Mitä nuorilähtöinen ruokakasvatus on?

Lähtökohtana nuorten todellisuus

Nuorilähtöisyys edellyttää ruokakasvatukselta kasvun tukemista nuoren näkökulmasta ja elämäntilanteesta käsin. Yhteishanketta ovat pohjustaneet lukuisat kohtaamiset nuorten ja nuorisoalan ammattilaisten kanssa. Kouluterveyskyselyn ja Nuorisobarometrin tuloksissa ruoka ja syöminen kytkeytyvät vahvasti kokonaishyvinvointiin, arjen hallintaan ja taloudelliseen toimeentuloon. Sekä tutkimustulokset että kohtaamiset haastavat etsimään uusia yhteisöllisiä toimintatapoja nuorten ruokakasvatukseen.  

On tärkeää, että nuoria kuullaan suunnittelussa läpi toiminnan kaaren. Yhtenä käytännön esimerkkinä tästä yhteistyössä Nuotta-valmennuksen kanssa jo toiseen suunnittelutapaamiseen kutsuttiin myös Nuotta-valmennuksen aiemmin käyneitä nuoria. Heidän ajatuksensa ja näkökulmansa muodostavat hyvän pohjan uuden kehittämiselle.

Yhteisöpedagogi- sekä nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoiden kanssa toteutetaan toimintaa, jossa nuoret tekevät nuorille. Yhteistä toimintaa pohjustavat opetusvierailut, joiden aikana avataan ruokakasvatuksen mahdollisuuksia, haastetaan pohtimaan omaa ruokasuhdetta sekä ruokakasvattajana toimimisen etiikkaa.  

Eväät elämään -tapahtumarastilla ammattikoulun opiskelijat saivat koota itselleen ilmaiset monipuoliset eväät. Kuva: Helinä Juurinen, 2026

Osallisuutta ja toimintaa

Kevään työpajat ja tapahtumarastit ovat vahvistaneet osallisuuden näkökulman merkitystä. Keskusteluilla on oma arvonsa, mutta nuoret toivovat ennen kaikkea toimintaa ja osallistumisen mahdollisuuksia. Ruokaelämysten rakentaminen yhdessä nuorten kanssa on oppimisprosessi: nuoret vahvistavat arjen taitojaan ja ammattilaiset oppivat lisää nuorten toiveista ja todellisuudesta.

Meillä on ollut ilo kokata nuorten kanssa Kulttuuripaja Kajolla yhteisöllisen pääsiäisruokailun merkeissä ja Mikkelin etsivän nuorisotyön pienryhmässä. Reseptit on valittu äänestämällä esim. pelimerkeillä niin, että jokainen on saanut vaikuttaa kokonaisuuteen. Budjetin käyttö on suunniteltu äänestysten pohjalta yhteisessä keskustelussa. Taloudellista ajattelua on kehitetty laskemalla, mihin antamamme euromäärä konkreettisesti riittää.  

Reseptit ovat olleet arkikokkaukseen soveltuvia ja raaka-aineiltaan edullisia. Elämyksellisyys ja juhlan tuntu ovat syntyneet yhdessä tekemisestä, kattauksesta, lajien määrästä ja yhteisen ruokailuhetken tunnelmasta. Onnistumisen ilo ja upeat makuelämykset ovat kannustaneet nappaamaan kokeillut reseptit mukaan omaan keittiöön.

Kulttuuripaja Kajolla valmistettiin ja nautittiin 17 nuoren kanssa yhdessä suunniteltu pääsiäisateria. Kuva: Helinä Juurinen, 2026

