Selkokielinen materiaali innostaa ja lisää saavutettavuutta

Useita toimijoiden kanssa käytyjä keskusteluita on yhdistänyt kaksi tekijää: Selkokielen merkitys on havaittu ja sitä halutaan hyödyntää entistä laajemmin osana omaa ja taustaorganisaation toimintaa. Kuitenkin moni kaipaa yhä tietoa siitä, kuinka lähteä liikkeelle esimerkiksi oman osaamisen kehittämisessä tai selkokielisen materiaalin kokoamisessa.

Savonlinnan pääkirjaston työntekijä Vilma esitteli selkokirjallisuuden lukupiirin osallistujille kirjastoa. KUVA: Henna Rämä

Muista ainakin nämä!

Oppimismatka selkokieleen on jatkuvaa – Selkokielen hyödyntämisessä voi kehittyä. Kannattaa tutustua materiaaleihin rauhassa ja osallistua koulutuksiin. Esimerkiksi Selkokieli tutuksi – eOppiva (maksuton) koulutus tarjoaa hyvää perustietoa selkokielestä. Lisäksi muun muassa Selkokeskuksen verkkosivuilta löydät lisätietoa koulutuksista.

Kysy asiantuntijoilta – Kysy rohkeasti tukea alan asiantuntijoilta, kuten Selkokeskuksesta.

Kokeile rohkeasti – Materiaaleja selkokielellä on jo saatavilla paljon. Kokeile ja testaa rohkeasti materiaaleja. Esimerkiksi selkokirjallisuuden lukupiiri -toimintamalli ja sen tueksi kehitetty opas ovat tutustumisen arvoisia materiaaleja.

Materiaalit – Selkokeskuksen verkkosivuilla löydät listauksen selkokielisistä materiaaleista. Tämän lisäksi kannattaa tutustua esimerkiksi kirjastojen materiaaleihin. Etelä-Savossa Lumme-kirjastoissa on kasvavissa määrin selkokirjoja lainattavissa.

Selkokirjat tukevat suomen kielen oppimista

Osana hankkeen toimintaa on lahjoitettu selkokirjoja alueen toimijoille. Kevään ja alkukesän 2026 aikana kirjoja on lahjoitettu noin 350 kirjaa. Esimerkiksi Mikkelin pääkirjastossa on lainattavissa Tuija Hannulan kirjoittama Toppatakin alla on sydän -selkokirja (10 kappaletta) ja Savonlinnan pääkirjastossa Tuija Hannulan kirjoittama Minua varten ei tarvitse keittää -selkokirjaa (10 kappaletta). Voit tilata kirjan myös maksutta mihin vaan Lumme-kirjaston kirjastoon maksutta kirjastokortilla.

Helper -hanke on lahjoittanut useita selkokirjoja etelä-savolaisille toimijoille. KUVA: Henna Rämä

Minua varten ei tarvitse keittää -selkokirjaa on hyödynnetty myös suomen kielen oppimisen tukena. Alla kaksi arviota kirjan lukeneilta suomen kielen opiskelijoilta.

Kirja kertoo siitä odottaa, kun muuttaa Suomeen maahanmuuttajana. -Masengu Tshali

Tuija Hannulan kirjoittamat selkokirjat kertovat myös suomalaisesta kulttuurista. KUVA: Henna Rämä

Sivut 9 ja 10 olivat minulle erittäin mielenkiintoisia, koska niissä kuvataan, kuinka vaikeaa voi olla aloittaa uusi elämä vieraassa maassa ja oppia uutta kieltä. Ymmärsin, että hahmo yrittää kovasti sopeutua Suomeen, sen säähän ja suomen kieleen askel askeleelta vuoden mittaan. Eniten minua kosketti se, kuinka yksinkertaiset lauseetkin välittävät syviä tunteita. Esimerkiksi kun hahmo sanoo kaipaavansa kotimaataan ja että suomen kieli on edelleen vaikeaa, se tuntuu hyvin rehelliseltä ja realistiselta. Minusta oli myös mielenkiintoista, kuinka vuodenajat vaihtuvat samalla kun hahmo oppii hitaasti lisää suomea ja vahvistuu vähitellen. Se osoittaa kärsivällisyyttä, kasvua ja toivoa jopa vaikeina hetkinä. -Anita Tshali

Hyviä hetkiä selkokielen parissa!

Tutustu myös näihin artikkeleihin