MILA-hanke rakentaa vaikuttavuutta luottamusta ja suhteita vahvistamalla

Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ovat yhdessä käynnistämässä innostavaa kolmevuotista kehittämistyötä. Yhteisessä aloitustapaamisessa MILA-hankkeen yhteiseksi visioksi alkoi hahmottua lastensuojelu ja lapsiperheiden sosiaalityö, joka auttaa oikea-aikaisesti, dialogisesti ja vaikuttavasti. Tavoitteena on, että perheet saavat apua ajoissa, työntekijät voivat tehdä työnsä rauhassa ja ylpeydellä, työ perustuu luottamuksellisiin suhteisiin ja johtaminen tukee oppimista, yhteistyötä ja muutoksen juurtumista arkeen.

Muutostyön vaikuttavuus syntyy yhteisistä tekijöistä

MILA-hankkeen aloituskeskustelussa pohdittiin, mikä saa oikeasti aikaan muutosta asiakastyössä. Tutkimustieto tukee ajatusta muutostyön niin sanotuista yhteisistä vaikuttavista tekijöistä (common elements), jotka ovat yhteydessä onnistuneisiin muutosprosesseihin riippumatta siitä, mitä menetelmää käytetään.

Näitä tekijöitä ovat muun muassa:

• ammattilaisten ja asiakkaan aidosti yhteinen tavoite
• yhteisen ymmärryksen rakentuminen asiakkaan tilanteesta
• empatia
• hyvä yhteistyösuhde
• asiakkaan myönteinen huomiointi
• työntekijän aitous
• työntekijän mukautuvuus
• asiakkaan kokemus toivosta
• asiakkaan toimijuuden vahvistuminen

Tämä havainto on merkittävä myös lastensuojelun näkökulmasta.  Vaikuttavuus ei synny vain tietyn menetelmän käyttämisestä, vaan myös siitä, miten menetelmä tukee asiakkaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta, luottamusta, toiveikkuutta ja toimijuutta.

Menetelmä on arvokas ja tukee muutosta, mikäli sen käyttö edistää asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemisesta, yhteisen tavoitteen löytymistä, luottamuksellista yhteistyösuhdetta sekä mahdollisuutta rakentaa yhdessä uudenlaista ymmärrystä nuoren ja perheen  tilanteesta.

Mitä MILA-hankkeessa tavoitellaan?

Tavoitteena on, että MILA-hanke vahvistaa Kymenlaakson lastensuojelun ja perheiden sosiaalityön strategisia tavoitteita. Keskusteluissa tavoitteet jäsentyivät neljäksi kokonaisuudeksi.

Asiakkaat ja perheet saavat vaikuttavaa apua oikeaan aikaan

Tavoitteena on, että perheet saavat heille sopivaa ja vaikuttavaa apua oikeaan aikaan, asiakkuuteen liittyvä häpeä vähenee ja asiakkaat ymmärtävät paremmin oman prosessinsa etenemisen.

Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaille ymmärrettäviä ja näkyviä työskentelypolkuja, yhteisiä tavoitteita, avoimuutta, parempaa tavoitettavuutta sekä asiakkaan aktiivista osallistumista työskentelyyn. Tutkitun tiedon perusteella on tärkeää, että työskentely voimaannuttaa asiakasta siten, että kokemus ”asioita tapahtuu minulle” muuttuu suuntaan ”voin itse vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu”.

On myös tärkeää, että asiakkaiden kokemuksista tiedetään aiempaa enemmän. Siksi hankkeessa on jo päätetty, että ensimmäinen kehitettävä työtapa on palautetietoinen työskentely.

Ammattilaisten kokemukset onnistuneista työprosesseista lisääntyvät

Tavoitteena on, että työntekijät voivat tehdä työtään ylpeänä ja rauhassa sekä saada kokemuksia siitä, että työ todella auttaa asiakkaita.

Asiakastyössä onnistuminen kytkeytyy vahvasti siihen, miten hyvin työskentelysuhteissa ovat läsnä asiakkaan tilanteen äärelle pysähtyminen, empatia, aitous, läsnäolo ja toivon rakentaminen. Tavoitteena ei ole vain ongelmien ratkaiseminen vaan myös asiakkaiden vahvuuksien, mahdollisuuksien ja tulevaisuuden vaihtoehtojen näkyväksi tekeminen.

Jotta hyviä kohtaamisia mahdollistava pysähtyminen on mahdollista, on myös työskentelyn rakenteita arvioitava ja uudistettava yhdessä.

Uudistuvat prosessit ja rakenteet mahdollistavat vaikuttavan työn

MILA:ssa halutaan rakentaa kohtaavan työn tueksi uudenlaisia malleja siitä, miten julkisesti säädeltyä viranomaistyötä tehdään.

