Regeneratiivinen kehitys – tulevaisuuden vahvin visio?

Regeneratiivisuus eli uudistavuus on nouseva ja monitieteinen kehityssuunta, joka voi muuttaa ihmiskunnan tavan ymmärtää kestävyyttä.

Näin kuului kiteytettynä professori Jörn Fischerin viesti Jyväskylän yliopiston Wisdom Days ‑konferenssin perjantain päätöspuheenvuorossa. Fischerin mukaan regeneratiivisuus on ilmiönä noussut esiin muun muassa ekologiassa, maataloudessa, taloustieteessä, johtamisessa, sosiologiassa ja psykologiassa. Eri alojen väliset yhtäläisyydet tarjoavat oivalluksia siitä, miten uudistavat järjestelmät toimivat.

Kun kestävyys ei riitä

Eli mikä ihmeen uudistavuus? Tätä kysymystä olen käynyt läpi monesti sen jälkeen, kun Xamkin Terveyden edistämisen tutkimusyksikön Ruoti – Regeneratiiviset hyvinvointi- ja matkailupalvelut -hanke käynnistyi viime syksynä.

Uudistavuus vaikuttaa nyt olevan kaikkien huulilla, ja siihen on syynsä. Kestävyyskeskustelussa vallitsee laaja yksimielisyys perustavanlaatuisen suunnanmuutoksen välttämättömyydestä. Ekologiset rajat, sosiaalinen eriarvoisuus ja talousjärjestelmän riippuvuus jatkuvasta kasvusta muodostavat kriisin, jonka ratkaiseminen vaatii keinoja siirtyä korjaamisesta kohti järjestelmien uudistamista ja elvyttämistä.

Uudistavuus nähdään usein seuraavana askeleena kestävästä kehityksestä, joka ei yksin riitä ratkaisemaan maapallon ja ihmiskunnan akuutteja kriisejä. Ruoti-hankkeessa lähestymme uudistavaa ajattelua hyvinvointi- ja matkailualan yritysten näkökulmasta toimintana, joka lisää ympäristön, ihmisten ja järjestelmän elinvoimaa pelkän haittojen vähentämisen sijaan.

Kunnianhimoinen tavoitteemme on auttaa yrityksiä kaupallistamaan uudistavia palveluja, jolloin myös asiakasvirtoja hyödynnettäisiin esimerkiksi luontokohteiden ennallistamisessa. Asiakkaalle hyvää tekevät palvelusisällöt tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tehdä jotain konkreettista luonnon ja paikallisyhteisöjen hyväksi ja tarjota lisäarvona kokemuksen merkityksellisyydestä ja toivosta.

Kohti itseään vahvistavia järjestelmiä

Jyväskylässä Jörn Fischer muistutti, että regeneratiivinen kehittäminen on paljon enemmän kuin maaperän hoitoa tai ekologisia käytäntöjä. Se tarkoittaa uudistavien suhteiden ja päätösten rakentamista ja vaatii lajien arvostamista, valtasuhteiden tunnistamista, identiteetin ja hyvinvoinnin tarkastelua, oppimista, pitkien aikajänteiden ymmärtämistä ja vastuullisuutta. Regeneratiivisuus onkin eittämättä paitsi ekologinen, myös kulttuurinen ja systeeminen ilmiö.

Fischer esitteli puheenvuorossaan ”regeneratiivisen linssin”, ajattelun ja arvioinnin viitekehyksen, jonka avulla voidaan tarkastella, lisääkö toiminta elinvoimaa ihmisissä, luonnossa ja järjestelmissä. Linssi rakentuu viidestä periaatteesta: ihmisen ymmärtämisestä osaksi elämän verkostoa, niin luontoa kuin ihmisiä hyödyttävistä suhteista, monimuotoisuuden vahvistamisesta, kaikkien toimijoiden (myös kasvillisuuden) roolin tunnistamisesta sekä jatkuvasta oppimisesta ja sopeutumisesta palautteen avulla. Linssin omaksuminen edellyttää herkkyyttä nähdä oma vaikutus ympäristöön ja valmiutta toimia aktiivisesti osana kokonaisuutta. Näin uudistavat dynamiikat voivat alkaa vahvistaa toisiaan.

Fischer ei tyytynyt yleisluontoisiin visioihin, vaan kysyi, voidaanko regeneratiivisuuden dynamiikkaa jäsentää tarkemmin, osoittaa sen piirteitä myös empiirisesti ja kytkeä sitä systeemiajattelun keskeisiin käsitteisiin. Vaikka käsitteellinen väljyys voi ruokkia luovuutta, tutkimus tarvitsee myös täsmällisyyttä. Yhden määritelmän sijaan tulisi kuitenkin korostaa regeneratiivisten järjestelmien yhteisiä ominaisuuksia: sellaisia, jotka ylläpitävät elämää vahvistavia vuorovaikutuksia ja synnyttävät kestäviä elinvoiman ja sopeutumisen syklejä. Elinvoimaiset järjestelmät puolestaan tuottavat lisää elinvoimaa, jolloin elämä alkaa ruokkia ja vahvistaa itseään.

