Luontoperustaisuutta Italian opettajavaihdossa ja matkajärjestelyissä

Olin opettajavaihdossa Italian Chietissä 13.–17.4. 2026. Vastaanottava Chieti-Pescaran yliopisto (Universita degli Studi ”G. d’Annunzio” Chieti – Pescara, Ud’A) kuuluu Xamkin tavoin eurooppalaiseen Ingenium-yliopistoverkostoon.

Tein työmatkan Chietiin junalla ja Suomi-Ruotsi-Suomi välin laivalla. Matkan suunnittelu onnistui kätevästi seitsemän päivän Interrail-passilla.  Liitin matkaani mukaan yhden viikon vapaajakson. Näin pyrin maksimoimaan matkani kestävyyden ja sain paluumatkan aikatauluuni väljyyttä. Kokemukseni pohjalta kannustan muitakin junamatkailuun!

Matkajärjestelyt Interrail-passilla

Meillä Xamkilla työmatkan tekeminen ilman lentämistä on mahdollista, mikäli matkakustannukset eivät nouse kohtuuttomasti lentokustannuksia suuremmiksi, eikä matkustamiseen käytetä työaikaa enempää kuin lentäen. Kun vertasin juna-laiva-matkakustannuksiani vastaavaan matkaan lentäen tehtynä (tiedot Finnairin ja junien matkavaraussivulta), niin Interrail-matkani tuli noin 26 euroa lentäen tehtyä matkaa kalliimmaksi (532,2 e vs. 506,68 e). Matkustamiseen käytin kaksi vuorokautta omaa aikaani työmatkapäivien lisäksi.

Valitsin seitsemän päivän Interrail Global passin Interrail.eu -sivustolta. Tällä pääsin matkustamaan useammassa kuin yhdessä maassa. Asensin puhelimeeni Rail-Planner-sovelluksen, jolla tein helposti matkasuunnitelmani Espoosta (lähtöpaikkani) Chietiin (määränpääni) ja muutaman lomailumutkan kautta takaisin.

Hyvin nukutun yön jälkeen Turku-Tukholma -laivassa jatkoin Malmöhön, missä vaihdoin Kööpenhaminan junaan. Kööpenhaminassa vaihdoin Hampurin junaan ja Hampurissa Mannheimin junaan. Olin kahden aikaan yöllä Mannheimissa, missä odottelin Zürichin junaa reilu puoli tuntia ja jatkoin matkaa Zürichiin. Aamulla vaihdoin Milanon junaan ja Milanossa Pescaran junaan. Junamatkani näkyy tumman sinisenä ja punaisena seuraavassa kartassa.

Olin varannut matkustamiseen yhden ylimääräisen päivän mahdollisten matkaongelmien varalta. Matkaongelmia ei ilmaantunut, joten saatoin viettää lepopäivän Pescaran taidemuseossa ja Adrian meren rannalla ennen matkustamista Chietiin ja työviikon aloittamista.

Italialaista improvisointikykyä – ja vähän suomalaistakin

Lähtiessäni Suomesta matkaan, sain tiedon, että maanantaina ja tiistaina, joihin opetukseni oli aikataulutettu, koko yliopisto on kiinni vedenjakelujärjestelmän korjaustöiden vuoksi. Lähdin kuitenkin matkaan ajatuksella, että jotain vaihtooni liittyviä asioita voidaan toteuttaa.

Päästyäni perille Chietiin sain todeta, että kahden vuorokauden vedenjakelun keskeytys kosketti koko Chieti-Pescaran maakuntaa, ei pelkästään yliopistoa. Useat toiminnot ja vedenkäyttö maakunnassa oli rajoitettu, ja esimerkiksi hotellissani suihkuja ei saanut käyttää.

Ilmeisesti muutokset aiheuttivat epätietoisuutta aikatauluissa myös opiskelijoille, sillä ensimmäisellä luennollani oli opiskelijoita paikalla nolla. Tämän jälkeen professori Fransesco Santor järjesti minulle opetustunnit omille kursseilleen alkuperäisen suunnitelman sijaan.