On tärkeää pohtia, miten esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen käsittely, asiakassuunnitelmaneuvottelut tai kiireelliseen sijoitukseen liittyvä työskentely voisivat nykyistä paremmin tukea asiakkaiden kokemusta avun saamisesta ja kuulluksi tulemisesta. Ihannetilanteessa asiakkaiden kokemus kaikista kohtaamisista, sekä muutostyössä, että viranomaisprosessiin liittyvissä tilanteissa on samanlainen: turvallinen, yhteisen ymmärryksen, yhdessä asetettujen tavoitteiden ja luottamuksen sävyttämä.

Uudenlaisen osaamisen ja rakenteiden suhdetta voidaan kuvata teekuppi -vertauskuvan avulla. Ammattilaisten vahvistuva osaaminen on kuin laadukasta teetä, mutta tee voidaan nauttia vain ehjästä kupista. Johdon tehtävänä on huolehtia siitä, että myös rakenteita arvioidaan ja uudistetaan tukemaan uudenlaista työskentelyä.

Esihenkilöt ja johto mahdollistavat muutoksen

Työntekijät tarvitsevat tuekseen johtamista, joka luo tilaa uuden osaamisen oppimiselle, käyttöön saamiselle arjessa, reflektiolle ja yhteistyölle.

Johtamisen tehtävänä on ennen kaikkea luoda toimintaympäristö, jossa ammattilaiset voivat rakentaa laadukkaita yhteistyösuhteita perheiden kanssa. Samalla korostuvat rohkea puheeksi ottaminen ja avoimuus. Myös huolista, vallankäytöstä, päätöksenteosta ja työn reunaehdoista tulee voida keskustella avoimesti asiakkaiden kanssa.

Jotta johtaminen saadaan tukemaan uudenlaisen toimintakulttuurin ja työkäytäntöjen vahvistumista, tarvitsevat esihenkilöt jo muu johto tilaa pysähtyä johtamistyön ytimien äärelle yhdessä säännöllisesti. Hankkeessa on sitouduttu myös tämän mahdollistamiseen.

Miten lastensuojelu ja perheiden sosiaalityö voivat tukea nuoria, jotka voivat huonosti tai oireilevat? 

MILA-hankkeen nimi juontaa juurensa hankkeen alkuperäisestä tavoitteesta: vahvistaa lastensuojelun ja perheiden sosiaalityön kykyä vastata entistä paremmin mielenterveys- ja päihdeoireilevien lasten ja nuorten tilanteisiin. Kohderyhmänä ovat 12–17-vuotiaat nuoret.

Pitkän aikavälin tavoitteena on tarjota nuorille ja heidän läheisilleen varhaisempaa, vaikuttavampaa ja jatkuvampaa tukea sekä vähentää kodin ulkopuolisten sijoitusten tarvetta.

Nuorten tilanteet ovat usein monimuotoisia. Mielenterveys- tai päihdeoireilu ei ole koskaan vain yksi ongelma, vaan siihen voivat samanaikaisesti kietoutua koulunkäyntiin, perhetilanteeseen, trauma- ja turvattomuuskokemuksiin, ihmissuhteisiin, arjen toimintakykyyn ja palvelujärjestelmään liittyvät kysymykset.

Tällainen kokonaisuus haastaa myös ammattilaisten osaamisen. Tarvitaan kykyä rakentaa luottamusta, ymmärtää oireilua osana nuoren elämäntilannetta, hyödyntää traumainformoitua työotetta, tehdä yhteistyötä perheen ja läheisten kanssa, työskennellä nuoren arjen ympäristöissä sekä käyttää dialogisia ja palautetietoisia työskentelytapoja.

Lastensuojelu omaa erityisosaamistaan vahvistamassa

MILA-hankkeen tarkoituksena ei ole siirtää terveydenhuollon tehtäviä lastensuojelulle tai perheiden sosiaalityölle. Sen sijaan hankkeessa halutaan pysähtyä pohtimaan, mitä sosiaalihuollon omat keinot voisivat olla tilanteissa, joissa nuoren elämässä näkyvät samanaikaisesti mielenterveyden, päihteiden, ihmissuhteiden, koulunkäynnin ja arjen hallinnan haasteet.

Kysymys kuuluu: Miten lastensuojelu ja perheiden sosiaalityö voivat omalla erityisosaamisellaan tukea nuorta, perhettä ja läheisiä mahdollisimman vaikuttavasti osana laajempaa palvelukokonaisuutta?

Tämän vuoksi hankkeen aikana selvitetään ja arvioidaan, millaisia systeemis-dialogisia, suhdeperustaisia sekä perhe- ja verkostolähtöisiä työskentelytapoja on onnistuneesti sovellettu lastensuojelussa Suomessa ja kansainvälisesti.

Tarkoituksena ei ole etsiä yhtä oikeaa menetelmää vaan tunnistaa lähestymistapoja, jotka auttavat rakentamaan luottamusta, vahvistamaan toimijuutta, lisäämään osallisuutta ja tukemaan nuorten sekä heidän läheistensä hyvinvointia.

Millaisia systeemis-dialogisia lähestymistapoja tarkastelemme?

