Kouvolan kampus

Kouvolan Kasarminmäellä vilisee nykyisin opiskelijoita, mutta aina 1990-luvun alkuun asti alueella vallitsi toisenlainen tunnelma kun rakennukset toimivat Kouvolan varuskuntana. 1910-luvulla rakennetulla alueella on palvellut nimekästä väkeä Alvar Aallosta alkaen.

Alueen rakentaminen oli 1910-luvun alussa täydessä vauhdissa. Venäjän yleisesikunta halusi suojata uudella kasarmialueella Suomen päärataa ja risteysasema Kouvolaa, joka nousi samalla itäisen puolustuslohkon keskukseksi.

Lahjakkuuksia on kulkenut alueella kohta sadan vuoden ajan. Vuosina 1921–22 palvelustaan suoritti nuori arkkitehti Alvar Aalto, jonka käsialaa vanhan kasarmialueen pääportti rauta-aitoineen on. Vuonna 1923 valmistunut kiviportti on yhä alkuperäisellä paikallaan.

Muotoilun ja suunnittelun osaamista edusti myös Suomi-konepistoolin suunnittelija Aimo Lahti. Asemestarina Kouvolan Keski-Suomen rykmentissä toiminut Lahti suunnitteli kymmeniä sotilasaseita ja kehitti useita parannuksia ja keksintöjä asetarvikkeisiin.

Kolmas merkittävä henkilö oli vääpeli Herman Kare, joka aloitti Kouvolassa vahvana säilyneen painiperinteen. Ei myöskään sovi unohtaa olympiavoittaja Ilmari Salmista, joka toi kultaa 10 000 metrin juoksusta 1936.

Kasarminmäki on yksi Kouvolan kaupungin arvokkaimmista kulttuurihistoriallisista suojelukohteista. Sen punatiilirakennuksissa on piirteitä uusgotiikasta. Varuskunnan rakentaminen tarjosi aikanaan työpaikkoja ja nosti Kouvolan merkitystä. Suuri osa rakennustarvikkeista saatiin Suomesta, mutta esimerkiksi tiilet tuotiin Viipurista. Rakennuksia kohosi kolmekymmentä erilaista, niiden joukossa upseerikerho, ruokala, 300 metriä pitkä maneesi ja ortodoksikirkko.

Sisällissodan jälkeen kasarmialue siirtyi Suomen armeijalle. Sotien aikana alue säilyi lähes vahingoittumattomana. Vuonna 1945 Kouvolaan saapui Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaastakin tunnettu jalkaväkirykmentti 8, joka nimettiin vuonna 1957 Karjalan Prikaatiksi. Kuusi vuotta myöhemmin prikaati siirrettiin Valkealan Vekaranjärvelle.

Kouvolan kasarmialue tyhjeni kokonaan armeijan joukko-osastoista 1990-luvun alussa. Osa tiloista saneerattiin vuonna 1998 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun  käyttöön, ja aluetta on kunnostettu myös yrityksille. Itä-Suomen sotilasläänin esikunta aloitti siellä toimintansa vuoden 2008 alussa. 1.1.2017 kirjoitetaan jälleen historiaan uusi luku, kun Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu jatkaa kampuksella Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimintaa.

Teksti on lainaus Innoste-lehdestä, nro 1/2008. Teksti: Sara Vainikka, kuvat: Einar Korhonen (Kuva-arkiston antanut käytettäväksi Kalevi Sirén, Kouvolan kaupungintalon arkisto).