Kuitulaboratorion kolmosvaihe otettiin käyttöön Teknologiapuistossa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion laajennus eli Kuitu3 vihittiin käyttöön 20.2.2018 Savonlinnan Teknologiapuistossa. Laajennuksen kokonaiskustannus on noin neljä miljoonaa euroa. EU-rahaa laajennukseen saatiin miljoona euroa, loppu on ammattikorkeakoulun ja Savonlinnan kaupungin panostusta.
Investointi vahvistaa biotuotetekniikan tutkimus- ja kehityskeskittymää Savonlinnan alueella. Tavoitteena on löytää puulle uusia käyttötapoja ja valmistustekniikoita sekä uutta liiketoimintaa. Erityinen mielenkiinto kohdistuu mikrokiteisen selluloosan uusiin käyttömuotoihin.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajan, kouluneuvos Jyrki Koivikon mukaan Kuitu3 on todiste siitä, että Xamk luottaa biotalouteen, sen tutkimukseen ja käytännön soveltamiseen toiminta-alueidensa hyvinvoinnin kehittämiseksi.
– Vahvan historian päälle on panostettu ja uudistettu voimakkaasti. Nyt vihitään kolmatta laajennusta, mutta neljäs on jo suunnittelussa. Metsäntutkimukselle, puulle, makealle vedelle ja sitä kautta Kuitulaboratoriolle on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää ja tarvetta, tähdentää Koivikko.
Kuitulaboratorio laajenee myös toiminnallisesti, kun sen yhteyteen muuttavat Luonnonvarakeskus Luken Punkaharjun yksikön tutkijat. Savonlinnaan on näin muodostumassa ainutlaatuinen puun kasvulliseen lisäämiseen, puukuidun valmistusprosessiin ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen erikoistunut osaamiskeskittymä.
Kuitulaboratorio toimii oppimisympäristönä lähes 300:lle biotuotetekniikan ja puurakentamisen opiskelijalle.
– Kuitu3:n myötä saadaan upouudet opetus- ja laboratoriotilat uusille insinöörikoulutuksille, toteaa rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen tyytyväisenä.
Pitkäjänteistä kehittämistä
Savonlinnan Kuitulaboratorio aloitti toimintansa vuonna 2005. Jo tuolloin Lappeenrannan teknillisen yliopiston paperiteknologian alueyksikössä toimi myös Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) sellu- ja ympäristöteknologian tutkimusryhmä. Vuonna 2011 Kuitulaboratorio siirtyi kokonaisuudessaan Mamkille, ja vuoden 2017 alusta osaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua.
Kuitulaboratorio tarjoaa alan laite- ja kemikaalitoimittajille sekä metsäteollisuudelle testaus- ja analyysipalveluita ja kokoaa alueelle osaamista tutkimusprojekteilla. Laboratorion palvelut kattavat nykyisin myös vesi- ja lietetutkimuksen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on yrityslähtöistä, ja sen liikevaihto on yli kolme miljoonaa euroa vuodessa.
Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko, puh. 040 670 550
Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri, puh. 040 582 8468
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikon puhe Kuitulaboratorion laajennuksen vihkijäistilaisuudessa
Kuitulaboratorio on tulevaisuuden tekijä
Arvoisa juhlaväki.
Tänään me saamme yhdessä iloita jälleen yhdestä saavutetusta etapista Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tavoitteessa olla toiminta-alueensa kehittäjä ja hyvinvoinnin mahdollistaja. Haluan kiittää Etelä-Savon maakuntaliittoa EU-rahoituksesta ja Savonlinnan kaupunkia hyvästä yhteistyöstä. Pitkäaikainen hyvä yhteistyömme on mahdollistanut tänään vihittävän, lähes neljän miljoonan euron Kuitu3-hankkeen toteutumisen.
Xamk on itsenäinen ja toimintakaupunkiensa omassa omistuksessa ja päätösvallassa oleva korkeakoulu. Sen tehtävänä on strategiansa mukaisesti edistää elinvoimaa ja luoda vaurautta toiminta-alueilleen Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Fuusioitunut Xamk on Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu. Xamk on lähes 10000 opiskelijan ja 800 työntekijän yhteisö. Ammattikorkeakouluista ylivoimaisesti suurimpana tutkimustoimijana Xamk on merkittävä toimija niin alueellisesti kuin kansallisesti. Korkeakoulukentän liikehdinnässä on tärkeää nähdä, että Xamk on myös alueella pysyvä korkeakoulutoimija.
Seitsemän vuotta sitten Kuitulaboratorio siirtyi Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta silloiselle Mamkille. Näiden ammattikorkeakouluvuosien aikana laboratorion henkilökunnan määrä ja toiminnan volyymi on kaksinkertaistunut. Kuitulaboratorion hankkima ulkoinen tutkimusrahoitus oli jo vuonna 2016 yli kolme miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun aktiivinen hankesalkku Savonlinnassa on tällä hetkellä arvoltaan yli 10 miljoonaa euroa. Hallittu riskinotto on kannattanut ammattikorkeakoulun käsissä hyvin.