Toisella luennollani mukana oli fysioterapian monimuoto-opiskelijoita. Luento oli dialoginen, ja opiskelijat olivat kiinnostuneita suomalaisesta yhteiskunnasta ja luonnosta. Pohdimme tutkimustulosten ja opiskelijoiden henkilökohtaisten sekä työssään kohtaamiensa kokemuksien kautta luonnon hyvinvointivaikutuksia. Lisäksi arvioimme pelillisyyden merkitystä luontosuhteen rakentamisessa. Opiskelijat latasivat itselleen Seppo.io -luontosuhdepelin, jota emme ehtineet kokeilla käytännössä, mutta opiskelijoilla on mahdollisuus testata peliä halutessaan omalla ajallaan. Käsittelimme myös planetaarisen hyvinvoinnin vinkkikortteja (ks. Vinkkikortit planetaariseen hyvinvointiin). 

Kolmas opetuskokemukseni oli jälleen erilainen. Luokassa (ja vähän sen ulkopuolellakin) oli noin 100 tutkimusmenetelmien opiskelijaa. Jokaisen läsnäolo todennettiin nimenhuudolla. Nimenhuuto kesti 40 minuuttia sadan opiskelijan vaihtaessa kuulumisia keskenään ja professorin huutaessa nimiä mikrofoniin.

Sitten jakauduttiin kolmeen ryhmään, joista yksi ryhmä keräsi dataa hapenottokyvystä kävelykoneessa, toinen teki samassa tilassa kuuden minuutin kävelykokeita, ja minä luennoin näiden ryhmien keskellä kolmannelle ryhmälle luonnon hyvinvointivaikutuksista mikrofoniin huutaen. Osallistin opiskelijoita suomalaisen tavan mukaisesti parikeskustelutehtävillä, mikä oli tarpeetonta, sillä italialaiset opiskelijat osallistuivat ilman erityisiä tehtäviä. Meteli oli korvia huumaava.

Jossain vaiheessa luennointiani tietokoneeni ei enää ottanut käskyjä vastaan. Koetin herätellä konettani yksin, yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä professori Santorin tuella. Tietokone meni oikosulkuun ilmeisesti liiallisen kuumenemisen vuoksi. Illalla levänneenä se alkoi toimia uudelleen. Loppuluennon jouduin kuitenkin hoitamaan ilman tietokonettani, jonka resilienssi oli selkeästi omaani heikompaa.

Vaikka itse en osannut ottaa tilannetta kovinkaan rennosti, opiskelijat osasivat, ja oppitunti jatkui rennon letkeästi. Arvostan professori Santorin improvisointi- ja organisointikykyä sekä pitkähermoisuutta.

Näkökulmia luontoperustaisuuteen Chietin yliopistolla

Chietin yliopiston Cares-campuksen opiskelijat tekevät väitöskirjatutkimuksia erilaisia sairauksia sairastavien ihmisten saamista hyödyistä luontoperustaisesta liikunnasta, kuten sauvakävelystä, patikoinnista vuoristossa ja uimisesta meressä.

Opiskelijat ohjaavat ryhmille luontoliikuntaa viikoittain joko maalla tai meressä, ja tekevät alku- ja loppumittauksia. Ohjaajana toimii professori Andrea Di Blasio.  Pääsin osallistumaan sauvakävelyryhmään.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu viime vuosina paljon. Erityinen tutkimus Suomessa ilmestyi vuonna 2024, jossa luonnon todettiin tuottavan ihmisten terveysvaikutusten lisäksi myös taloudellista hyötyä (Tyrväinen & kumpp. 2024).

Tämä johti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimaan kansalliseen Terveyttä luonnosta -ohjelmaan, jossa ovat mukana Xamkin edustajat Kati Kiehinen ja Tanja Lyytikäinen.

Hyvinvointi ymmärretään nykyään planetaarisesti, jolloin siihen kuuluu ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös luonnosta huolehtiminen. Näitä planetaarisen hyvinvoinnin teemoja käsittelin luennoillani.

Tarkoitukseni oli pitää luentojen lisäksi käytännön työpajat ulkona Chietin pääkampuksen Percorso Vita -puistossa. Nämä kuitenkin peruuntuivat aikataulusyistä.

Luontoperustaisuus on aihe, jonka ympärille on mahdollista kehittää yhteistyötä monellakin tasolla korkeakoulujemme välillä.

Tätä on jo tehtykin mm. Italiassa toteutetun Blended intensive programmin (BIP) muodossa, jossa mukana Xamkilta oli Anna-Kaisa Hokkanen ja Piia Soikkeli.

Kutsuin professorit Di Blasion ja Santorin Mikkeliin sosionomien ja yhteisöpedagogien yhteisille kansainvälisyyspäiville syksyllä, missä teemana on luontoperustaiset menetelmät lastensuojelutyössä.

Samalla on mahdollista jatkaa myös tutkimus- ja koulutusyhteistyön edistämistä.

Lopuksi

Työmatkojen taittaminen onnistuu kokemukseni mukaan myös planetaarista hyvinvointia vaalien – ekologisesti ja kiirehtimättä. Se edellyttää, että matkaaja on valmis matkustamaan hitaasti pelkästään lentämällä paikan vaihtamisen sijaan. Se edellyttää myös vapaa-ajan käyttämistä työmatkaan, koska esimerkiksi Xamkin matkustusehdoissa matkustamiseen tämän kaltaisella matkalla saa käyttää vain yhden matkustuspäivän suuntaansa nyt käyttämäni kahden sijaan.

Junamatkailussa on etuja, joita lentäen ei voi samalla tavalla saavuttaa; voi esimerkiksi törmätä samanhenkisiin ihmisiin. Tapasin müncheniläisen dramaturgin, joka oli matkalla Tukholmasta Müncheniin tanssikurssilta, ja valinnut matkustustavaksi junamatkan ekologisista syistä. Tapasin myös tukholmalaisen ilmastonmuutostutkijan, tekee konferenssimatkansa mahdollisuuksien mukaan aina junalla. En ole yksin valintojeni kanssa.

Lisättyäni työmatkaani yhden lomaviikon sain kokea hyvin monimuotoista Eurooppaa niin sosiaalisesti, kulttuurisesti kuin ekologisestikin. Pääsin vierailemaan kiihkeässä Napolissa, historiallisessa Pompeissa ja upeissa Alppimaisemissa. Paluumatkani reitti oli: Napoli-Innsbruck-Berlin-Hampuri-Göteborg-Tukholma-Helsinki-Mikkeli.

Tällainen työn ja loman ekologinen yhdistäminen on omiaan lisäämään työhyvinvointiani ja tietoisuuttani Euroopasta. Voin katsoa peiliin ja todeta tehneeni oikeita asioita oikein. Henkilöstön ekologista työmatkailua kannattaa edistää Xamkissa. Opiskelijoiden junalla matkustamista tuetaan jo, ja se on hyvä.

Huomionarvoista on myös yhteisöpedagogien toteuttama Train Challenge, jossa opiskeltiin opintosisältöjä interrailaamalla (Hokkanen & Miettinen 2024).

Lähteet

Hokkanen, L. & Miettinen, S. 2024. TRAIN CHALLENGE – MATKALLA IHMISYYTEEN JA ITSEEN. Teoksessa Aschan, T. (toim.) Myönteiset käytänteet ja kokemukset KOHTI KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk inspiroi 84, 39-48. Saatavissa: URNISBN9789523445871.pdf. [viitattu 2.5.2026]

Interrail.eu. Travel through Europe by Train | 33 Countries with 1 Rail Pass. [viitattu 2.5.2026]

Kämäräinen, H., Lipponen, M. & Vehmasto, E. 2024. Planetary well-being tip cards. Helsinki: Natural Resources Institute Finland. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110589244. [viitattu 2.5.2026]

Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Penna nen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Helsinki:  Luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Retrieved from Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. [viitattu 2.5.2026]