Kelan kuntoutuksen toimeenpano ja toimivuus

Kolmevuotinen Xamkin ja Kelan yhteistyönä toteuttama Rekku-tutkimus on nyt paketointivaiheessa. On aika esitellä tuloksia ja pohtia yhdessä niiden hyödynnettävyyttä ja vaikutuksia. Kelan päätalolla ja verkkovälitteisesti toteutettavassa seminaarissa tarkastelemme tutkimuksen tuloksia kahdesta näkökulmasta:

• Kuntoutuspalveluiden hankkiminen rekisteröitymismenettelyllä – millaisena rekisteröitymismenettelyn toimivuus näyttäytyy ja mitkä ovat sen tulevaisuuden näkymät?
• Vaikuttavan kuntoutuksen toteuttaminen – miten sitä voidaan varmistaa ja miten kuntoutuksen ydinelementit liittyvät vaikuttavan kuntoutuksen toteuttamiseen?

Ohjelmaan voit tutustua tarkemmin tämän linkin kautta, josta löytyy myös ilmoittautumisohjeet.

Mikä ihmeen Rekku-tutkimus?

Kela kehitti uudenlaista tapaa järjestää kuntoutuspalveluita rekisteröitymismenettelyn kokeilussa (REKKU-kokeilu) vuosina 2019–2023. REKKU-kokeiluun osallistui kaksi erityyppistä harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelua: Aikuisten sydänkuntoutus on vakiintunutta ryhmämuotoista kuntoutusta. Oma väylä -kuntoutus on uusi palvelu nuorille, joilla on autismikirjon tai aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö.

Kokeilua tuettiin Rekku-tutkimuksella. Siinä tuotettiin tietoa rekisteröitymismenettelystä ja sen toimivuudesta sekä kokeilussa mukana olleiden kahden kuntoutusmuodon toteuttamisesta.

Moninäkökulmainen ja monimenetelmällinen aineisto tuotti kattavan kuvan kuntoutuksen toimivuudesta

Tutkimuksessa kerättiin tietoa kuntoutusasiakkailta ja kuntoutuksen palveluntuottajilta. Kaikkia tutkimuksen toteutusajankohtana sydänkuntoutuskursseille tai Oma väylä -kuntoutukseen osallistuneita pyydettiin vastaamaan kyselyihin ja samoin kaikille kuntoutuksen palveluntuottajille suunnattiin kyselyt. Tietoa kerättiin myös haastattelemalla eri puolilla Suomea toimivia palveluntuottajia ja heidän asiakkaitaan. Näin saatiin monipuolinen aineisto, jolla pystyttiin arvioimaan kummankin kuntoutuspalvelun toimivuutta, palvelun vahvuuksia ja kehitettäviä alueita. Erityisenä mielenkiinnon kohteena tutkimuksessa oli selvittää kummankin kuntoutusmuodon tärkeimpiä, niin sanottuja ydinelementtejä.

Tutkimuksen onnistumisen edellytyksenä oli tiivis yhteistyö kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa

Kelan sydänkuntoutuskursseja ja Oma väylä -kuntoutusta toteuttavat palveluntuottajat ovat olleet tutkimuksen toteuttamisen tärkeitä kumppaneita. Olemme tutkimuksen aikana viestineet sähköpostitse ja olleet teams-palavereissa lähes sadan palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajat ovat tiedottaneet kuntoutusasiakkaita tutkimuksen tiedonkeruista ja motivoineet asiakkaita osallistumaan. Tärkeää on ollut myös konkreettinen tuki, jota palveluntuottajat ovat antaneet asiakkaille esimerkiksi tarjonneet tilan ja välineet  vastata tutkimuskyselyihin.

Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita sydänkuntoutuskurssien ja Oma väylä -kuntoutuksen palveluntuottajia – ilman teitä ei tutkimus olisi onnistunut!

Tutustu tutkimusjulkaisuihin

Olemme tutkimuksen aikana kirjoittaneet teemakohtaisia artikkeleita ja tutkimusblogeja. Niihin voi tutustua hankkeen internet-sivujen kautta.

Kokoava  loppuraportoinnin olemme jakaneet  kolmeen osaan. Kuvaamme erikseen kummankin tutkimuksessa mukana olleen kuntoutusmuodon, sydänkuntoutuskurssit ja Oma väylä -kuntoutus, toimivuutta ja toteutumista omassa raportissaan. Kolmannessa julkaisussa keskitymme rekisteröitymismenettelyn toimivuuteen. Nämä julkaisut ilmestyvät ennen seminaaria Kelan julkaisusarjassa.

Tervetuloa mukaan  seminaariin pohtimaan yhdessä tutkimuksen antia!

Terveisin Rekku-tutkimustiimi

Maarit Karhula, erikoistutkija, Xamk ja Kela

Hennariikka Heinijoki, tutkija, Xamk ja Kela

Ismo Ukkola, tutkija, Kela

Riitta Seppänen-Järvelä, tutkimuspäällikkö, Kela

A vignette-based interview is a useful method when investigating the core components of rehabilitation intervention. Understanding the core components requires a multi-perspective approach incorporating the viewpoints of both the clients and the professionals.

We have a pleasure to introduce a vignette-based interview in the poster presentation in Society for Implementation Research Conference ”From implementation foundations to new frontiers” in San Diego, California in September 8-10, 2022.

Background

Cardiac rehabilitation should be based on scientific research, specific expertise, and compe In Finland, the multi-professional cardiac rehabilitation (MCR) programme is organised by the Social Insurance Institution and carried out by local service providers in accordance with the instructions provided in the service description, which loosely defines the dosage and methods of intervention. According to the service description, cardiac rehabilitation is carried out in group format. However, the clients’ individual needs and goals guide the intervention.

This study applies the framework of Wierenga et al. (2012, 2013), combining the Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) and RE-AIM framework. It also applies a multi-method and multifaceted approach that provides information on the implementation, functionality, and outcomes of the intervention. Data sets are collected through electronic surveys and group interviews with the professionals and the clients. According to the mixed methods convergent design, the survey data and interviews are analysed separately before merging. The core components will be identified and compared with service descriptions based on mixed methods integrated data analysis.

Core components

Core components refer to the essential functions, principles, and intervention activities considered necessary to produce desired outcomes. When implementing intervention in real life settings, it is important to know which components of the intervention can be changed and modified and which should be kept unchanged. Usually, the efficacy of the intervention is studied as a whole, and the differentiating essential single elements are not addressed.

Defining the core components is part of intervention fidelity. Fidelity refers to the degree to which the ‘essential’ elements of an intervention are replicated ‘as intended’ during implementation. The essential elements can be related to, for example, methods, strategies, contents, and dosage of the intervention. The core components can be studied by combining literature and qualitative data from recognised experts, which can serve as a preparation for later empirical validation (e.g. the CORE [Components & Rationales for Effectiveness] Fidelity Method by Edmunds et al., 2022).

This study is based on two premises: First, different professionals may have different assumptions about which components of the intervention are the most important and why. Second, the core components of the MCR programme have not been adequately defined in the service description.

Vignettes as a method to investigate the core components

Vignettes were used in the interviews for two reasons: to trigger discussion and as a means to reveal the core components of the intervention. A vignette is a short narrative (case description) describing the situation of a hypothetical person. We presented three different Vignettes to the participants during an interview.

In a vignette-based interviewing process, a vignette is the structure that is used for collecting data. Therefore, the development of the vignette is crucial. In this study, the vignettes are based on joint understanding of service description and professional practice.

Results

In terms of investigating core components, the vignettes highlighted the differing needs of the clients, and the plausible narratives inspired multi-professional teams to discuss and describe their practices in a variety of situations.

Certain themes, such as nutrition and peer support, emerged repeatedly in interviews with both the professionals and the clients. At this stage of the analysis, the client perspective confirmed the professionals’ views on core components.

Conclusion

The study sheds light on the core components of the MCR programme. The arising core components support the client-centered implementation of the service description. The research findings help to understand the ‘black box’ of rehabilitation intervention.

Research team:

Sari Saukkonen, PT (1)

Maarit Karhula OT, PhD (1,2)

Hennariikka Heinijoki OT, MSc (1,2)

Riitta Seppänen-Järvelä, PhD (2)

1. South-Eastern Finland University of Applied Sciences, XAMK [firstname.surname@xamk.fi)

2. The Social Insurance Institution of Finland, Kela [firstname.surname@kela.fi]

REKKU-tutkimuksen tiedonkeruu on kevään aikana edennyt erittäin mielenkiintoiseen vaiheeseen eli haastatteluihin. Pääsimme vierailemaan kahden sydänkuntoutuksen palveluntuottajan luona Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Haastattelimme kuntoutustaan päättäviä asiakasryhmiä sekä kuntoutusta toteuttavia ammattilaistiimejä. Syksyllä jatkamme tekemällä vielä kolme haastattelumatkaa eri puolille Suomea. Käymme Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa. 

