Selvitys: Valtakunnallisen koordinaatiokeskuksen avulla säästöjä ja tehokkuutta potilaskuljetuksiin

Suomen terveydenhuollossa hyödynnetään lentokuljetuksia merkittävästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka lentokuljetus voisi olla usein paitsi potilaan kannalta nopein mutta myös taloudellisin vaihtoehto. Näin kertoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tilaama tuore selvitys.

Selvityksessä arvioitiin sekä lentokoneiden että droonien hyödyntämismahdollisuuksia terveydenhuollon henkilö- ja tarvikekuljetuksissa.
– Suomessa keskustelu ilmailun hyödyntämisestä terveydenhuollon tukena on keskittynyt lääkärihelikoptereihin, vaikka erityisesti pitkissä, useiden satojen kilometrien kuljetuksissa lentokone olisi usein paras vaihtoehto, kertoo selvityksestä vastannut terveystieteen tohtori Jukka Pappinen.

Selvityksessä korostetaan, että olennaisinta olisi toimintamallien kehittäminen niin, että erityisesti pitkät potilaskuljetukset koordinoitaisiin valtakunnallisesti. Tällöin kuljetuskapasiteetti voitaisiin käyttää tehokkaasti ja valita käytössä olevista kuljetusmuodoista potilaan ja kulloisenkin tilanteen kannalta tehokkain vaihtoehto – ambulanssi, helikopteri tai lentokone.

– Kuljetusvälineen lisäksi olisi tärkeää kehittää käytäntöjä ennakkoluulottomasti. Monissa maissa tehohoitotasoista hoitoa kuljetuksen aikana tarvitsevien potilaiden siirrot hoitavat erityiset siirtotiimit, mikä parantaa potilasturvallisuutta siirron aikana, eikä lähettävän sairaalan tarvitse sitoa niihin henkilöstöään, Pappinen jatkaa.

Selvityksessä arvioitiin myös nopeasti kehittyneen drooniteknologian hyödyntämismahdollisuuksia, ja esitetään erilaisia ratkaisuja ja hyödyntämiskohteita terveydenhuollossa. Esimerkiksi verinäytteiden ja muiden biologisten näytteiden kuljetus on käyttökohde, joka voi olla yllättävän nopeasti arkipäivää Suomessakin.

Kuljetusvälineen lisäksi olisi tärkeää kehittää käytäntöjä ennakkoluulottomasti.

– Selvitys ja sen aikana käydyt keskustelut alan johtavien toimijoiden kanssa nostivat selkeästi esiin kehitystarpeen. Myös verrokkimaissa on pääosin käytössä selvityksessä ehdotetut toimintamallit, toteaa projektipäällikkö Eija Joro Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.  

Asiaa selvitettiin osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikön Kasvua modernista ilmaliikenteestä itäiseen Suomeen -hanketta. Hanke on EU:n osarahoittama, ja sitä rahoittavat myös yritykset ja kunnat. 

Lisätietoja

Selvityksen tekijä: Terveystieteen tohtori Jukka Pappinen, informationsymmetry.com, p. 044 275 2231, etunimi.sukunimi@outlook.com