Miten hengitys vaikuttaa aivojen ja kehon väliseen yhteistoimintaan nuorilla jääkiekkoilijoilla?

Hengityksellä on tärkeä rooli kehon ja aivojen välisessä vuorovaikutuksessa. Aiempi tutkimuskirjallisuus on keskittynyt pääasiassa hengityksen fysiologisiin vaikutuksiin eli kuinka saadaan ilmasta happea elimistön käyttöön. Viimeisen vuosikymmenen aikana on havaittu, että hengityksen rooli onkin aiemmin ymmärrettyä moniulotteisempi.

Hengityksen ymmärtäminen osana tätä kokonaisuutta voi avata uusia näkökulmia siihen, miten voimme säädellä omaa toimintaamme, palautumistamme ja hyvinvointiamme niin pelikentillä kuin työelämässäkin.

Terveyden edistämisen tutkimusyksikön käynnissä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan aivojen ja kehon välistä yhteyttä, eli niin sanottua brain-body couplingia. Erityisen kiinnostuksen kohteena on hengitys, joka on yksi harvoista kehon toiminnoista, johon voimme vaikuttaa tietoisesti. Vaikka hengityksen tiedetään vaikuttavan esimerkiksi sydämen toimintaan, stressin säätelyyn ja keskittymiseen, sen vaikutuksia aivojen toimintaan ja aivojen sekä kehon väliseen yhteistyöhön tunnetaan vielä melko vähän.

Aivot, keho ja ympäristö yhtenä järjestelmänä

Teoreettisena viitekehyksenä on ajatus, että keho ei ole vain aivojen ohjaama järjestelmä vaan päinvastoin: kehon tila vaikuttaa jatkuvasti siihen, miten aivot käsittelevät tietoa, mihin suuntaamme tarkkaavaisuutemme ja millaisia päätöksiä teemme. Tätä näkökulmaa kutsutaan keholliseksi kognitioksi (embodied cognition), ja se korostaa kehon aktiivista roolia ajattelussa ja toiminnassa.

Tunnetilat, stressi, jännitys, paine, väsymys ovat kaikki kehon tiloja, jotka muovaavat yhdessä ympäristön kanssa ajatteluamme sekä päätöksiämme. Lisäksi esimerkiksi urheilussa kehon sisäisten signaalien tunnistaminen (interoseptio) on keskeistä huippusuorituskyvyn aikaansaamiseksi.

Tutkimuksessa selvitetään, miten syvä ja rauhallinen hengitys vaikuttaa jääkiekkoilijoiden aivotoimintaan, autonomisen hermoston toimintaan sekä aivojen ja kehon väliseen vuorovaikutukseen. Mittauksissa hyödynnetään muun muassa aivosähkökäyrää (EEG), sydämen sykevälivaihtelua (HRV) sekä hengityksen mittaamista.

Näiden avulla voidaan tarkastella, miten eri aivo osa-alueiden toiminta muuttuu hengityksen eri vaiheissa sekä miten hengitysrytmiä säätelemällä voidaan vaikuttaa elimistön säätelyjärjestelmiin kokonaisuutena. Neurofysiologisia mittauksia täydennetään validoiduilla persoonallisuus- sekä hyvinvointikyselyillä, joilla kartoitetaan koettua vireystilaa, tunteiden säätelyä, tarkkaavaisuuden tasapainoa sekä interoseptiivistä tietoisuutta.

Uusia näkökulmia hyvinvointiin ja suorituskykyyn

Vaikka tutkimus keskittyy jääkiekkoilijoihin, sen tulokset voivat olla hyödyllisiä myös paljon urheilua laajemmassa kontekstissa. Aivojen ja kehon välinen yhteistyö on keskeinen osa ihmisen toimintaa niin työelämässä, opiskelussa kuin normaalin arjen kuormittavissa tilanteissa. Hengityksen ymmärtäminen osana tätä kokonaisuutta voi avata uusia näkökulmia siihen, miten voimme säädellä omaa toimintaamme, palautumistamme ja hyvinvointiamme niin pelikentillä kuin työelämässäkin.

Väitöstutkimus on osa kolmivuotista INGENIUMin yhteistä tohtorikoulutusohjelmaa ja se toteutetaan yhteistyössä Chieti-Pescaran yliopiston kanssa.

Yläkuva: Pasi Mennander / Suomen Jääkiekkoliitto

Lisätietoja