Digiturva kuuluu kaikille

Kaakkois-Suomen digikehittäjien verkoston eli KAKEn (2025) yhteistyönä tuottama Aamun digikatsaus tarjoaa kerran kuussa nopean ja käytännönläheisen katsauksen ajankohtaisiin digiteemoihin. 14.4. järjestetyn katsauksen aiheena oli digiturva, ja aihetta avasivat informaatiovaikuttamisen asiantuntija Janne Riiheläinen ja kyberturvallisuuden kansantajuistaja Tuomas Heikkinen kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. 

Digitaalinen maailma muuttaa luottamusta 

Janne Riiheläinen muistutti puheenvuorossaan, että huijaukset ja petokset eivät ole uusi ilmiö, sillä niitä on ollut yhtä kauan kuin on ollut ihmisiä. Uutta on kuitenkin toimintaympäristö: digitalisaatio on tuonut lähes kaiken elämämme verkkoon. 

Samalla olemme siirtyneet tilanteeseen, jossa tiedon luotettavuutta ei voi enää arvioida sen ulkoisen muodon perusteella. Tekoäly mahdollistaa uskottavan sisällön tuottamisen – oli kyse sitten tekstistä, kuvasta, äänestä tai videosta. Tämä luo niin sanotun tiedon autentikoinnin kriisin: emme voi enää olla varmoja, kuka on viestin takana. 

Riiheläinen korosti, että organisaatioiden on alettava kehittää uusia tapoja tunnistaa ja varmistaa viestinnän luotettavuutta, myös inhimillisellä tasolla. Perinteiset tekniset ratkaisut, kuten kaksivaiheinen tunnistautuminen, eivät yksin riitä. Tarvitaan myös uusia käytäntöjä, yhteisiä toimintamalleja ja kriittistä ajattelua. 

Keskeinen viesti oli selkeä: luottamus ei katoa, mutta sitä on opittava rakentamaan uudella tavalla. 

Ihminen on edelleen keskiössä 

Vaikka teknologia kehittyy vauhdilla, ihminen ei muutu samassa tahdissa. Riiheläinen muistutti, että olemme edelleen laumaeläimiä, joiden toiminta perustuu luottamukseen. Juuri siksi digitaalinen epävarmuus on niin haastavaa: joudumme opettelemaan terveellistä epäluuloa ilman, että yhteistyö kärsii. 

Hän nosti esiin myös tarpeen tiiviimmälle yhteistyölle organisaatioissa: viestinnän ja kyberturvallisuuden tulisi kulkea käsi kädessä. Kun toinen hallitsee kanavat ja toinen sisällöt, syntyy kokonaisvaltaisempi tilannekuva. 

Kyberturvaviestinnän “kuolemansynnit” 

Tuomas Heikkinen lähestyi aihetta puolestaan viestinnän näkökulmasta ja esitteli oivaltavasti kyberturvaviestinnän seitsemän “kuolemansyntiä”. Näitä ovat muun muassa välinpitämättömyys, epäselvyys, itsekeskeisyys ja pelottelu. 

Keskeinen ajatus oli, että kyberturvallisuus ei ole vain tekninen kysymys, vaan se on ennen kaikkea viestinnällinen haaste. Jos viestiä ei ymmärretä, sillä ei ole vaikutusta. 

Heikkinen korosti erityisesti: 

• Selkeyttä: vältä turhaa ammattikieltä ja puhu kuulijan kielellä  

• Kohderyhmän ymmärtämistä: viesti ei voi olla sama kaikille  

• Konkretiaa: liitä asiat arkeen ja tuttuihin tilanteisiin  

• Ratkaisukeskeisyyttä: pelkkä pelottelu ei muuta käyttäytymistä  

Lisäksi hän muistutti inhimillisyydestä: ketään ei tule syyllistää virheistä. Kyberrikoksen uhri on aina uhri – ei syyllinen. 

Kohti kestävämpää digiturvaa 

Webinaarin yhteinen viesti kiteytyi yhteen ajatukseen: digiturva on sekä teknologiaa että ihmisten välistä toimintaa. Se rakentuu osaamisesta, viestinnästä ja yhteistyöstä. 

Organisaatioille tämä tarkoittaa ennen kaikkea asennemuutosta. On uskallettava tarkastella omia toimintatapoja, kehittää skenaarioita ja harjoitella erilaisia tilanteita. Samalla on huolehdittava siitä, että tieto kulkee, ja että se myös ymmärretään. 

Digitaalinen maailma kehittyy nopeasti, mutta yksi asia pysyy: ihminen. Ja juuri siksi digiturvassa tärkeintä on lopulta se, miten me toimimme yhdessä. 

Juuri tämän vuoksi digiturvan kehittäminen ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan yhä vahvemmin viestinnällinen ja inhimillinen haaste. Webinaarin puheenvuorot olivat hyvä muistutus siitä, että pelkkä tieto ei riitä, jos sitä ei ymmärretä tai osata soveltaa arjessa. Siksi tarvitaan entistä enemmän kykyä tehdä monimutkaisista asioista ymmärrettäviä, rakentaa luottamusta ja tukea ihmisiä jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Tässä myös kehittämishankkeilla, kuten myös LAB-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteisellä INKA-hankkeella, on tärkeä rooli: toimia sillanrakentajina eri verkostojen ja yritysten välillä. 

Kirjoittajat 

Kati Korhola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä INKA-hankkeessa 1.5.alkaen (LAB 2025) 

Hanna Nieminen työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Kyberturvallisuus ja peliteknologiat -tutkimusyksikössä sekä toimii Digiasema – Digitalisaation taajuudet yrityksille -hankkeen projektipäällikkönä. 

Huhtikuun digikatsauksen tuottivat INKA – Pk-yritysten Innovaatioiden ja Kasvuedellytysten Vahvistaminen Kansainvälistyvissä Ekosysteemeissä -ja Digiasema – Digitalisaation taajuudet yrityksille -hankkeet. LABin ja Xamkin INKA-hankkeessa kehitetään innovaatiosiltaa vahvistamaan ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten yhteisty ötä. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto (EAKR). Digiasema -hanke edistää yritysten digitaalista liiketoimintaa ja tarjoaa mahdollisuuksia testata ja kehittää yritysten kyber- ja tietoturvaa Kymenlaaksossa. Xamkin toteuttamaa hanketta rahoittaa Kymenlaakson liitto (EAKR). Hankkeet ovat osa KAKE-verkostoa, joka yhdistää alueiden digipalvelutarjonnan yrityksille ja vauhdittaa digitaalista kehitystä Kaakkois-Suomessa. 

Lähteet 

Kaakkois-Suomen Digitaalisten Innovaatioiden Kehittämiskomitea (KAKE). 2025. Viitattu 14.4.2026. Saatavissa https://www.xamk.fi/kake-tiimi-yhdistaa-alueiden-digitarjonnan-yrityksille/ 

LAB. 2025. INKA – Pk-yritysten innovaatioiden ja kasvuedellytysten vahvistaminen kansainvälistyvissä ekosysteemeissä. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/inka-pk-yritysten-innovaatioiden-ja-kasvuedellytysten-vahvistaminen-kansainvalistyvissa 

Tämän tekstin muotoilun tukena on hyödynnetty tekoälyä.