Hanke käynnistyy yhteisellä kartoituksella ja pohdinnalla siitä, mitä erilaiset lähestymistavat voisivat tuoda edellä kuvattujen tavoitteiden tueksi. Ajatuksena on rakentaa osaamista tukemaan muutostyön yhteisiä vaikuttavia elementtejä ja luoda edellytykset sille, että nämä tekijät ovat läsnä läpileikkaavasti kaikissa asiakaskohtaamisissa.

Dialogisuus

Dialogisuus voidaan nähdä kaikkia muita työotteita yhdistävänä perustana. Se rakentaa yhteistä tavoitetta, vahvistaa yhteistyösuhdetta ja mahdollistaa moniäänisen ymmärryksen syntymisen. Dialogisuus muuttaa asiakkaan kohtaamisen yhteiseksi tutkimiseksi sen sijaan, että työntekijä yksin määrittelisi tilanteen.

Avoimen dialogin työmalli

Avoimen dialogin työmalli vahvistaa moniäänisyyttä, asiakkaiden osallistumista, yhteisen ymmärryksen rakentumista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Sen ytimessä on ajatus, että perheen, läheisten ja ammattilaisten näkökulmat tuodaan samaan keskusteluun ja että merkityksiä rakennetaan yhdessä.

Traumainformoitu työote

Traumainformoitu työote muistuttaa siitä, että turvallisuus, ennakoitavuus ja luottamus ovat muutoksen edellytyksiä. Se auttaa ymmärtämään häpeän, pelon ja aikaisempien kokemusten merkitystä asiakkaiden toiminnassa sekä vahvistaa empaattista kohtaamista.

Narratiivinen työote

Narratiivisuus auttaa tunnistamaan asiakkaiden tarinoita, vahvuuksia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Sen avulla voidaan siirtyä ongelmakeskeisistä kuvauksista kohti toimijuutta vahvistavia kertomuksia. Samalla asiakkaan oma ääni ja kokemus nousevat keskiöön.

Reflektiivisyys

Reflektiivisyys auttaa ammattilaisia pysähtymään työn äärelle, tutkimaan omia oletuksiaan sekä käsittelemään työn monimutkaisuutta yhdessä muiden kanssa. Se tukee sekä ammatillista oppimista että työhyvinvointia. Reflektiiviset rakenteet näyttävät olevan myös yksi systeemisen työotteen tärkeimmistä edellytyksistä.

Voimavarakeskeisyys

Voimavarakeskeinen työote kiinnittää huomion siihen, mikä toimii, mitä vahvuuksia perheellä jo on ja mistä löytyy toivoa. Se auttaa vahvistamaan toimijuutta, rakentamaan onnistumisen kokemuksia ja tukemaan pitkäjänteistä muutosta.

Suhdeperustaisuus

Hyvien muutosten ajatellaan olevan sidoksissa nuoren kokemukseen ihmissuhteistaan. Toimivat suhteet vanhempiin, perheenjäseniin ja sukulaisiin sekä ystävät ja kaverit ovat tärkeitä voimavaroja myös niiden nuorten tukemisessa, joilla on vaikeuksia mielenterveyden tai päihteiden kanssa.

Kohti yhteistä toimintakulttuuria

MILA-hankkeessa tavoitteena ei  ole vain vahvistaa yksittäisten menetelmien osaamista. Tutkimustietoon perustuvia työ- ja lähestymistapoja muotoillaan yhdessä ammattilaisten, nuorten ja läheisten kanssa Kymenlaakson toimintaympäristöön. Ratkaisuja kokeillaan asiakastyössä, arvioidaan ja jatkokehitetään ennen niiden laajempaa käyttöönottoa. Näin hankkeessa syntyy toimintaympäristöön soveltuvia sosiaalisia innovaatioita.

Varsinainen tavoite on rakentaa lastensuojeluun toimintakulttuuria, jossa yhteinen tavoite, empatia, yhteistyösuhde, avoimuus, jaettu ymmärrys, toimijuus, toivo ja osallisuus voivat vahvistua jokaisessa kohtaamisessa. Avoin dialogi, narratiivisuus, traumainformoitu työote, reflektiivisyys ja muut systeemis-dialogiset lähestymistavat eivät ole hankkeen lopullisia tavoitteita. Ne ovat välineitä.

Jos MILA-hanke onnistuu tavoitteissaan, onnistuminen näkyy ennen kaikkea lasten, nuorten ja perheiden kokemuksissa siitä, että he tulevat kuulluiksi, ymmärretyiksi ja autetuiksi ajoissa. Samalla se näkyy ammattilaisten kokemuksissa siitä, että heidän työnsä on merkityksellistä, vaikuttavaa ja mahdollista tehdä rauhassa sekä ylpeydellä.

***

Kirjoittaja työskentelee yliopettajana Sosiaalialan ja toimintakyvyn edistämisen yksikössä ja osallistuu MILA-hankkeen kehittämistyöhön.  

Kirjoittaja:  Päivi Petrelius paivi.petrelius@xamk.fi