Kouvolan kampus

Kouvolan kampus sijaitsee kilometrin päässä Kouvolan keskustasta, historiallisella varuskunta-alueella.

Vanhojen kasarmirakennusten lisäksi alueella on moderni, arkkitehtuuristaan palkittu Paja-rakennus.

Kampuksen historiallinen miljöö on entisöity vastaamaan tämän päivän tarpeita – ammattikorkeakoulun opiskelijat, henkilökunnan jäsenet ja muut kampuksen toimijat muodostavat alueelle yhteisön, joka tuottaa positiivista synergiaa ja mahdollisuuden uuden tiedon luomiseen.

Koulutukset

Kouvolassa voit opiskella seuraavat AMK-tutkinnot:

Opintoja voi suorittaa myös Master Schoolissa, josta voit valmistua ylempään AMK-tutkintoon:

Lisäksi kampuksella voit opiskella Avoimessa AMK:ssa ja täydentää osaamistasi täydennyskoulutuksella.

Kampuksen palvelut

Kampusalueen keskus on Paraatikenttä, jonka ympäriltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut ravintoloista kirjastoon. Kampuksen palveluihin kuuluvat myös terveydenhoitajan ja opintopsykologin vastaanotot.

Kampuksen kaksi ravintolaa palvelevat opiskelijoita ja koko alueen lounasasiakkaita. Lounaslistat, aukiolot ja yhteystiedot löydät ravintoloiden omilta sivuilta:

Opiskelijoiden eduista huolehtii opiskelijakunta Kaakko.

Opiskelijakunnan huvitoimikunta pitää huolen kampuksen vapaa-ajan aktiviteeteista: tarjolla on bileitä, lautapeli-iltoja, yhteiskunnallista vaikuttamista tai suosikkilajia luutapalloa.

Aukioloajat

Kampus on kaikille avoinna ma–pe klo 7.30–16. Tilat ovat käytettävissä kulkuavaimella ma–su klo 6–23.30

Pysäköinti

Päärakennuksen ja Pajan yhteydessä (Kuuselankatu) on iso parkkialue (kartassa P1). Lisää paikkoja on päädyssä Kasarmiravintolan kulmassa (kartassa P2). Myös maneesin päässä olevan hautausmaan (Kasarminkatu 46) edessä on joitakin paikkoja. Paraatikentällä ei ole pysäköintiä.

Kouvolan kampus 360°

Kouvolan kampuksen kartta

Lataa kampuksen kartta

Kouvola_kampus

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kouvolan kampus
Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola

Kouvola on mukava opiskelijakaupunki

Kouvolassa kaikki on lähellä ja asumiskustannukset edulliset. Asukkaita kaupungissa on noin 86 000. Opiskelija-asuntoja löytyy moneen makuun, lähimmät löytyvät kampusalueelta. Lahteen on vain noin 50 km ja Helsinkiin noin 135 km. Kouvolasta on loistavat yhteydet joka suuntaan niin bussilla, omalla autolla kuin junallakin. Matka Helsinkiin junalla on 1 t 20 minuuttia. Kaupungin sisällä liikut kätevästi bussilla tai polkupyörällä.

Kouvola on puuhakas opiskelijakaupunki. Ravintoloita ja kauppoja on joka lähtöön, suurimpana niistä on Kaakkois-Suomen suurin kauppakeskus Veturi. Kaupungista löytyy hyvin tarjontaa liikunnasta kiinnostuneelle. Ulkoilumaastot ovat hyvässä kunnossa, uimahalleja ja kuntosaleja on useita ja liikuntahalleissa kokoontuu erilaisia peli- ja jumpparyhmiä.

Kaupungissa toimii satoja liikuntaseuroja, joiden ohjattuun toimintaan pääsee osallistumaan pikkurahalla. Kampuksesta vajaan viiden kilometrin päässä oleva Mielakan Rinnekeskus järjestää tapahtumia ympäri vuoden. Penkkiurheilijana pääset pelitunnelmaan kärkiurheiluseurojen KooKoon, Kouvojen ja KPL:n otteluissa.

