoltovarmuudella turvatumpi tulevaisuus -hankkeen järjestämään paneelikeskusteluun osallistuivat media-alan varautumisasiantuntija Teuvo Arolainen (Huoltovarmuuskeskus), johtaja Riku Keski-Rauska, kehittämispäällikkö Leena Kononen (Tulli), pääjohtaja Päivi Happonen, professori Harri Jalonen (Vaasan yliopisto) sekä tietohallintoneuvos Tommi Oikarinen (Valtiovarainministeriö). Keskustelua alustivat projektipäällikkö Tanja Hokkanen Xamkista ja ylitarkastaja Matti Ritakallio Kansallisarkistosta. 

Paneelikeskustelussa pyrittiin muodostamaan kokonaiskuvaa siitä, mitä tiedon huoltovarmuudella tarkoitetaan. Olennaista on tunnistaa, mitä tietoa yhteiskunnan on kyettävä tuottamaan, säilyttämään ja käyttämään myös häiriö- ja kriisitilanteissa.

Panelisteilta kysyttiin, millaisia konkreettisia toimia tiedon huoltovarmuuden vahvistamiseksi tulisi tehdä juuri nyt. Vastauksissa nousi esiin tarve lisätä ymmärrystä tiedosta itsestään: tiedon sijainnista, käytettävyydestä ja saatavuudesta. Lisäksi nähtiin tärkeänä muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitkä tietoaineistot sekä -varannot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä. Digitaalisen tiedon turvaaminen ei ole vain tekninen tai yksittäisten organisaatioiden tehtävä, vaan yhteinen vastuu.

Kesäkoulun tallenteen löydät Xamkin YouTubesta.

Tiedon huoltovarmuudella turvatumpi tulevaisuus -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. Hanke toteutetaan Xamkin, Kansallisarkiston ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (ELKA) yhteishankkeena 1.1.2026-31.8.2027.