Ylikulutus pakottaa muutokseen

Edelleen valtaapitävä, lineaarinen talousmalli on syypää siihen, miksi maapallomme kantokyvynrajat ovat ylitetty. Talousmalli pohjautuu kestämättömälle toimintatavalle, jossa luonnonvaroja otetaan käyttöön, tuotteita valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Ylikulutukseen perustuva toimintapa ja luonnonvarojen käytön kasvu on keskeinen syy kolmoiskriisin eli ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen olemassaololle. Maailman ympäristöpaneelin mukaan materiaalien käyttö on kolminkertaistunut 50 vuodessa ja jos kehitys jatkuu nykyisellään, luonnonvarojen käytön ennustetaan kasvavan 60 prosenttia 2060 vuoteen mennessä, 100 miljardista tonnista 160 miljardiin tonniin. (International Resource Panel 2024, iv, 3–4, xiv.)

Kiertotalouteen siirtymisen välttämättömyyden taustalla on myös yhä syvempi ymmärrys siitä, että nykyinen maapalloa kuormittava luonnonvarojen käyttö on systeeminen ongelma. Circle Economyn (2025, 11) koko maailman kiertotaloutta mittaava raportti The Circularity Gap report 2025, kertoo surullista faktaa, että kierrätettyjen materiaalien osuus on laskenut 7,2 prosentista 6,9 prosenttiin, koska neitseellisten raaka-aineiden käyttö kasvaa nopeammin kuin kierrätys. Uudempi Circle Economyn (2026, 6) raportti laajentaa ymmärrystämme lineaaritalouden ympäristöhaitoista myös sen taloudellisiin vaikutuksiin. Raportin mukaan lineaarisen talouden aiheuttama vuosittainen arvonmenetys on 25,4 biljoonaa euroa eli lähes 31 prosenttia maailman BKT:stä. Se tarkoittaa käytännössä, että jokaista tuotettua kolmea euroa kohden menetetään yksi euro. Raportti alleviivaa, ettei kiertotaloudessa ole kysymys vain kierrätyksestä vaan resurssien käytön vähentämisestä ja sekä arvon maksimoimisesta. Molempien raporttien viesti on selkeä, emme voi kierrättää itseämme ulos lineaarisesta taloudesta vaan tarvitsemme käyttöön kaikki kiertotalouden keinot ja koko talousjärjestelmän systemaattisen muutoksen (Circle Economy 2025, 20,11,19; Circle Economy 2026, 6,12–13).

Pelkkä kierrätys ei riitä

Todellinen kiertotalouteen siirtyminen edellyttää koko talouden, tuotannon ja kulutuksen rakenteellista ja kulttuurista muutosta.

Circle Economyn raportti (2025) painottaa, että vaikka kiertotalouden teknologiat ovat tärkeä osa muutosta eivät ne silti pysty yksinään ratkaisemaan lineaaritalouden aiheuttamia ongelmia. Ne ovat siis vain osa laajempaa järjestelmätason muutosta, jossa tarvitaan kestävän tuotannon teknologioita, materiaalien talteenottoa ja kierrätystä tehostavia ratkaisuja sekä uudenlaista suunnittelua, resurssitehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja kriittisiin raaka-aineisiin kohdistuvan riippuvuuden vähentämistä. Kiertotalouden teknologiat ovat siis oiva lisä kiertotalouden edistäjänä mutta eivät yksinään. Todellinen kiertotalouteen siirtyminen edellyttää koko talouden, tuotannon ja kulutuksen rakenteellista ja kulttuurista muutosta. Samalla se vaatii muutosta meidän kaikkien käyttäytymiseen, uskomuksiin ja arvoihin sekä katsomaan millaisilla tavoilla tuottaminen, käyttäminen ja omistaminen tapahtuu. (Circle Economy 2025, 15,19,20,27,45–48,50.)

