Tarinapankki työkaluna: kokemus piirakkapajasta

Piirakkapaja on esimerkki elämyksellisestä ruokamatkailutuotteesta, jossa matkailija pääsee konkreettisesti näkemään ja kokemaan paikallista kulttuuria. Erilaisten leivontapajojen kohderyhmää ovat mm. ryhmämatkailijat. Teknisen taidon kanssa käsi kädessä matkailija oppii ymmärtämään kohteensa ainutlaatuisuuden, kun sitä korostetaan tarinoin.

Palveluun tai tuotteeseen liittyvät, tarinallistamiseen sopivat tarinat hahmottuvat kokonaisuudeksi, kun ne kerätään tarinapankiksi. Tarinapankki on työväline tarinoiden systemaattisessa käytössä. Tarinapankkiin voi koota yrityksen tai tuotteen tarinat. Siihen sopivat niin henkilö- ja yrityskohtaiset tarinat kuin kansanperinne ja muut mielenkiintoiset kertomukset. Tässä mallissa otsikot auttoivat ryhmittelun kautta arvioimaan tarinoiden sopivuutta ja löytämään uusia, kertomisen arvoisia tarinoita. Mallin otsikot on tehty perinneleivontatyöpajaa ajatellen, keskittyen leivonnaiseen.

Piirakkapajassa välitettiin taitoa ja tunnetta

Tuohta tarinoista -hankkeessa järjestettiin yhdessä Rautulaisten pitäjäseura ry:n kanssa ohjelmallinen piirakkapaja Xamkin RestoLabissa. Rautulaisten pitäjäseura ry on kotiseutuyhdistys, joka vaalii luovutetun Karjalan kannaksella sijainneen Raudun pitäjän perinteitä ja kulttuuriperintöä. Piirakkapajan tavoitteena oli siirtää piirakanleivonnan taitoa sukupolvilta toisille. Tarinoilla tuotiin esiin taidon merkityksellisyyttä. Tilaisuuden käsikirjoitus laadittiin tarkoituksella niin, että tarinat pääsevät esille. Tärkeimpiä tarinoita löytyi tarinapankin otsikoista 2 Henkilökohtaiset muistot, 3 Paikalliset perinteet ja tavat sekä 8 Oppiminen ja reflektio, 9 Hauskat faktat ja anekdootit, 10 Historiallinen tausta ja 11 Sosiaalinen media ja dokumentointi. Piirakkapajassa leivottiin karjalanpiirakoita, perunakakkaroita ja porkkanapiiraita.

Piirakkapajan ohjelma pohjautui tyypilliseen rautulaiseen lauantaihin (3): aamulla leivottiin piirakoita ja muita perinteisiä leivonnaisia, jälkilämmölle leivinuuniin jätettiin paistipata ja illaksi lähdettiin tansseihin. Tansseissa ehtii tulla nälkä, ja kotiin tultua onkin ruoka valmiina. Tuoreita leivonnaisia kastetaan paistissa, ja jos on tehty myös perunapiirakoita, ei tarvitse paistin kaveriksi edes perunoita keitellä. Näillä eväillä pärjäsi myös pyhäpäivän eli sunnuntain, jolloin työntekoa ei katsottu hyvällä.

Piirakkapaja aloitettiin yhteisellä aloituksella, jossa piirakan leivontaa opastaneet, iäkkäät ”mummot” pääsivät kertomaan piirakkapajan juonena olevan tarinan sekä kertomaan omista henkilökohtaisista muistoistaan päivän leivonnaisiin liittyen (2). Eräs heistä oli ehtinyt syntyä Raudun pitäjässä luovutetun Karjalan alueella ja hän kertoi koskettavasti piirakan merkityksestä yhteen tuojana ja yhteyden vaalijana rautulaisten välillä sotien jälkeen (10). Aloituksessa käytiin läpi myös tietoa karjalanpiirakan nimisuojasta: karjalanpiirakka on EU:n nimisuojajärjestelmään kuuluva tuote (8). Tarina näkyi pajan aikana niin, että leivonnan loppusuoralla kuultiin elävää haitarimusiikkia. Paikalle tilattu esiintyjä soitti vanhoja suomalaisia valsseja ja muita teemaan sopivia kappaleita parinkymmenen minuutin ajan. ”Tansseissa käynnin” jälkeen syötiin yhdessä aiemmin valmisteltua karjalanpaistia ja pajan aikana syntyneitä leivonnaisia. Piirakkapajan aikana otettiin kuvia ja videoita, joita yhdistys käyttää viestinnässään. Osallistujat kertoivat päivästään somessa ja jakoivat näin tarinaa ennalta sovittujen hashtag ja tägäys -merkintöjen alla (11). Kotiin viemisiksi osallistujat saivat nostaa purkista karjalaisen, leivontaan liittyvän sanonnan (9). Lista sanonnoista on tämän artikkelin liitteenä. Palautteissa osallistujat nostivat tarinat yhdeksi päivän tärkeimmistä sisällöistä, jos ei tärkeimmäksi. Ne herättivät syviä tunteita, joskin tunteita toivat myös yhdessäolo ja uudessa tekemisessä onnistuminen. Musiikin tuomista epätyypilliseen tilanteeseen pidettiin hyvänä lisänä, sillä karjalaisuuteen kuuluvat myös laulun ja musiikin kautta välitetyt tunteet. Musiikki vahvisti osaltaan yhteisöllistä tunnelmaa.

Löydät listan karjalanpiirakkapajaan sopivista sananlaskuista tämän artikkelin lopusta!

Mallin käyttämisestä

Piirakkapajan kantavia tarinoita ei ollutkaan alkukeskustelujen jälkeen vaikea valita, joten tarinapankin ajatusta ei saatu testattua aivan kuten oli tarkoitus. Tärkeimmät asiat nousivat luonnollisesti esiin tapahtumaa suunnitellessa. Tarinapankista oli suurin hyöty ohjelmaan sisältyneen “mummojen” haastattelun kysymysten rajaamisessa. Haastattelussa olisi voitu puhua kaikista asiaan liittyvistä aiheista, mutta koska aikaa oli hyvin rajallisesti, keskityttiin muutamaan teemaan, joista arveltiin saatavan tunteikkaimpia ja merkityksellisimpiä vastauksia. Tarinapankin otsikoista oli helppo johtaa kysymykset jututettaville tarinankertojille.

Tästä mallista puuttuu palvelutuotteen käsikirjoitusta eli palvelupolkua tukevia kohtia, kuten yhteyskohdat tarinan kaareen eli palvelupolkuun ja paikka miljöön tarinoille. Sitä voisi täydentää myös suunnitelmalla aisteja herättelevistä elementeistä, sillä moniaistisuus tukee elämyksen syntyä. Tarinapankkia voi kokeilla niiden suunnittelun apuna.

Tarinapankin kasaaminen rohkaisee kokeilemaan tarinoiden voimaa tuotteissa ja palveluissa ja helpottaa sopivien löytymistä. Malli on tarkoitettu sovellettaviksi yläotsikoiksi ja inspiraatioksi. Sen käyttäminen vaatii muokkaamista omaan yritykseen tai tuotteeseen sopivaksi. Otsikoiden alle tulisi kerätä esimerkiksi perimätietoa, kaskuja, päiväkirjamaisia otteita ja kaiken tyyppisiä arjessa tai kulttuurissa olevia tarinoita, jotta ne tulisivat näkyviksi ja käyttöön. Näin olisi paikka, josta poimia tarina tarpeen tullen viestintään tai tuotteen osaksi tai aihioksi. Yrityksen omasta tarinapankista löytyviä tarinoita voi käyttää paitsi tuotteissa ja markkinoinnissa, myös yrityksessä sisäisesti perehdyttämisen ja yhteisöllisyyden luomisen välineenä.

Lue lisää tarinallisista palvelutuotteista ja nappaa käyttökelpoisia tarinoita tarinapankkiisi Tarinoiden reseptikirja – aineksia tarinankerrontaan ruoka- ja matkailupalveluissa julkaisusta osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-643-4.

_{Kirjoittamisessa on käytetty apuna tekoälyohjelmaa Microsoft Copilot (GPT-5-pohjainen tekoäly). Tekijä on tarkistanut ja muokannut työkalun laatimaa sisältöä ja ottaa täyden vastuun teoksen sisällöstä. Tekoälyä on käytetty ingressin ja tarinapankin mallin luomiseen. Kehotteina on käytetty mm. pyyntöjä ehdottaa sanamuotoja, lisätä malliin haluttu asia tai järjestää malli halutulla tavalla.}

Lisätietoja