TyhyTeko

Työpaketissa kehitetään marata-alan yritysten työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja tuottavuutta yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa. Kehittäminen lähtee yrityksen omasta arjesta ja perustuu monipuolisesti kerättyyn tietoon. Jokaiselle yritykselle rakennetaan sen tarpeisiin sopiva kehittämisprosessi.

Näin kehittämisprosessi etenee

• Nykytilanteen kartoittaminen: Yrityksen työhyvinvoinnista, työn sujuvuudesta ja tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä muodostetaan kokonaiskuva johdon haastattelujen, henkilöstökyselyjen, QWL-kyselyn ja fysiologisten mittausten avulla.
• Työelämän laadun arviointi: QWL-kyselyllä selvitetään henkilöstön kokemusta työelämän laadusta. Tulokset auttavat tunnistamaan työhyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä tarkastelemaan työhyvinvoinnin yhteyttä tuottavuuteen.
• Fysiologiset mittaukset: Xamkin Active Life Lab toteuttaa mittaukset, joilla saadaan tietoa työn fyysisestä kuormituksesta, liikkumisesta ja paikallaanolosta. Mittaukset täydentävät haastatteluilla ja kyselyillä kerättävää tietoa.
• Tulosten tarkastelu: Yritys saa kootun palautteen haastattelujen, kyselyjen, QWL-arvioinnin ja fysiologisten mittausten tuloksista. Tuloksia tarkastellaan yhdessä, ja niiden perusteella valitaan yrityksen tärkeimmät kehittämiskohteet.
• Kehittämistyöpaja: Johto ja henkilöstö etsivät yhdessä käytännön ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi työn organisointiin, työprosesseihin, johtamiseen, perehdytykseen tai työssä käytettäviin välineisiin ja teknologiaan. Tarvittaessa ratkaisuissa voidaan hyödyntää tekoälyä tai robotiikkaa.
• Kokeilut ja sparraus: Yritys vie valitut ratkaisut käytäntöön ja kokeilee niitä omassa arjessaan. Hankkeen asiantuntijat tukevat kokeilujen suunnittelua ja toteuttamista sekä sparraavat yritystä kehittämistyön aikana.
• Tulosten arviointi: Prosessin lopuksi arvioidaan, mitä kokeiluilla saatiin aikaan, miten ne vaikuttivat työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen sekä mitä käytäntöjä yrityksessä kannattaa jatkaa.

Kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä, jotta sekä johto että henkilöstö osallistuvat ratkaisujen suunnitteluun. Tavoitteena on löytää yrityksen arkeen sopivia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta myös hankkeen jälkeen.

Yritys saa kokonaiskuvan työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden nykytilasta sekä konkreettisia ratkaisuja niiden kehittämiseen.

Työpaketissa laaditaan käytännönläheinen työkirja marata-alan pk-yritysten kehittämistyön tueksi. Työkirjaan kootaan työpaketissa 1 syntyneitä toimintamalleja, kokemuksia ja esimerkkejä. Se auttaa yrityksiä kehittämään työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja tuottavuutta vaiheittain omista tarpeistaan lähtien.

Työkirjaa voivat hyödyntää yritysten johto, esihenkilöt ja henkilöstö yhdessä. Sen käyttäminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta tekoälystä tai robotiikasta.

Mitä työkirja tarjoaa?

• Nykytilanteen arviointia: Työkalut auttavat tunnistamaan yrityksen vahvuuksia sekä työhyvinvointiin, työn sujuvuuteen ja tuottavuuteen liittyviä kehittämiskohteita.
• Kehittämiskohteen valintaa: Työkirja ohjaa rajaamaan yritykselle tärkeän ja riittävän konkreettisen kehittämiskohteen.
• Ratkaisujen ideointia: Yritys saa keinoja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tunnistamiseen ja vertailuun. Ratkaisu voi olla esimerkiksi uudenlainen toimintatapa, työn organisoinnin muutos tai tekoälyä tai robotiikkaa hyödyntävä ratkaisu.
• Kokeilun suunnittelua: Työkirja auttaa määrittelemään, mitä yrityksessä kokeillaan, mitä kokeilulla tavoitellaan, ketkä osallistuvat ja miten etenemistä seurataan.
• Vaikutusten arviointia: Yritys saa välineitä kokeilun tulosten arvioimiseen ja sen ratkaisemiseen, kannattaako toimintatapa ottaa pysyvästi käyttöön.
• Käytännön esimerkkejä: Työkirjaan kootaan hankkeessa mukana olevien yritysten kehittämisprosesseja ja niissä syntyneitä toimintamalleja. Esimerkit näyttävät, miten erilaisia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteita voidaan ratkaista käytännössä.

Työkirjan kehittäminen ja testaaminen

Työkirjan ensimmäinen versio laaditaan työpaketissa 1 kerätyn tiedon ja yrityksissä toteutettujen kehittämisprosessien perusteella. Työkalut ja toimintamallit testataan työpaketissa 3 yhdessä marata-alan yritysten kanssa. Testauksesta saadun palautteen perusteella sisältöjä selkeytetään ja täydennetään ennen työkirjan julkaisemista.

Valmis työkirja julkaistaan marata-alan yritysten käyttöön. Sen avulla yritykset voivat toteuttaa kehittämisprosessin kokonaan tai hyödyntää yksittäisiä työkaluja oman tilanteensa ja tarpeidensa mukaan.

Työkirja auttaa muuttamaan kehittämistarpeen konkreettiseksi kokeiluksi ja arvioimaan, syntyykö siitä yritykselle toimiva käytäntö.

