Testaustuloksista suunta öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseen

Alusten polttoaineet muuttuvat. Erityisesti vähäpäästöisempiin laivapolttoaineisiin siirtyminen on tuonut meriliikenteeseen aineita, joiden torjuttavuudesta onnettomuustilanteessa ei ole aikaisempaa kokemusta. Testaaminen on keino selvittää ennakkoon eri polttoaineiden vuotokäyttäytymistä ja kerättävyyttä, ja öljyntorjuntatestauksella onkin suuri rooli öljyvahinkoihin varautumisessa. Testaaminen ei kuitenkaan ole ollut Suomessa mahdollista ennen vuonna 2022 käyttöönotettua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin öljyntorjunnan testaus- ja harjoitusympäristöä. Lyhyen toimintansa aikana testausympäristö on käynnistänyt useita konkreettisia kehittämistoimia.

Käyttövoimamurros kehityksen kirittäjänä

Ensimmäinen suuri muutos laivapolttoaineissa tapahtui rikkidirektiivin myötä. Direktiivin tullessa voimaan vuonna 2015 suurin osa Itämerellä liikennöivistä aluksista siirtyi raskaista polttoöljyistä kevyempiin, meriliikenteen dieselöljyyn tai meriliikenteen kaasuöljyyn.

Koska aiemmin alukset kulkivat pääsääntöisesti raskaalla polttoöljyllä, myös öljyntorjunta- ja keräyskalustoa oli hankittu niiden vuotoja silmällä pitäen. Keräystestaukset Xamkin öljyntorjunta-altaalla kuitenkin osoittivat, ettei öljynkeräyskalusto toimi optimaalisesti uusille, kevyemmille laivapolttoaineille. Kevyet, juoksevammat öljyt – olivat ne sitten fossiilisista tai uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja – vaativat erityppistä keräyskalustoa kuin raskaammat öljyt. Havaittiin, ettei tällaista kalustoa Suomessa juurikaan ole. Testaustulosten herättämänä tilanteeseen on nyt tulossa muutos:

– Suomenlahden rannikon ja Saaristomeren alueen viidelle pelastuslaitokselle rahoitetaan yhteensä kymmenen keräinlaitekokonaisuutta, jotka on suunnattu juuri tähän tarpeeseen, kertoo pelastusylitarkastaja Ville Estlander sisäministeriöstä. Ilman testaustoimintaa kalustolliset puutteet olisivat voineet ilmetä vasta vahingon jo tapahduttua.

Lisäksi osa meriteitse kuljetettavista uusiutuvien tai kierrätyspohjaisten öljyjen raaka-aineista kiinteytyivät veteen vuotaessaan. Uusimmat testaustulokset kertovat myös vähärikkisten raskaspolttoaineiden aiheuttavan samankaltaisen ongelman:

– Vuosikymmenen vaihteessa markkinoille tulleet vähärikkiset laivapolttoaineet eivät käyttäydy meriympäristössä samalla tavoin kuin perinteiset raskaat polttoaineet. Haastetta lisää se, että vähärikkisten laivapolttoaineiden kirjo on laaja ja niiden ominaisuudet eroavat toisistaan. Tämä vaikeuttaa mereen vuotaneen öljyn käyttäytymisen ennakointia, kuvaa ympäristövahinkoasiantuntija Heli Haapasaari Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Vaihtelua lisää edelleen käyttäytymisen suuri lämpötilariippuvuus.

Xamkin öljyntorjunta-altaalla tehdyt keräystestit osoittivat vähärikkisten raskaspolttoaineiden vuotokäyttäytymisen ja kerättävyyden haasteet: Testattu ultravähärikkinen laivapolttoaine alkoi korkean jähmepisteensä vuoksi kiinteytyä veteen vuodettuaan. Erilaisella öljynkeräyskalustolla tehdyissä kokeissa öljyn olomuodon muuntuminen joko laski keräystehokkuuden huomattavan alhaiseksi tai esti öljyn keräämisen kokonaan.

Testausten yhteydessä kartoitettiin myös vaihtoehtoisia kalustoratkaisuja, joilla valmiutta voidaan parantaa. Nämäkin tulokset ovat johtaneet toimenpiteisiin:

– Toimet kaluston monipuolistamiseksi ja valmiuden parantamiseksi vähärikkisten polttoaineiden varalle ovat jo käynnistyneet, kertoo Haapasaari.

