Tuomas Puranen opiskelee tekniikan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (sähkövoimatekniikka, ylempi AMK). Kirjoittaja toimii sähköinsinöörinä suunnittelemassa sähkönjakeluverkkoja ja tykkää muutenkin tekniikasta sekä teknologiasta.
Kun kuulin, että tutkintooni sisältyvään energiatekniikan kurssiin kuuluu pakollisena osana höyryvoimalaitoksen 3D-simulointi Kotkassa, niin mietin kovasti, minkälainen simulointi se mahtaisi olla. Kaikki selviäsi minulle myöhemmin, mutta täytyy myöntää, että mielessäni oli kaikenlaisia visioita. Millainen on edes nykyaikainen voimalaitoksen simulointi?
Kun simulaatiopäivä lopulta koitti, niin ajattelin, että tämähän näyttää ihan tavalliselta ATK-luokalta – ja sitähän se lähestulkoon olikin. Historiaa taitaa olla se, että voimalaitoksen valvomossa on ohjauspöytä täynnä isoja vipuja ja mittareita. Nykyaikaista voimalaitosta voi ohjata teoriassa vaikka kotisohvalta läppäri sylissä. Ohjelmalla DeltaV Operate pystyy sekä ajamaan oikeaa laitosta että simuloimaan sellaista. Hauskana taustatietona sain kuulla, että simulaattori maksaa kurssin vetäjän mukaan 100 000 – 200 000 € ja ATK-luokan tietokoneiden kovalevyillä niitä oli 11 kappaletta. Tästä voi jokainen laskea paketin kokonaisarvoa, vaikkakin simulaattorin tekijä oli lisenssit koululle lahjoittanut.
”Historiaa taitaa olla se, että voimalaitoksen valvomossa on ohjauspöytä täynnä isoja vipuja ja mittareita.
Simulaattoriohjelmassa oli samat näkymät kuin oikeassakin voimalaitoksessa, mikä on järkeenkäyvää, koska samaa ohjelmaa käytetään myös oikeissa voimalaitoksissa. Simulointipäivän tavoitteena oli saada ajettua voimalaitos kylmätilasta täyteen sähköntuotantotehoon. Voimalaitoksen säätäminen oli tarkkaa puuhaa. Piti osata ottaa huomioon monta asiaa yhtä aikaa, ja muutos yhdessä prosessissa vaikutti muihinkin prosesseihin. Kaikki säätötoimenpiteet oli tehtävä varoen ja harkiten. Mitään isoa muutosta ei saanut tehdä tai voimalaitos vahingoittuisi.
Simulaatiossa ei ollut paluunäppäintä, joten mitään muutoksia ei voinut peruuttaa, niin kuin ei voi oikeassakaan voimalassa. Voimalaitoksen lämpenemistä ja paine-erojen tasoittumista täytyy odotella tunteja, ennen kuin on järkevää taas säätää jotain muuta suuretta. Kärsimättömän ihmisen puuhaa voimalaitoksen ajaminen ei siis ole! Homma kuitenkin edistyi ja voimalaitosta saatiin sen monimutkaisuudesta riippumatta ajettua askel askeleelta ylös.
Ruokatauolla käytiin PizzaBuffassa syömässä ja kasvattamassa voimalaitosoperaattorin vatsaa. Pizzabuffassa oli synttäripäivät, joten loputon pehmis kuului hintaan! Kaikki näytti myös menevän simulaatiossa hyvin asiantuntevan opettajan ansiosta.
”Näin hyvää ja mielenkiintoista opetusta ei saanut edes yliopistossa.
Kun voimalaitos oli melkein saatu ajettua kylmätilanteesta ylös ja turbiini oli jo tuottamassa sähköä puoliteholla, niin sitten yhden muuttamattoman arvon takia koko turbiini teki hätäsammutuksen. Tämän jälkeen loppupäivän aikana voimalaitos ei enää ollut entisensä, mutta hauskaa silti oli! Nykyään on helppoa, kun voi simulaatiossa harjoitella, eikä voimala oikeasti hajoa vaikka tekee virheen.
Yhteenvetona voisi todeta, että voimalaitoksen ohjaamisessa riittää haastetta kenelle tahansa, ja kyllähän tuo voimalaitosoperaattorinkin työ saattaisi jossain vaiheessa kiinnostaa. Kyllä kannattaa olla opiskelija Xamkissa, niin pääsee tekemään kaikkea siistiä!
Artikkelin pääkuva: Voimalaitoksen ajantasainen tilanne heijastettuna seinälle, jossa on reaaliaikaiset kattilan lämpötilat helpottamassa voimalaitoksen operointia ja päätöksentekoa.
Tuomas Puranen,Projekti-insinööri
Sähkövoimatekniikka (YAMK), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli