Vaikuttavuusartikkelit
Miten Xamk edistää vastuullisuutta ja alueellista elinvoimaa? Julkaisemme kuukausittain 1-3 artikkelia.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Xamk on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka osallistuu keskusteluun niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.
Ammattikorkeakouluilla on yhteiset eduskuntavaalitavoitteet. Xamk on mukana edistämässä tavoitteita omalla alueellaan, erityisesti valitsemissaan teemoissa.
Voit lukea alta Xamkin eduskuntavaaliteemat 2023. Xamk pitää tärkeänä osaamistason nostoa Suomessa sekä maisteri-nimikkeen käyttöönottoa ammattikorkeakouluissa. Xamk on huolissaan hoitoalan ja varhaiskasvatuksen työvoimapulasta – tilanne on vaikea Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa ja näyttää pahenevan seuraavan 10 vuoden aikana. Xamk piti edellä mainituista teemoista vaalipaneelit Etelä-Savon ja Kymenlaakson eduskuntavaaliehdokkaille maaliskuussa 2023.
Xamkin yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemat:
- Sairaanhoitajapula – hoitoalan vetovoima, yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa
- Varhaiskasvatuslaki
- Ammatillisen 2. asteen koulutuksen saaneiden opiskelijoiden opiskeluvalmiuksien parantaminen
- Maisteri-nimike
- Kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien houkutteleminen ja integrointi Kaakkois-Suomeen
- Itäisen-Suomen visiotyö – osaaminen ja TKI-työ
Eduskuntavaaliteemat 2023
Korkeakoulutettujen määrä kasvuun
Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisessä koulutusten vertailussa. Myös oppimistulokset ovat olleet laskussa. Suomalaiset nuoret aikuiset ovat matalammin koulutettuja, kuin ihmiset OECD-maissa keskimäärin.
Tällä hetkellä suomalaisista 25-34-vuotiaista korkeakoulutettuja on noin 40 prosenttia. Suomen tavoitteena on kasvattaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin, ministeröiden kansliapäälliköt väläyttivät tavoitteeksi jopa 70 prosenttia.
Samaan aikaan koulutuksesta on leikattu viimeisen 10 vuoden aikana yli 2 miljardia euroa.
Xamkin ratkaisuehdokset:
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on nostettava leikkauksia edeltäneelle tasolle. Myös aloituspaikkoja on lisättävä korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseksi.
Suomeen on saatava lisää kansainvälisiä opiskelijoita ja luotava edellytykset, jotta mahdollisimman moni jää Suomeen ja maakuntiin valmistumisensa jälkeen.
On varmistettava, että opinnot suoritetaan loppuun. Panostuksia tarvitaan siis laadukkaaseen opetukseen ja opintojenohjaukseen sekä opiskeluhyvinvointiin.
Jatkuvaan oppimiseen ja opintojen täydentämiseen tulee kannustaa ikään ja koulutustasoon katsomatta. Osaamistason nostoon ei riitä vain nuorten aikuisten kouluttaminen.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on avain osaamistason nostoon. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus- ja kehittämistyö palvelee alueemme työelämää ja opetusta. Yritysten TKI-panokset ovat Suomen alhaisimmat. Yritysten kehittymistä ja kansainvälistymistä on vauhditettava yhteistyössä.
Xamkin eduskuntavaalipaneelit 2023
Katso tästä tallenteet Xamkin järjestämistä eduskuntavaalipaneeleista maaliskuussa 2023.
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on nostettava leikkauksia edeltäneelle tasolle.
Maisteri-nimike käyttöön ammattikorkeakouluihin
Muualla Euroopassa Suomea ja Belgian Flanderia lukuun ottamatta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saa maisterin nimikkeen. Suomen nimikekäytäntö on yhtenäistettävä muun Euroopan kanssa.
Suomessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut saa YAMK-tutkintonimikkeen. Englanniksi sama nimike on kuitenkin jo nyt ”Master of”-muotoa.
Suomen käyttämä YAMK-nimike on huonosti tunnettu työelämässä ja joissakin tapauksissa se voi olla jopa harhaanjohtava. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintokoulutuksen suorittaja voi saada tutkintonimikkeeksi sairaanhoitaja (YAMK), vaikka hänellä ei olisi suoritettuna sairaanhoitajan pätevyyden antamaa ammattikorkeakoulututkintoa.
YAMK-tutkinto on viralliselta tasoluokitukseltaan samantasoinen kuin yliopiston maisteritutkinto. Tutkintoja ei kuitenkaan aina kohdella samanarvoisina työelämässä.
Maisteri-nimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa selkeyttäisi tilanteen ja yhtenäistäisi tutkintonimikkeet. Maisteri-nimike toisi myös osaajat samalle viivalle.
Nimikemuutoksella ei tavoitella muutoksia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sisältöön, vaan ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarjoamat maisterin tutkinnot pysyisivät jatkossakin erilaisina. Ammattikorkeakoulujen maisterin tutkinnot olisivat jatkossakin vahvasti työelämälähtöisiä tutkintoja.
Ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinto
- Mikä: Ylempi korkeakoulututkinto
- Hakemiseen vaaditaan: Korkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai opistoasteen tutkinto sekä kaksi vuotta työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen
- Tutkinto: Työelämälähtöinen, työelämän kehittämistutkinto
- Laajuus: 60-90 opintopistettä
- Kesto: Yleensä noin 2 vuotta
Sairaanhoitajista huutava pula työpaikoilla
Hoitoalan työvoimapula on koko maassa erittäin vakava. Samaan aikaan sairaanhoitajaopintoihin hakee yhä harvempi. Ala kaipaa kansainvälisiä osaajia ja mielikuvan kohennusta.
Hoitoalalta eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana runsaasti osaajia. Etelä-Savossa sairaanhoitajien vaje tulee olemaan jopa lähes 50 prosenttia. Kymenlaaksossa vastaava luku on noin 28 prosenttia.
Alalle tarvitaan uutta ja uudistuvaa osaamista, jotta sote-työnantajien pito- ja vetovoima saadaan säilytettyä. Alalle on suunnattava lisäkoulutusta ja kansainvälisiä osaajia on houkuteltava lisää alueelle.
Kansainvälisiä osaajia voidaan lisäkouluttaa yhteistyössä työelämän kanssa. Tällöin varmistetaan riittävä kielitaito ja osaaminen toimia sairaanhoitajan tehtävissä.
Xamk haluaa olla mukana rakentamassa alan myönteistä tulevaisuutta tarjoamalla koulutusta esim. sote-alan johtajuuden, prosessiosaamisen ja työhyvinvointiosaamisen päivittämiseen sekä monikulttuurisuuden kehittämiseen.
Xamk tarjoaa myös tutkimus- ja kehittämiskumppanuutta työnantajien kehittämisprojekteihin.
Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan monen tahon saumatonta yhteistyötä. On välttämätöntä, että koulutusorganisaatiot ja hyvinvointialueet käyvät jatkuvaa vuoropuhelua ja rakennetaan vakiintunut malli, jolla kehitetään hyvinvointialuetta yhteistyössä.
Etelä-Savossa sairaanhoitajien vaje tulee olemaan jopa lähes 50 prosenttia.
Sairaanhoitajaopintoihin hakee yhä harvempi.
Sosionomien arvostus on palautettava varhaiskasvatukseen
Varhaiskasvatuslain uudistukset vuonna 2018 heikensivät ammattikorkeakouluista valmistuneiden asemaa varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuslain uudistus poisti ammattikorkeakouluista valmistuneilta, varhaiskasvatukseen suuntautuneilta sosionomeilta kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Ammattikorkeakouluista valmistuu nyt varhaiskasvatuksen sosionomeja.
Vaikka lakimuutoksesta on kulunut jo monta vuotta, varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävänkuva ja palkka ovat edelleen epäselvät. Ammattikorkeakouluista siis valmistuu varhaiskasvatuksen ammattilaisia, joille ei ole määritelty paikkaa työelämässä.
Lisäksi varhaiskasvatuslakia muutettiin niin, että ylemmän ammattikorkeakoulu- eli YAMK-tutkinnon suorittaminen ei enää anna kelpoisuutta päiväkodin johtotehtäviin.
Samaan aikaan varhaiskasvatuksen työvoimapula on valtakunnallisesti erittäin vakava. Suuri osa kunnista voi olla varhaiskasvatuksen osalta laittomassa tilanteessa vuonna 2030. Etelä-Savossa eläköityy noin 280 lastenhoitajaa ja varhaiskasvatuksen opettajaa seuraavan 10 vuoden aikana. Kymenlaaksossa eläköityvien määrä on noin 390 henkilöä.
Xamkin ratkaisuehdotukset:
Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva ja palkka on määriteltävä pikaisesti. Varhaiskasvatuksessa on myös tunnistettava osaamiset ja vahvuudet, joita varhaiskasvatuksen sosionomiksi valmistuneilla on. Varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi saa koulutuksessa erityisesti vahvan sosiaalipedagogisen osaamisen varhaiskasvatusosaamisen lisäksi.
Lakiin on kirjattava 1/3 henkilöstömitoitus, jolloin jokaisessa päiväkotiryhmässä on yksi varhaiskasvatuksen sosionomi.
Varhaiskasvatuksen sosionomien jatkokoulutusmahdollisuudet on turvattava. YAMK-tutkinnot ovat johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia, joten tutkinnon suorittaneen pitäisi voida hakea myös päiväkodin johtotehtäviin.
Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen työvoimapula ei kestä koulutusten eriarvoistamista tai yhden osaajajoukon sivuuttamista.
Ammattikorkeakouluista valmistuu varhaiskasvatuksen ammattilaisia, joille ei ole määritelty paikkaa työelämässä.
Etelä-Savossa eläköityy noin 280 lastenhoitajaa ja varhaiskasvatuksen opettajaa seuraavan 10 vuoden aikana. Kymenlaaksossa eläköityvien määrä on noin 390 henkilöä.