– On motivoivaa nähdä, miten konkreettisesti työmme tukee kansallisen valmiuden kehittämistä. Kalustoinvestointien lisäksi viranomaiset ovat hyödyntäneet tuloksia myös toimintaohjeissaan, kertoo tutkimuspäällikkö Justiina Halonen Xamkista. Tulosten vaikuttavuuden taustalla on tiivis yhteistyö pelastuslaitosten, Rajavartiolaitoksen, ympäristöviranomaisten, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Jatkuvaa ja järjestelmällistä

Toimintaympäristön jatkuva muutos korostaa käytännön testauksen merkitystä: jotta valmius pysyy yllä, tulee määräajoin varmistaa, että torjunta- ja keräyskyky vastaavat vallitsevia riskejä. Muutos on tällä hetkellä suhteellisen nopeaa: sen lisäksi, että fossiilisissa polttoaineissa on jo tapahtunut muutoksia ja uudet vaihtoehtoiset laivapolttoaineet, kuten ammoniakki ja metanoli, yleistyvät, kasvaa myös muihin kemikaalivahinkoihin varautumisen merkitys. Vain systemaattisella testauksella eri aineille erilaisissa olosuhteissa voidaan luoda riittävää tietopohjaa todellisesta suorituskyvystä ja sen kehitystarpeista.

Meriliikenteen polttoaineiden moninaistuminen ja muiden kemikaalien vahinkoriski vaativat jatkuvaa torjuntakyvyn arviointia ja testaamista eri olosuhteissa.

Työsarkaa vielä riittää: – Olemme ehtineet selvittää vasta osaa merellisen vahingon vaaraa aiheuttavien aineiden torjuttavuudesta, arvioi Halonen. Jo tämä pintaraapaisu on osoittanut testaamisen välttämättömyyden: kaikki selvitetty tieto on johtanut konkreettisiin muutoksiin varautumisessa. Tiedolle on ollut suurta tarvetta, sillä aiemmin vastaavan tiedon tuottaminen ei ole ollut mahdollista testaamiseen soveltuvan ympäristön puuttuessa.

Uuden TKI-infrastruktuurin myötä Kymenlaakson rooli öljyntorjunnan erikoisosaajana on entisestään vahvistunut. Myös tulevaisuudennäkymät ovat hyvät:

– Öljyntorjunnan testaus- ja harjoitusympäristömme palvelee kansallista torjuntavalmiutta ja tukee alan teknologista kehitystä. Seuraava tavoite on profiloitua Itämeren alueen johtavana öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskuksena, visioi tutkimusjohtaja Petteri Jernström Xamkista.

– Kansainvälistyminen on jo hyvässä vauhdissa. Polttoaineiden keräystestaukset ovat tiivistäneet tutkimusyhteistyötä muun muassa Norjaan ja Ranskaan, ja laite- ja tuotetestausta tehdään eurooppalaisten yritysten lisäksi isobritannialaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten kanssa, Halonen kertoo.

– Meidän valttikortiksemme on osoittautunut täydenmittakaavan testausympäristö, joka on alttiina sään vaihteluille ja antaa siten erinomaiset puitteet myös talvisten ja kylmien olosuhteiden torjuntaosaamiseen kehittämiseen.

Lisätietoja

Justiina Halonen
Tutkimuspäällikkö
Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö
+358 44 702 8514
justiina.halonen(at)xamk.fi

Petteri Jernström
Tutkimusjohtaja
Kiertotalous, energia ja logistiikka
+358 50 345 9540
petteri.jernstrom(at)xamk.fi

Tutustu öljyntorjunnan testaustoiminnan tuloksiin

Uusimmat tulokset vähärikkisten raskaspolttoaineiden ja meriliikenteen dieselöljyn kerättävyyttä selvittäneestä MARISEC-hankkeesta. Hankkeen vastuuministeriönä toimi sisäministeriö ja rahoittajana ulkoministeriö Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoituksesta (IBA). Hanke päättyi 31.1.2026.

Meriliikenteen dieselöljyn kerättävyyttä kuvataan tutkimusartikkelissa Responding to Spills of Marine Distillate Fuels.

Uusimuotoisten polttoaineiden ja nesteiden kerättävyyttä selvittäneen hankkeen tulokset. Uusiutuvien ja biopohjaisten nesteiden maa- ja vesistövahinkojen torjunta -hankkeita (A78380 ja A78383) rahoittivat Kymenlaakso liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Xamk, Etelä-Savon pelastuslaitos, Kymenlaakson pelastuslaitos, Lamor Corporation Ltd ja Neste Oyj. Hanke päättyi 31.8.2023.

Xamkin öljyntorjunnan TKI-toiminnan tulokset kootusti xamk.fi/oljyntorjunta

Lue myös

Valtionavusta rannikon pelastuslaitosten öljyntorjuntakyvykkyyden parantamiseksi sisäministeriön 27.2.2026 julkaisemasta tiedotteesta Rannikon öljyntorjuntavalmius paranee.