Mukana tärkeissä hetkissä

Nuorilähtöinen työtapa menee mukaan sinne, missä nuorten elämä, sen tärkeät hetket, vaiheet ja yhteiset muistot syntyvät. Opiskelijoiden arki ja juhla ovat olleet kevätkaudessamme läsnä monella tapaa. Mikkelin lukion vanhojen päivän ”Cujakuppila goes Glamour” -tapahtuma sai nuorilta paljon kiitosta ja loi yhteisöllisen, kaikki mukaan kutsuvan uuden perinteen. Paukkulan Läheisten illan rastipiste rohkaisi nuoria ja heidän läheisiään kasvisten ja hedelmien käyttöön sekä kannusti positiiviseen ruokapuheeseen ruokamuistojen kautta. Esedulla toteutettu Elämän eväät -tapahtumarasti oli yhteisöpedagogiopiskelijoiden ideasta kehitetty toiminto, jossa työ/harjoittelupäivään/retkelle mukaan otettavia eväsvalintoja harjoiteltiin kokoamalla ja nauttimalla ravitsemuksellisesti monipuoliset eväät.

Omilleen lähitulevaisuudessa muuttavien nuorten tavoittaminen ja arjen ruokatoimijuuden tukeminen siirtymävaiheissa vaatii verkostotyötä. Yhteistyö oppilaitosnuorisotyön, toisen asteen oppilaitosten ja Saku ry:n kanssa jatkuu syksyllä mm. pelin kehittämisen ja Hyvinvointi virtaa -viikolle tuotettavien materiaalien merkeissä. Yhteisöpedagogiopiskelijan ohjaama kokkikerho entisen oppilaitoksensa Suomen Nuoriso-opiston asuntolaan edustaa ”opiskelijalta opiskelijalle” -toimintaa. Vekaranjärven varuskunnassa kokkikerho toteutetaan yhteistyössä Valkealan Sotilaskotiyhdistyksen kanssa. Nuorilähtöisyys on kohtaamisen paikkojen tunnistamista ja luomista, mahdollisuuksien laajentamista sekä mukaan kutsumista yli totuttujen rajojen.

Lukion vanhojen päivässä toteutettiin yhteisöllinen cocktail-tilaisuus yhdessä henkilökunnan kanssa. Kuva: Helinä Juurinen, 2026

Ruokailon löytämistä yhdessä

Nuorilähtöinen työote toteuttaa ruokakasvatusta kiinteänä osana nuorten elämää ja palveluja. Jokaisella tulisi olla oikeus ruokailoon: hyvän olon tunteeseen, joka syntyy ruoan valmistamisesta, syömisestä ja yhdessäolosta. Ruokailon käsite korostaa iloa, yhteisöllisyyttä ja ruokailun kokemista kaikilla aisteilla.

Aikamme on erityisen haastava omilleen muuttaville nuorille ja opiskelijoille, joiden taloudellisia tukia on leikattu samaan aikaan kun elinkustannukset ovat nousseet. Tämä on heijastunut keskusteluissa nuorten kanssa ja siinä, miten paljon nuoret ovat arvostaneet ruokaa yhdessä sitä valmistaessamme ja tapahtumarasteilla.

Nuorilähtöisyys on katseen kääntämistä rosoiseen arkeen ja myös niihin nuoriin, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Pieniin hyvinvoinnillisiin muutoksiin kannustaminen lempeydellä, arjen ymmärryksellä ja positiivisia kokemuksia rakentamalla nousee keskiöön. Nuorilähtöisyys on sitä, että tieto etenemisen suunnista ei ole meillä hanketyöntekijöillä vaan syntyy yhteistyössä ja kohtaamisissa. Taidot ja toimijuus kasvavat yhdessä tekemällä ja kokemalla.

Huomisen ruokapöytä tapahtumassa kohdattiin RESTO -kilpailun osallistujia ja ravitsemisalan ammattilaisia. Kuvassa PLANEaT -hankkeen työntekijät Helinä Juurinen (vas.) ja Jenni Palosaari. Kuva: Miitta Ristimäki, 2026

PLANEaT – nuorilähtöistä ruokakasvatusta -hankkeessa vahvistetaan nuorten omaa ruokaan liittyvää toimijuutta. Planeat -hanke on saanut rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketjun toiminnan edistämisen rahastosta Ruokaviraston kautta. Hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikkö ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenia 1.1.2026-31.12.2027. Lisätietoja hankkeesta.