Tekoälyosaamisen nykytila eteläsavolaisissa pk-yrityksissä

Pk-yrityksissä tekoäly kiinnostaa, sitä käytetään jo aktiivisesti mutta vaikutukset tiedostaen, ja moni näkee tekoälyssä merkittävää potentiaalia oman liiketoiminnan kehittämiseen. Silti todelliset hyödyt jäävät usein vajaiksi. Tätä arjen ja osaamisen välistä jännitettä kuvaavat ÄlyTeko – muutoskyvykkyyttä tekoälyosaamisella -hankkeessa toteutetun osaamiskartoituksen tulokset. 

Xamkin ja Mindhive Oy:n yhteistyössä toteuttamaan tekoälyn osaamiskartoitukseen osallistui 25 eteläsavolaista luovien alojen ja teknologia-alojen pk-yritystä ja organisaatiota. Kartoitus toteutettiin alkuvuodesta 2026 verkkokyselynä, jota täydennettiin verkkohaastatteluilla. Aineistona oli 42 kyselyvastausta ja 50 haastateltavan vastaukset. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva yritysten tekoälyosaamisen nykytilasta, kehitys- ja koulutustarpeista.

Tekoälyä käytetään, mutta tekeminen ei skaalaudu arkeen

Kartoituksen keskeinen havainto oli, että tekoälyä käytetään jo varsin laajasti, mutta usein ilman selkeää kokonaiskuvaa tai pitkäjänteistä kehittämistä. Osaamisen kuilu ei näy vain tietämisen ja tekemisen välillä, vaan myös tekemisen sisällä: tekoälyä hyödynnetään, mutta puutteet perustaidoissa – esimerkiksi työkalujen valinnassa tai tekoälysovellusten ohjaamisessa – voivat rajoittaa saatuja hyötyjä. 

Tähän liittyy myös niin sanottu osaamisen piilokuilu. Yrityksissä ei aina tunnisteta, mitä ei vielä osata, ja tekoäly saatetaan kokea tämän vuoksi rajoittuneemmaksi kuin se todellisuudessa on. Tekoälyyn liittyvien riskien tiedostaminen ja ihmisten vastuun ymmärtäminen ovat varsin hyvällä tasolla, mutta perustuvat yksilöiden henkilökohtaiseen harkintaan eikä niinkään yhteisiin dokumentoituihin pelisääntöihin. 

Tällä hetkellä monissa yrityksissä ei vielä tunnisteta kaikkia tekoälyn tuomia liiketoimintahyötyjä. Avain tekoälyn mahdollisuuksien tunnistamiseen ja laajempaan käyttöön on usein löytynyt pienistä onnistumisista. Kun yksi tekoälyn käyttötapaus osoittautui hyödylliseksi, syntyi ymmärrys muidenkin mahdollisuuksien olemassaolosta.  

Vahvuudet ja kehityskohteet painottuvat eri osa-alueille

Kartoituksessa tarkasteltiin tekoälyosaamista viiden ulottuvuuden kautta. Suhteessa vahvimmat osa-alueet olivat 

• Perustaidot: tekoälyn keskeiset käsitteet, mahdollisuudet ja riskit ymmärretään melko hyvin, joskin osaamistaso vaihtelee merkittävästi organisaatioiden sisällä ja välillä. 

• Etiikka ja vastuullisuus: tietoisuus eettisistä kysymyksistä on vahvaa, vaikka käytännön ohjeistukset usein puuttuvat. 

Suurimmat kehitystarpeet liittyivät 

• Soveltamiseen arjessa: potentiaaliset käyttökohteet saatetaan tunnistaa, mutta konkreettiset käyttötavat jäävät epäselviksi. 

• Integrointiin: käyttö on usein yksittäisten henkilöiden varassa, ilman yhteisiä toimintamalleja. 

• Pitkäjänteiseen kehittämiseen: strategiat, mittarit ja suunnitelmallisuus puuttuvat lähes kaikilta yrityksiltä, ja uuden oppiminen on pistemäistä. 

Esteet ja mahdollistajat ovat konkreettisia 

Tekoälyn käyttöönottoa hidastavat ajan puute, osaamisen epätasaisuus ja yhteisten pelisääntöjen puuttuminen. Paradoksaalisesti juuri aikapula estää hyödyntämästä teknologiaa, jolla on tavallista suurempi potentiaali vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä ajatustyöhön ja radikaalisti uutta luovaan työskentelyyn, missä ihmiset ovat tulevaisuudessakin vahvimmillaan. 

Toisaalta kartoitus osoittaa selvästi sen, mikä hyödyntämistä edesauttaa: johdon tuki ja investoiminen tekoälyosaajiin, kokeilukulttuuri, vertaisoppiminen ja konkreettiset onnistumiskokemukset nopeuttavat tekoälyn juurtumista osaksi arkea. Kun hyödyt tehdään näkyviksi ja jaetuiksi, kynnys madaltuu myös muilla. Innostavat esimerkit tarttuvat. 

Katse koulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen

Monet yritykset ovat toivoneet tekoälystä kilpailuetua ja etsivät strategisempaa otetta, mutta ensin on vahvistettava perustaitoja ja arjen tekemistä. Tehokkain tapa edetä on etsiä konkreettisia soveltamiskohteita tässä ja nyt, ja tasata eroja perusosaamisessa. 

ÄlyTeko-hankkeessa kartoituksen tulokset luovat vahvan pohjan kohdennetulle, toimialalähtöiselle ja käytännönläheiselle tekoälykoulutukselle, jossa motivaatiota entisestään nostaa mahdollisuus kokeilla ja testata itse kokeneiden kouluttajien ohjauksessa ja muiden esimerkistä oppien. Yhteisten, avointen koulutusten lisäksi tarjolla on yrityskohtaisia työpajoja. 

Johdon ja yrittäjien kolmeosainen koulutussarja Tekoäly strategisena kyvykkyytenä käynnistyy 21.5.2026 ja henkilöstön koulutukset syksyllä 2026. Tutustu johdon koulutusten ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

ÄlyTeko – muutoskyvykkyyttä tekoälyosaamisella -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja sen toteutusaika on 1.9.2025–31.5.2027.