On ollut hyvin innostavaa päästä tapaamaan kuntoutujia ja kuntoutuksen ammattilaisia. Kasvokkain puhe usein rönsyilee ja esiin nousee asioita, joita ei välttämättä kyselyissä huomata kysyä. Ryhmässä syntyy helposti keskustelun ketju, jossa yhden kommentti herättää toisessa jonkin muun ajatuksen. 

Asiakkaat kertoivat meille mielellään ja varsin avoimesti kokemuksistaan. Heillä oli selkeitä mielipiteitä kuntoutuksessa onnistuneista asioista sekä joitain kehitysehdotuksia. 

Palveluntuottajat ovat silta tutkijoiden ja asiakkaiden välillä

Yhteistyö palveluntuottajien eli monenlaisten yritysten kanssa on olennaista tutkimuksen toteutukselle. Haastatteluvierailumme ovat epäilemättä aiheuttaneet kurssiviikon ohjelmaan ja ammattilaisten kalentereihin muutostarvetta. Järjestelyt ovat silti olleet sujuvat ja olemme tunteneet itsemme tervetulleiksi. 

Syksyllä aloitetaan myös Oma väylä -kuntoutuksen haastattelut. Tämän uuden kuntoutuspalvelun toteuttajien kirjo on laajempi kuin vakiintuneen sydänkuntoutuksen. Haastatteluun valitaan yrityksiä niin, että erilaiset toimijat saavat äänensä kuuluviin. Asiakkaiden haastattelut tehdään yksilöhaastatteluina.

Kyselyillä kootaan laajasti kentän tunnelmia

Tiedonkeruu asiakaskyselyillä jatkuu vuoden loppuun asti. Kyselyillä saadaan koottua tietoa ja näkemyksiä laajalta joukolta. Kyselyidenkin onnistumisen edellytyksenä on yhteistyö kuntoutuksen toteuttajien kanssa. Heillä on merkittävä rooli asiakkaiden informoimisessa ja ajan järjestämisessä kurssiohjelmaan. 

Tällä hetkellä käynnissä on asiakkaiden alkukyselyiden rinnalla loppukysely kuntoutustaan päättäville. Loppukyselyt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Oma väylä -kuntoutuksen vastaajia on kertynyt 104 kpl, sydänkuntoutuksen 16 kpl.

Myös palveluntuottajille on tulossa kyselyitä. Heiltä kysytään syksyllä palvelujen organisoinnista ja resurssoinnista. Loppuvuodesta ammattilaistiimit pääsevät arvioimaan ja kertomaan näkemyksiä kuntoutuksen toteuttamisesta. Syksyn kuluessa palveluntuottajille on tulossa infotilaisuuksia, joissa kerrotaan alustavia tuloksia.

”Olemme olleet tyytyväisiä. Asiakkaat ovat antaneet jo tässä vaiheessa hyvää palautetta. Hienoa, että KELA kehittää palvelua ja kuuntelee myös kentän tunnelmia”, Oma väylä -palveluntuottaja kiittelee. 

Tutkimustiimi puolestaan kiittää palveluntuottajia yhteistyöstä. Tieto on arvausta (tai tuntumaa) parempi perusta vaikuttavan kuntoutuksen kehittämisessä. 

Kirjoittanut Sari Saukkonen, joka työskentelee Kelan ja Xamkin yhteistyönä toteutettavassa Kelan kuntoutuksen toimeenpano ja toimivuus -tutkimuksessa.

”Rivissä oleville hoitopöydille käytiin pelkät kalsarit jalassa. Siinä sitä maattiin käsiteltävänä. Nähtiin kaikkien vammat ja kuultiin kaikkien asiat. Se oli jo edistystä, kun yhtenä vuonna tuli näköesteeksi verhot hoitopöytien väliin.”

Näin naureskeli lähes satavuotias sotaveteraani muistellessaan vuosikymmenten takaista kuntoutusta. Hän totesi, että kuntoutuksessa on tapahtunut valtava muutos ja hyvä niin.

Kuntoutuksen ja kuntoutumisen periaatteet ovat muuttuneet ajan kuluessa. Yksityisyyden kunnioittamisen lisäksi kuntoutujan yksilölliset tavoitteet ja aktiivinen toiminta niiden saavuttamiseksi ovat nousseet kuntoutuksen kulmakiviksi. Nämä toteutuvat myös Kelan järjestämässä hyvän kuntoutuskäytännön mukaisessa kuntoutuksessa.

Tieto on tarpeen

Kuntoutusta ja sen toteuttamista uudistetaan monella taholla. Kelan kuntoutuksessa on parhaillaan käynnissä mm. tarjouskilpailun korvaava rekisteröitymismenettelyn kokeilu sekä uusien palvelukuvausten mukainen kuntoutuksen toteutus. Kaksivuotinen kokeilu toteutetaan sydänkuntoutuskursseilla sekä Oma väylä -kuntoutuksessa.

Näitä kokeiluja tarkastellaan REKKU-tutkimuksessa. Sen osatutkimuksista toinen, Kelan kuntoutuksen toimeenpano ja toimivuus -tutkimus (Kekut), keskittyy keräämään tietoa palveluntuottajien ja kuntoutuksen asiakkaiden kokemuksista ja näkemyksistä. Niitä tarvitaan, jotta saadaan ruohonjuuritason tietoa uudistusten vaikutuksista.

Uudistusten on perustuttava tietoon ja siitä syntyvään kokonaiskuvaan. Mitä muutos tarkoittaa kuntoutuvalle yksilölle ja hänen läheisilleen, entä palvelua toteuttaville organisaatioille ja ammattilaisille tai kuntoutuksen järjestäjälle ja rahoittajalle? Ennen kuin nämä kokeilut laajenevat muihin kuntoutusmuotoihin, nyt kerättävän tiedon avulla voidaan löytää mahdollisia kompastuskiviä.

Vastaajat vaikuttavat palveluiden kehittämiseen

Keräämme tutkimuksen kuluessa runsaasti tietoa monin kyselyin ja haastatteluin (kuva 1). Kertyvistä aineistoista tuotettavat raportit ovat Kelalle hyödyksi uudistuksia arvioitaessa. Tieto palveluntuottajien ja asiakkaiden kokemista käytännön haasteista ja esille nousevista tarpeista auttavat kehittämään prosesseja aiempaa sujuvammaksi. Se helpottaa tulevaisuudessa kuntoutukseen hakeutuvia asiakkaita sekä kuntoutusta toteuttavia palveluntuottajia.

Palveluntuottajilla on ollut erilaisia syitä lähteä mukaan rekisteröitymismenettelyn kokeiluun ja siitä tehtävään tutkimukseen. Tärkeänä on nähty mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti tärkeään palveluun. Tutkimukseen osallistumalla voi vaikuttaa siihen, että omaa osaamista ja kokemusta voi käyttää mahdollisimman tehokkaasti kohderyhmän hyväksi.

Kuntoutuksen asiakkaita kyselyyn vastaaminen saattaa ohjata pohtimaan tarkemmin omaa kuntoutumistaan. He pääsevät kertomaan mikä kuntoutusprosessissa oli tärkeää ja auttoi kohti kuntoutumista, tai mitä muuta olisi tarvittu. Myös asiakkailta kertyvillä vastauksilla on laajempaa merkitystä. Heidän kokemuksensa vaikuttavat asiakaslähtöistä lähestymistapaa vahvistavasti.

Tieto otetaan heti käyttöön

Tutkimuksessa kertyviä aineistoja hyödynnetään jo tutkimuksen kuluessa. Palveluntuottajilta on saatu tietoa mm. rekisteröitymismenettelyn sujumisesta, kurssien lisäämisestä järjestelmään ja moniammatillisen tiimin kokoamisesta. Asiakkailta on saatu käytännön kokemuksia esim. kuntoutukseen hakeutumiseen liittyvistä vaiheista sekä kuntoutukseen liittyvistä odotuksista.

Kyselyiden tuloksia on raportoitu jo useampaan otteeseen niin palveluntuottajille kuin Kelallekin. Käytännön toteutuksesta vastaavat ovat saaneet tietoa sekä hiomista vaativista, että varmuutta hyvin toimivista yksityiskohdista.

Eikä tässä vielä kaikki

Kokeilun ensimmäiset asiakkaat ovat kuntoutusjaksonsa loppumetreillä. Tässä vaiheessa pääsemme kysymään kuntoutuksen sujumisesta.

Kevään aikana käynnistämme seuraavat kyselyt ja aloitamme haastattelut. Eri alueilta ja erityyppisistä palveluntuottajista valitaan haastateltavia työryhmiä sekä asiakkaita. Miten asiakkaat ovat kokeneet kuntoutuksen, mikä auttoi kohti kuntoutumisen tavoitteita? Entä mitä palveluntuottajat haluavat kertoa kuntoutusprosessin toteuttamisesta?

Tutkimuksemme tiedonkeruu jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Kuntoutuksen puitteiden kehittämisessä jokaisella vastauksella on merkitystä.

Kirjoittanut Sari Saukkonen, joka työskentelee Kelan ja Xamkin yhteistyönä toteutettavassa Kelan kuntoutuksen toimeenpano ja toimivuus -tutkimuksessa.