Ylikulutusta mittaava Global Footprint Network (2026) laskee ja julkaisee vuosittain maailman ylikulutuspäivän. Kyseessä on laskennallinen tapa ilmoittaa milloin ihmiset ovat kuluttaneet oman osuutensa maailman uusiutuvista luonnonvaroista. Tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin surkuhupaisesti aprillipäivänä 1.4.2026. Mittauksessa oli mukana 82 maata ja Suomi oli sijalla 16. Jos jokaisessa maassa kulutettaisiin luonnonvaroja samassa mittakaavassa, kuin me suomalaiset, tarvittaisiin enemmän kuin neljä maapalloa, (Kuva 1.) jotta luonnon kantokyky riittäisi.

On siis selvää, että tällainen ylikulutukseen perustuva malli ei enää riitä vastaamaan aikamme suurimpiin haasteisiin vaan se vaatii perinpohjaisen suunnanmuutoksen, johon kiertotalous tarjoaa ratkaisun. Kiertotaloudella on valtava potentiaali hillitä ilmastonlämpötilan nousua, luontokatoa ja ylikulutusta, koska se perustuu luonnonvarojen aiempaa kestävämpään ja tehokkaampaan käyttöön sekä siihen, että tuotteet ja materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään (Kiertotalous-Suomi s.a.a).

Kiertotalouden liiketoimintamallit

Edelleen kiertotalous usein mielletään vain kierrättämiseksi, vaikka kyse on paljon laajemmasta muutoksesta. Se tuo nimensä mukaisesti yrittäjälle taloudellisia hyötyjä sekä nostaa yrityksen arvoa maailmassa, jossa kuluttaja odottaa entistä enemmän vastuullisuutta ja luontoa säästäviä ratkaisuja. Sitra ja Deloitte (2022) ovat luokitelleet kiertotalouden liiketoimintamallit viiteen kategoriaan (Kuva 2.). 1. kiertävät raaka-aineet, 2. jakamisalustat, 3. tuote palveluna 4. elinkaaren pidentäminen ja 5. resurssien talteenotto. Nämä kaikki viisi liiketoimintamallia antavat erilaisia liiketoimintahyötyjä, auttavat kääntämään yrityksen toiminnan tehottomuudet lisäarvoksi ja avaten yritykselle uudenlaisia kasvumahdollisuuksia. (Sitra & Deloitte 2022.)

Kiertotalouden liiketoimintamallien avulla yrityksille tarjoutuu useita tapoja vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda samalla uutta arvoa. Kiertävät raaka-aineet -mallissa hyödynnetään kierrätettäviä, biopohjaisia ja uusiutuvia materiaaleja sekä energiaa, kun taas jakamisalustat lisäävät tuotteiden käyttöastetta tehden jakamisesta helppoa ja saavutettavaa mikä taas vähentää uusien tavaroiden tarvetta. Tuote palveluna -mallissa asiakas maksaa tuotteen omistamisen sijaan käytöstä, mikä kannustaa valmistamaan mahdollisimman laadukkaita, kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita. Elinkaaren pidentäminen liiketoimintamallissa tuotteita pidetään käytössä huollon, korjauksen, kunnostuksen ja uudelleenmyynnin avulla ja resurssien talteenotto -liiketoimintamallissa taas palautetaan elinkaaren lopussa olevat raaka-aineet ja tuotteet takaisin kiertoon uusiksi resursseiksi, mikä luo uusia innovaatioita ja tuo merkittäviä ympäristöhyötyjä, vähentää jätettä ja neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. (Sitra & Deloitte 2022, 52–74.)

Vastuullisuus luo yritykselle kilpailuetua

Ympäristöhyötyjen lisäksi kiertotaloudella on nimensä mukaisesti myös taloudellisia hyötyjä yritykselle (Kuva 3.). Kiertotalouden mukainen liiketoiminta auttaa yritystä vastaamaan kuluttajien kasvaviin vaatimuksiin, kun tietoisuus ilmastokriisistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä lisääntyy. Siirtymällä Kiertotalouteen yritys lisää asiakastyytyväisyyttä ja kasvattaa brändin arvoa. Yritys parantaa myös omaa kriisinkestävyyttään epävarmassa toimintaympäristössä, jossa pandemiat ja sodat häiritsevät logistiikkaketjuja, nostavat raaka-aineiden hintoja ja heikentävät materiaalien saatavuutta.