Maamme hallitus on kirjannut biotalouden edistämisen yhdeksi hallitusohjelman strategiseksi kärjeksi. Hallitusohjelman 2025-tavoitteessa lausutaan biotaloudesta mm seuraavaa: ” Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan.”
Tuohon tavoiteasetteluun Kuitulaboratorio vastaa omalta osaltaan paremmin kuin hyvin. Kuitulaboratorion tehtävänä on edistää metsä- ja teknologiateollisuuden kestävää kehitystä ja resurssien järkevää käyttöä. Tavoitteena on tutkimuksen kautta saavuttaa vettä ja energiaa säästäviä ratkaisuja puhtaamman ja energiatehokkaamman yhteiskunnan saavuttamisessa. Kuitulaboratorio tutkii ja nostaa esiin uusia menetelmiä vesien ja lietteiden käsittelyssä. Suomalaisen elintason säilyttämisen ja kehittämisen kannalta olennaista on edistää erityisesti puun kuidun jalostamista pidemmälle. Xamk uskoo puuhun Suomen todellisena hyvinvoinnin lähteenä nyt ja tulevaisuudessa. Kohtalon kysymys on kyky nostaa jalostusastetta. Mikäli hallitusohjelman kirjaukset muuttuvat sanoista tekoihin myös Itä-Suomessa, meillä Xamkissa on jatkuva valmiustila ottaa vastaan merkittäviäkin rahallisia panostuksia valtiovallan taholta ja kohdentaa niitä yhä edelleen biotalouden tutkimuksen edistämiseen Kuitulaboratorion kautta.
Biotalous on nykypäivää mutta erityisesti myös tulevaisuutta. Sillä tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Sen tärkeänä tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja sitä kautta ehkäistä ekosysteemien köyhtymistä. Biotalouden tutkimuksella haluamme edistää isänmaan talouskehitystä ja sitä kautta luoda alueelle uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (biotalous.fi, TEM:n, MMM:n ja YM:n yhteiset sivut)
Biotalouden kannalta Suomi on vauras maa. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvarojamme ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä erityisesti makea vesi, planeettamme manna. Biotalouden tutkimukseen liittyviä ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten esimerkiksi hiilidioksidin sitominen veteen teollisessa mittakaavassa. Tässä tutkimuksessa Xamkin Savonlinnan Kuitulaboratoriossa on jo saavutettu merkittävä kansainvälinen läpimurto. Hiilidioksidin talteenottojärjestelmä on saanut patentin niin Kiinassa kuin todella vaikeassa patenttimaassa Yhdysvalloissa. Se kertoo paljon ammattikorkeakoulumme tki- toiminnan tasosta tänä päivänä.
Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus. Maapallon yhä nopeasti lisääntyvä väestö, vähenevät luonnonvarat ja luonnon hupeneva monimuotoisuus sekä ilmastonmuutos edellyttävät tulevaisuudestaan huolta kantavien valtioiden vahvaa panostusta uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden tutkimukseen ja kehittämiseen.
Tulevina vuosikymmeninä maailmassa tarvitaan yhä suuremmalle ihmisjoukolle valtavasti enemmän ruokaa, enemmän energiaa ja erityisesti paljon enemmän puhdasta makeaa vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja nostaa niiden hintaa maailmanmarkkinoilla. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva kansainvälinen ympäristötietoisuus ja toivottavasti tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen.
Tämä koko maapalloamme koskeva kehitys luo painetta biotalouden huomattavasti laajamittaisempaan tutkimukseen ja hyödyntämiseen. Se ei ole itsessään mikään uusi toimiala, vaan se yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Nyt jo meneillään olevaa siirtymistä fossiilitaloudesta biotalouteen voidaan perustellusti nimittää talouden kehityksen uudeksi aalloksi.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu haluaa panostaa biotalouteen, sen tutkimukseen ja käytännön soveltamiseen alueidemme hyvinvoinnin kehittämiseksi. Etelä-Savon osalta Xamkin juuret ovat koulutuksellisesti metsässä. Alan koulutusta on harjoitettu alueellamme jo pitkästi yli 100 vuotta. Vahvan historian päälle on panostettu ja uudistettu voimakkaasti. Nyt vihitään kolmatta laajennusta, mutta neljäs on jo suunnittelussa. Metsäntutkimukselle, puulle, makealle vedelle ja sitä kautta Kuitulaboratoriolle on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää ja tarvetta. Kuitu3:n laajennusosan myötä saamme entistä paremmat koulutus- ja tutkimustilat Savonlinnassa aivan äskettäin aloitetulle uudelle biotuotetekniikan insinöörikoulutukselle samoin kuin puurakentamisen insinöörikoulutukselle. Yhdessä Punkaharjulta siirtyvän Luonnonvarakeskuksen tutkijayhteisön kanssa Xamkin Savonlinnan Teknologiapuiston kampukselle on muodostumassa ainutkertainen puuhun ja biotalouteen kohdistuva koulutus- ja tutkimuskeskittymä.
Onneksi olkoon Kuitulaboratorion väki, huominen on mahdollisuuksia täynnä.
Jyrki Koivikko
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja