Vierailu Varsovassa: Oivalluksia Euroopan digitaalisista innovaatioekosysteemeistä

EDIH 2.0 ja teknologian saavutettavuus kaikille

Ensimmäinen päivä käynnistyi osallistavalla tavalla: seinälle rakennetun teknologiamatriisin avulla osallistujat merkitsivät vihreillä ja punaisilla tarroilla omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Heti alusta lähtien oli selvää, että tapahtuman ytimessä oli avoimuus ja yhteisen oppimisen henki.

Euroopan komission edustaja Mihaela Lafont korosti puheenvuorossaan eurooppalaisten digitaalisten innovaatiokeskusten keskeistä roolia tekoälyn käyttöönotossa. EDIHien tehtäväksi on hahmottumassa entistäkin vahvempi toimiminen tekoälyn-kokemuskeskuksina ja portteina testaus- ja kokeiluympäristöihin. Tavoitteena on rakentaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja varmistaa, että pk-yritykset voivat hyödyntää kehittyviä teknologioita riippumatta sijainnistaan.

Saksan liittovaltion kehitysyhteistyöyrityksen GIZ:n Ilir Rexha puolestaan muistutti, että digitalisaatio on ennen kaikkea ihmisten voimaannuttamista. Tulevaisuus on yhteistyössä, ja katse kannattaa suunnata kansallisten rajojen yli kohti jaettuja tavoitteita.

EDIH-toiminnan arki: kokemuksia eri puolilta Eurooppaa

Yksi päivän antoisimmista osuuksista oli paneeli, jossa kokeneet EDIH-keskusten johtajat jakoivat kokemuksiaan arjesta eri maissa. Keskustelu avasi hyvin sen, miten erilaisia pk-yritysten tarpeet ovat – ja miten joustavia palveluiden tulee olla, jotta vaikutusta syntyy.

Esille nousi muun muassa:

· Luottamuksen rakentaminen: monissa maissa ilmaisiin palveluihin suhtaudutaan epäluuloisesti, ja EDIHien on tehtävä pitkäjänteistä työtä maineen vahvistamiseksi.

· Yritysten sitouttaminen: osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että käytännönläheinen kommunikointi liiketoiminnan näkökulmasta sekä selkeä viestintä siitä, mitä hyötyä EDIH tarjoaa, on paras tapa saada yritykset mukaan.

· Palveluvalikkojen kehittäminen: liian laaja tarjonta voi hämmentää yrityksiä. Useat keskukset olivat onnistuneet parhaiten, kun ne olivat segmentoimalla kohdentaneet viestintää ja palveluita täsmällisesti.

· Rahoituksen rooli: yritykset hakeutuvat usein palveluihin rahoituksen toivossa. EDIHien tehtävänä on auttaa hahmottamaan sopivat rahoituspolut, mutta myös ohjata yrityksiä fiksuihin ja toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin.

Paneeli tarjosi runsaasti käytännön esimerkkejä digitaalisten ratkaisujen kokeilusta: konenäön hyödyntämisestä puukuitulevyjen laaduntarkkailussa, energiatehokkuuden parantamiseen pienissä kahviloissa sekä yritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseen.

Yhteistyön rakentaminen yli rajojen

Iltapäivän työpajat ja world café -keskustelut keskittyivät rajat ylittävän yhteistyön konkreettisiin tapoihin. Oli innostavaa huomata, että koko Euroopan tasolla pohditaan samoja kysymyksiä kuin meillä kotona: miten siirrytään tiedosta toimintaan, miten kumppanuuksia rakennetaan kestävästi, ja millaiset mallit parhaiten tukevat pk-yritysten digitalisaatiota.

Monet keskustelut liittyivät myös yhteistyön jatkuvuuteen: miten EDIH-toimintaa voidaan pitää elinvoimaisena hankekauden jälkeen ja millaisia uudenlaisia liiketoimintamalleja tarvitaan.

Itäisen innovaatiokäytävän äärellä: rahoitusta, skaalaamista ja resilienssiä

Toisen päivän ohjelma keskittyi Euroopan itäiseen ulottuvuuteen, rahoitukseen, skaalautumiseen ja siihen, millaisia edellytyksiä tarvitaan, jotta innovaatiot voivat kasvaa yli rajojen ja myös haastavissa toimintaympäristöissä. Aamun avasi vaikuttava puhujajoukko, joka kuvasi avoimesti erityisesti Ukrainan ja Länsi-Balkanin startup‑ekosysteemien todellisuutta: mahdollisuuksia, mutta myös pullonkauloja, jotka hidastavat kasvua.