Kulttuuria ja tapahtumia on tarjolla läpi vuoden ja Kouvolan ravintoloissa ja baareissa vierailee ahkerasti huippubändejä ja artisteja. Ravintoloita löytyy pihvipaikasta pizzerioihin ja kahvilla kannattaa piipahtaa keskustan tai taajamien kahviloissa.

Luonto on lähellä, Repoveden kansallispuisto ja maailman perintökohteisiin kuuluva Verla ovat tutustumisen arvoisia nähtävyyksiä. Tykkimäen huvipuisto, jossa on leirintäalue ja Aquaparkki lisäävät Kouvolan vetovoimaa.

Tutustu tarkemmin Kouvolaan:

Kampuksen historia

Kouvolan Kasarminmäellä vilisee nykyisin opiskelijoita, mutta aina 1990-luvun alkuun asti alueella vallitsi toisenlainen tunnelma kun rakennukset toimivat Kouvolan varuskuntana. 1910-luvulla rakennetulla alueella on palvellut nimekästä väkeä Alvar Aallosta alkaen.

Alueen rakentaminen oli 1910-luvun alussa täydessä vauhdissa. Venäjän yleisesikunta halusi suojata uudella kasarmialueella Suomen päärataa ja risteysasema Kouvolaa, joka nousi samalla itäisen puolustuslohkon keskukseksi.

Lahjakkuuksia on kulkenut alueella kohta sadan vuoden ajan. Vuosina 1921–22 palvelustaan suoritti nuori arkkitehti Alvar Aalto, jonka käsialaa vanhan kasarmialueen pääportti rauta-aitoineen on. Vuonna 1923 valmistunut kiviportti on yhä alkuperäisellä paikallaan.

Muotoilun ja suunnittelun osaamista edusti myös Suomi-konepistoolin suunnittelija Aimo Lahti. Asemestarina Kouvolan Keski-Suomen rykmentissä toiminut Lahti suunnitteli kymmeniä sotilasaseita ja kehitti useita parannuksia ja keksintöjä asetarvikkeisiin.

Kolmas merkittävä henkilö oli vääpeli Herman Kare, joka aloitti Kouvolassa vahvana säilyneen painiperinteen. Ei myöskään sovi unohtaa olympiavoittaja Ilmari Salmista, joka toi kultaa 10 000 metrin juoksusta 1936.

kouvola_historia3 kouvola_historia2

kouvola_historia1

Kasarminmäki on yksi Kouvolan kaupungin arvokkaimmista kulttuurihistoriallisista suojelukohteista. Sen punatiilirakennuksissa on piirteitä uusgotiikasta. Varuskunnan rakentaminen tarjosi aikanaan työpaikkoja ja nosti Kouvolan merkitystä. Suuri osa rakennustarvikkeista saatiin Suomesta, mutta esimerkiksi tiilet tuotiin Viipurista. Rakennuksia kohosi kolmekymmentä erilaista, niiden joukossa upseerikerho, ruokala, 300 metriä pitkä maneesi ja ortodoksikirkko.

Sisällissodan jälkeen kasarmialue siirtyi Suomen armeijalle. Sotien aikana alue säilyi lähes vahingoittumattomana. Vuonna 1945 Kouvolaan saapui Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaastakin tunnettu jalkaväkirykmentti 8, joka nimettiin vuonna 1957 Karjalan Prikaatiksi. Kuusi vuotta myöhemmin prikaati siirrettiin Valkealan Vekaranjärvelle.

Kouvolan kasarmialue tyhjeni kokonaan armeijan joukko-osastoista 1990-luvun alussa. Osa tiloista saneerattiin vuonna 1998 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön, ja aluetta on kunnostettu myös yrityksille. Itä-Suomen sotilasläänin esikunta aloitti siellä toimintansa vuoden 2008 alussa. 1.1.2017 kirjoitetaan jälleen historiaan uusi luku, kun Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu jatkaa kampuksella Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimintaa.

Teksti on lainaus Innoste-lehdestä, nro 1/2008. Teksti: Sara Vainikka, kuvat: Einar Korhonen (Kuva-arkiston antanut käytettäväksi Kalevi Sirén, Kouvolan kaupungintalon arkisto).