Resurssitehokkaasti toimiminen vähentää lisäksi kustannuksia. Kiertotalouden liiketoimintamallit voivat tarjota yritykselle uusia kasvumahdollisuuksia, kilpailukykyä ja etenkin ensimmäisille omaksujille keinon erottua kilpailijoista. Lisäksi kiertotalouteen kohdistuvien investointien ja rahoituksen nopea kasvu tukee yrityksiä kannattavan muutoksen siirtymisessä. (Sitra & Deloitte 2022. 27,31–32,41,).

Muutos tarvitsee strategista ohjausta

Kiertotalouteen siirtyminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Ympäristökriisit, kertakäyttökulttuuri ja toimintamallien uudistamisen tarve tekevät muutoksesta välttämättömän. Siirtymässä meitä auttaa ympäristöministeriö, jonka kiertotalousohjelman tavoite on rakentaa kiertotaloudesta Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Muutosta vauhdittaa myös ympäristö- sekä työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama kiertotalouden green deal, jossa yritykset, kunnat, maakunnat ja järjestöt voivat sitoutua kiertotalouden strategiaan. Sitoutuneet saavat osakseen konkreettista tukea ja voivat hyödyntää yhdessä tekemisen synergiaa sekä olla edelläkävijöiden mukana muutoksessa, jonka avulla muutetaan maailmaa. Tuen avulla organisaatiot voivat kartoittaa tehokkaimmat toimenpiteet sekä saada käytännön tukea toteuttamiseen ja hyödyntää verkostoja muutoksen edistämisessä. (Ympäristöministeriö s.a.; Kiertotalous-Suomi s.a.b.)

Kymenlaaksolla on vahvat lähtökohdat muutokseen

EU:n älykkään erikoistumisen strategian tavoitteena on vahvistaa alueiden kilpailukykyä suunnaten innovaatiorahoitusta alueiden itse määrittelemiin vahvuuksiin. Kymenlaaksossa kiertotalous ei ole vain irrallinen tulevaisuuden kuva vaan se on sidottu maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaan 2026–2029, jossa bio- ja kiertotalous on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi ja fokusalueeksi. (Kuva 4.) Kymenlaaksossa bio- ja kiertotalous nojautuu vahvaan metsäteollisuusperinteeseen, kasvavaan elintarvikeketjuun ja teknologisen kehityksen mahdollistamaan resurssitehokkuuteen.

Strategia visioi Kymenlaaksosta kansallisesti ja eurooppalaisesti merkittävää bio- ja kiertotalouden osaamiskeskittymää..

Maakunnan erityisenä vahvuutena pidetään sivuvirtojen hyödyntämistä mikä tukee Kymenlaakson teollisuuden symbioosien syntymistä. Kärkiteema painottaa erityisesti uusiutuvia materiaaleja, kiertotalouden liiketoimintamalleja, elintarvikealan kestävää uudistamista sekä uusiutuvaa energiaa ja huoltovarmuutta. (Kymenlaakson liitto 2025, 13–14.)

Kymenlaakson liitto (2025) on tunnistanut bio- ja kiertotalouden strategisen kehittämisen hyvät mahdollisuudet, jota vahva teollinen perintö, monipuolistuva toimijakenttä ja TKI-toiminta tukevat. Strategisen kehittämisen keskiössä ovat muun muassa yritysvetoinen pilotointi, TKI-toimintaa tukevien ympäristöjen ja alustojen parantaminen, yritysekosysteemien vahvistaminen ja etenkin elintarvikejalostukseen, bioenergiaan ja uusiin teknologioihin liittyvien investointien houkuttelu. Strategia visioi Kymenlaaksosta kansallisesti ja eurooppalaisesti merkittävää bio- ja kiertotalouden osaamiskeskittymää, jonka kehittäminen vaatii systemaattista ekosysteemien johtamista ja maakunnallisen kehittämistyön laadukasta koordinointia, joka yhdistää kaikki toimijat yhteisen päämäärän taakse.