Kriiseistä kohti uudistumisen sykliä

Jörn Fischer nosti esiin, että regeneratiivisuuden tutkimus on murrosvaiheessa. Hänen työpaikkansa, saksalainen Leuphanan yliopisto, käynnistää parhaillaan viisivuotista kehitysohjelmaa, jossa muutos ja transformaatio nostetaan koko yliopiston läpileikkaavaksi teemaksi. Ohjelmaa rahoitetaan 20 miljoonalla eurolla, ja regeneratiivisuus on sen ytimessä.

Puheensa lopussa Fischer kytki regeneratiivisuuden resilienssiajatteluun adaptiivisen syklin kautta. Adaptiivinen sykli kuvaa, miten monimutkaiset järjestelmät kuten ekosysteemit, organisaatiot ja yhteisöt, kulkevat kasvun, kriisien ja uudistumisen vaiheiden läpi. Regeneraatio on syklin uudistumisen hetki: vaihe, jossa järjestelmä päästää irti vanhasta ja rakentuu uudelleen elinvoimaisemmaksi. Kriisit eivät siis ole vain tuhoa, vaan portteja uudistumiseen ja mahdollisuuksia nousta häiriöistä vahvempina ja monimuotoisempina.

Fischer päätti toteamalla, että olemme ehkä jo riittävästi kuvanneet, mikä on pielessä. Nyt tarvitsemme uuden tarinan – sellaisen, joka on tarpeeksi voimakas ja merkityksellinen synnyttämään maailmanlaajuista yhteistyötä aikamme kriisien ratkaisemiseksi.

Yritykset uudistavuuden murroksessa

Regeneratiivisuutta käsiteltiin laajasti myös Wisdom Days -perjantain muissa puheenvuoroissa. Ruoti-hankkeen palvelukehityksen kannalta kiinnostava näkökulma oli esimerkiksi uudistava markkinointi. Sen ydinajatus on, että markkinoinnin tulisi olla työkalu, joka hillitsee ylikulutusta ja ylituotantoa ja tuottaa arvoa kuluttajien ja yritysten lisäksi myös yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Regeneratiivisuuden teemoja tarkasteltiin myös yritysten arjessa. Mikroyritykset tasapainoilevat vastuullisuuden paradoksien kanssa, kun taloudellinen kannattavuus ja eettiset toimintatavat törmäävät sesonkien, investointiriskien ja asiakkaiden odotusten ristipaineissa. Näiden jännitteiden tunnistaminen on kuitenkin pienellekin yritykselle ensimmäinen askel kohti uudistavia siirtymiä.

Entä voivatko suuret yritykset todella toimia regeneratiivisesti? Analyysi suomalaisen metsäyhtiön käytännöistä osoitti, että uudistava toimintatapa edellyttää paikallisesti räätälöityjä ratkaisuja, paikkasensitiivistä johtamista ja vastavuoroista suhdetta luontoon. Regeneratiivisuus ei synny standardoiduista malleista, vaan paikallisesta ymmärryksestä, suhteista ja jatkuvasta oppimisesta. Paradigmaattinen muutos edellyttää keskeytyksen hetkiä, joissa itsestäänselvyyksinä pidetyt oletukset tehdään näkyviksi ja avataan tilaa uudenlaiselle ajattelulle. Regeneratiivinen palvelukehitys tulee niin ikään nähdä syvällisenä muutoksena tavassa nähdä luonto, asiakas, alue ja arvo systeemisenä kokonaisuutena.

Regeneratiivinen muutos syntyy teoista

Wisdom Days 2026 osoitti, että regeneratiivisuus ei ole vain ekologinen tai taloudellinen kysymys, vaan kokonaisvaltainen tapa ymmärtää maailmaa. Regeneratiivista ajattelua tarvitaan ja sitä voidaan soveltaa monilla eri toimialoilla, joissa etsitään kestävämpiä ja elinvoimaa lisääviä toimintatapoja.

Päivästä jäi mieleen erityisesti ajatus, joka kiteytti uudistavuuden käytännöllisen ytimen: do something – happens something. Muutos ei synny odottamalla eikä teoreettisena harjoituksena, vaan tekojen kautta. Kun ajattelu saatetaan liikkeelle ja otetaan ensimmäiset askeleet käytännössä, voi syntyä kokonaan uusia avauksia ja polkuja, jotka ulottuvat taloudesta kulttuuriin, palveluista ympäristöön ja yksilöistä järjestelmiin.

Regeneratiivinen tulevaisuus syntyy siitä, että jokainen teko lisää hieman enemmän elinvoimaa kuin kuluttaa. Kun tämä periaate juurtuu arjen valintoihin ja nämä teot kytkeytyvät toisiinsa, ne alkavat hiljalleen muuttaa koko ihmiskunnan suuntaa.

Artikkelin kirjoittaja työskentelee Xamkin Terveyden edistämisen tutkimusyksikön Ruoti – Regeneratiiviset hyvinvointi- ja matkailupalvelut Etelä-Savon uutena vetovoimatekijänä -hankkeessa. Ruoti on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jonka päärahoittajana toimii Etelä-Savon maakuntaliitto 1.9.2025–31.8.2027. Hankkeen toteuttaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen tutkimusyksikkö. Hankkeessa kehitetään uudistavia hyvinvointi- ja matkailupalveluja maakunnan vetovoimatekijöiksi tavalla, joka tukee luonnon kantokykyä, kulttuuriperintöä ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa.

Wisdom Days -konferenssi järjestettiin Jyväskylän yliopistossa 6.-8.5.2026.