Euroopan innovaationeuvoston EIC:n puheenjohtaja Michiel Scheffer muistutti, että Euroopassa on runsaasti korkeatasoista tutkimusta, mutta sen kaupallistaminen on edelleen haastavaa. Rahoitusinstrumentteja on, mutta ne ovat pirstaleisia ja kilpailtuja. Tarvitaan lisää riskinsietokykyä ja rohkeutta investoida myös varhaisessa vaiheessa. Myös pienille maille tämä on kriittistä. Vaarana on ilman ketterää rahoitusta, että lupaavat startupit jäävät pysähtyneeseen tilaan.

GIZ:n Ilir Rexha puolestaan painotti ekosysteemien yhdistämisen merkitystä. Yksittäinen maa ei voi rakentaa vahvaa startup-kenttää yksin, vaan tarvitaan verkottumista, markkinoiden avautumista ja yhtenäisempiä pelisääntöjä. Sama ajatus toistui koko päivän ajan: sääntelyä tulisi harmonisoida, byrokratiaa purkaa ja rahoituspolkuja selkeyttää.

Ukraina innovaation etulinjassa

Yksi päivän vahvimmista teemoista oli Ukrainan rooli eurooppalaisen innovaatiokentän tulevaisuudessa. Puhujat korostivat, että Ukrainassa ei ole kyse pelkästään jälleenrakennuksesta vaan kokonaan uuden digitaalisen talouden rakentamisesta. Tämä edellyttää strategista koordinointia: paikallisen, kansallisen ja eurooppalaisen tason tavoitteiden on tuettava toisiaan.

Keskusteluissa nousi esiin myös yliopistojen ja startup-maailman välinen kuilu. Ukrainan korkeakouluissa on jo paljon yrittäjyysosaamista, mutta ideoiden muuttaminen markkinakelpoiseksi teknologiaksi vaatii uusia mekanismeja, kannusteita ja selkeää lainsäädäntöä. Tässä myös EDIH-keskuksille nähtiin selkeä rooli. Ne voivat toimia kontaktipisteinä, joissa yritykset, tutkijat ja sijoittajat kohtaavat.

Monia puhutteli myös ajatus siitä, että vaikeat olosuhteet voivat synnyttää odottamattomia vahvuuksia. Ukrainan yritykset ovat tottuneet toimimaan epävarmuuden keskellä, mikä tekee niistä ketteriä, ratkaisukeskeisiä ja usein myös kansainvälisesti kilpailukykyisiä.

Rahoituksen merkitys: riskinsietoa, todistusaineistoa ja tiimien vahvuutta

Rahoituspaneelit toivat hyvin esiin sen, miten eurooppalainen rahoituslogiikka eroaa esimerkiksi Yhdysvalloista. Amerikkalaiset sijoittajat ovat valmiimpia ottamaan riskejä, kun taas Euroopassa painotetaan varovaisuutta ja perusteellista näyttöä ennen investointia. Sijoittajat kertoivat etsivänsä ennen kaikkea kahta asiaa: toimivaa tiimiä ja konkreettisia todisteita siitä, että markkinoilla on kysyntää.

Monet paneelien asiantuntijoista korostivat, että julkisen rahoituksen tehtävänä on vähentää riskiä ja auttaa startupeja ottamaan ensimmäinen iso askel. Sen jälkeen katse täytyy kuitenkin siirtää kohti yksityistä rahoitusta ja skaalautumista.

Dual-use ja uudet turvallisuutta tukevat innovaatiot

Erityisen kiinnostava keskustelu käytiin niin kutsutuista dual-use‑innovaatioista, eli ratkaisuista, joilla on sekä siviili- että turvallisuussovelluksia. Euroopan innovaatiopolitiikassa tämä on nouseva trendi, ja EIC osoitti nyt selvästi suuntaa poistamalla rajoitteet kaksikäyttötuotteiden rahoittamisesta. Tämä avaa ovia erityisesti Ukrainan startupeille, jotka kehittävät teknologiota

Yhteinen suunta, jaetut oivallukset

Varsovan ohjelma jätti ennen kaikkea ajatuksen siitä, että digitalisaation kehittäminen on yhteinen ponnistus, joka vaatii sekä paikallisia ratkaisuja että eurooppalaista yhteyttä. Euroopassa tehdään valtavasti työtä, jotta digitalisaatio ei olisi vain teknologiaa, vaan todellista kasvua, kestävyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Keskustelut eri maiden toimijoiden kanssa osoittivat, että vaikka lähtökohdat vaihtelevat, tavoitteet ovat yllättävän yhteneväisiä.

Tarvitsemme selkeitä rahoituspolkuja, vähemmän byrokratiaa, parempaa yhteistyötä, ja ennen kaikkea rohkeutta rakentaa uutta. Samoihin kysymyksiin törmätään myös Etelä-Savossa ja Suomessa laajemminkin: miten tuemme pk-yrityksiä siirtymään sanoista tekoihin, miten vahvistamme alueellista osaamista, ja miten luomme kytköksiä, jotka kantavat yli projektikausien