Bio- ja kiertotalouden teknologiavisio

Muutos ylikulutuksesta kestävään kiertotalouden mukaiseen tulevaisuuteen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se vaatii meiltä ennakointia, yhteistyötä ja rohkeutta tehdä asiat uudella tavalla. Juuri tällaista muutosta rakennetaan Xamkin Biokiertovisio-hankkeessa, jossa asiantuntijoiden avulla kootaan ennakointitietoa bio- ja kiertotalouden teknologioista Kymenlaakson tulevaisuuden tueksi. Tämä yritysyhteistyön sekä erilaisten ennakointityökalujen avulla luotu bio- ja kiertotalouden teknologiavisio tulee tukemaan alueen kehittämistoimintaa ja investointeja sekä muodostaa yhteisen näkemyksen siitä millaisiin teknologioihin ja ratkaisuihin alueella kannattaa panostaa. Bio- ja kiertotalouden visio tukee alueen konkreettista kilpailukykyä, liiketoimintaa ja kestävää kasvua. Kestävä tulevaisuus ei synny itsestään vaan se rakennetaan yhdessä, ennakoiden, määrätietoisesti ja rohkeasti uudistaen.

Kestävä tulevaisuus ei synny itsestään vaan se rakennetaan yhdessä, ennakoiden, määrätietoisesti ja rohkeasti uudistaen.

Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama, ja rahoitus on myönnetty Kymenlaakson liiton myöntövaltuudesta.

Lähteet

Circle Economy 2025. The Circularity Gap Report 2025. PDF-dokumentti. Saatavilla: https://www.circularity-gap.world/2025 [viitattu 13.4.2026].

Circle Economy. 2026. The Circularity Gap Report 2026:The Value Gap. Amsterdam: Circle Economy. Saatavissa: CGR 2026 – Overview – Circularity Gap Report [viitattu 19.4.2026].

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1799.

Global Footprint Network. 2026. Country overshoot days. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://overshoot.footprintnetwork.org/newsroom/country-overshoot-days/ [viitattu 19.4.2026].

International Resource Panel. 2024. Global resources outlook 2024: Bend the trend: Pathways to a liveable planet as resource use spikes. United Nations Environment Programme: Nairobi. Saatavissa: https://www.unep.org/resources/Global-Resource-Outlook-2024 [viitattu 19.4.2026].

Kiertotalous-Suomi. s.a.a. Kiertotalouden green dealin tuki. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://kiertotaloussuomi.fi/toiminta/kiertotalouden-green-dealin-tuki/ [viitattu 13.4.2026].

Kiertotalous-Suomi. s.a.b Mikä on Kiertotalouden green deal? WWW-dokumentti. Saatavissa: https://kiertotaloussuomi.fi/kiertotalouden-green-deal/ [viitattu 13.4.2026].

Kiertotalous-Suomi. s.a.c. Mitä hyötyä kiertotaloudesta on? WWW-dokumentti. Saatavissa: https://kiertotaloussuomi.fi/tieto/hyodyt/ [viitattu 2.4.2026].

Kymenlaakson liitto. 2025. Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia “Triple distilled – vuosikerta 25” 2026–2029. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.kymenlaakso.fi/images/Liitteet/ALUEKEHITYS/maakuntaohjelma%2026-29/Luonnos%20MKH%20220925%20Alykkaan%20erikoistumisen%20strategia%20.pdf [viitattu 17.4.2026].

Ympäristöministeriö s.a. Kiertotalouden strateginen ohjelma. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ym.fi/kiertotalousohjelma [viitattu 13.4.2026].