Työpaketissa marata-alan pk-yritykset kokeilevat käytännössä työpaketissa 2 laaditun työkirjan työkaluja ja toimintamalleja. Nopeat kokeilut lähtevät yritysten omista tarpeista ja kohdistuvat työhyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja tuottavuuden kehittämiseen.

Kokeiluilla on kaksi tavoitetta. Yritys saa käyttöönsä omaan kehittämistarpeeseensa sopivan työkalun ja tukea sen hyödyntämiseen. Samalla yrittäjiltä kerätään palautetta työkalujen toimivuudesta, selkeydestä ja hyödynnettävyydestä. Palautteen avulla työkaluja parannetaan ja selvitetään, miten ne soveltuvat ja skaalautuvat erilaisiin marata-alan yrityksiin.

Näin kokeilu etenee

• Kehittämistarpeen tunnistaminen: Aluksi selvitetään, mikä yrityksen arjessa toimii ja mitä halutaan kehittää. Kehittämistarve voi liittyä esimerkiksi työn organisointiin, perehdytykseen, viestintään, markkinointiin, asiakaspalveluun tai muihin aikaa ja voimavaroja vieviin työtehtäviin.
• Työkalun valinta: Yritys valitsee yhdessä hankkeen asiantuntijan kanssa omaan tilanteeseensa sopivan työkirjan työkalun tai toimintamallin. Ratkaisussa voidaan hyödyntää esimerkiksi tekoälyä tai muuta yrityksen tarpeisiin soveltuvaa teknologiaa.
• Nopea kokeilu: Valittua työkalua kokeillaan rajatusti yrityksen omassa toiminnassa. Näin yritys saa käytännön kokemusta työkalusta ilman laajaa käyttöönottoa tai suuria hankintoja.
• Sparraus ja tuki: Hankkeen asiantuntija tukee yrittäjää kokeilun suunnittelussa, toteuttamisessa ja työkalun soveltamisessa yrityksen tarpeisiin. Sparrauksessa ratkaistaan myös kokeilun aikana esiin tulevia käytännön kysymyksiä.
• Kokemusten ja vaikutusten arviointi: Kokeilun lopuksi arvioidaan, helpottiko työkalu työtä, säästikö se aikaa tai tukiko se muulla tavoin työhyvinvointia, työn sujuvuutta tai tuottavuutta. Yritys arvioi myös, aikooko se jatkaa työkalun käyttöä kokeilun jälkeen.
• Palautteen kerääminen: Yrittäjältä kerätään palautetta työkalun sisällöstä, ohjeista, käytettävyydestä ja soveltuvuudesta yrityksen arkeen. Samalla tunnistetaan, mitä työkalussa täytyy vielä selkeyttää tai kehittää.
• Työkalujen parantaminen ja skaalautuvuuden arviointi
• Eri yrityksistä saatua palautetta vertailemalla arvioidaan, millaisiin yrityksiin ja tilanteisiin työkalut soveltuvat. Tulosten perusteella työkaluja muokataan niin, että niitä voidaan hyödyntää erilaisissa marata-alan pk-yrityksissä.

Työpaketissa tehdään näkyväksi, mitä TyhyTeko-hankkeessa tehdään, kokeillaan ja opitaan. Viestintää toteutetaan koko hankkeen ajan, jotta marata-alan yritykset ja muut alan toimijat voivat hyödyntää hankkeessa syntyvää tietoa, työkaluja ja toimintamalleja.

Viestinnässä kerrotaan konkreettisesti yrityksissä toteutetuista kehittämistoimista, kokeiluista ja niiden tuloksista. Tavoitteena ei ole ainoastaan lisätä hankkeen tunnettuutta, vaan saada yritykset kiinnostumaan, osallistumaan sekä ottamaan kehitettyjä työkaluja ja toimintamalleja käyttöön.

Mitä tehdään?

• Viestitään hankkeen toiminnasta: Hankkeen etenemisestä, yrityksissä toteutettavista kehittämisprosesseista ja ajankohtaisista osallistumismahdollisuuksista kerrotaan koko hankkeen ajan.
• Jaetaan kokemuksia ja tuloksia: Viestinnässä tuodaan esiin, mitä yrityksissä on tehty, millaisia ratkaisuja on kokeiltu ja mitä kokeiluista on opittu. Myös yrittäjien ja henkilöstön kokemukset pääsevät esille.
• Julkaistaan työkalut ja toimintamallit: Hankkeessa kehitetyt työkalut, työkirja ja muut materiaalit kootaan helposti löydettävään ja hyödynnettävään muotoon. Yritykset voivat käyttää niitä itsenäisesti oman toimintansa kehittämisessä.
• Järjestetään vertaisoppimisen tilaisuuksia: Yrityksille järjestetään tilaisuuksia, joissa ne voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja keskustella työhyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja tuottavuuden kehittämisestä.
• Levitetään hyviä käytäntöjä: Hankkeessa toimiviksi havaittuja ratkaisuja ja käytäntöjä jaetaan laajemmin marata-alan yritysten, ammattilaisten, kehittäjien ja muiden sidosryhmien käyttöön.
• Hyödynnetään eri viestintäkanavia: Tietoa jaetaan hankkeen verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeissä, tapahtumissa ja suorassa yhteydenpidossa yrityksiin. Sisältö ja esitystapa sovitetaan kanavan ja kohderyhmän mukaan.

Työpaketti varmistaa, etteivät hankkeessa syntyneet tulokset jää vain mukana olevien yritysten tai hanketoimijoiden käyttöön. Tulokset, työkalut ja kokemukset tehdään avoimesti hyödynnettäviksi, jotta ne tukevat marata-alan kehittämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

TyhyTeko jakaa käytännössä kokeiltuja ratkaisuja, jotta mahdollisimman moni marata-alan yritys voi hyödyntää niitä oman toimintansa kehittämisessä.