Jatkoväyläopinnot ja ohjaus

Jatkoväylä hankkeen väliarvioinnissa tarkasteltiin osatoteuttajien kokemuksia suunnitelmallisesta ohjaus– ja opetustyöstä sekä opiskelijoiden aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukemisesta ennen jatkoväyläopintoja ja niiden aikana.

Väliarvioinnin vastaajien mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ohjattiin jatkoväyläopintoihin eniten ammatillisen- ja ammattikorkeakoulun opettajien yhteistyöllä. Seuraavaksi eniten opiskelijoita ohjattiin opinto-ohjaajan tai uraohjaajan yksilöllisessä ohjauksessa ammatillisesta koulutuksesta.

Väliarvioinnin vastauksissa kuvattiin eri tapoja ohjata opiskelijoita.

Vastaajien mukaan jatkoväyläopiskelijan opiskeleminen ammattikorkeakoulussa edellyttää opettajalta ohjauksellista työotetta. Toisen asteen opiskelija tarvitsee rohkaisua, aitoa kiinnostumista ja kannustusta kenties amk tutkinto-opiskelijaa enemmän siirtyessään opiskelemaan jatkoväylälle.

Opintojen alkuvaiheen ohjaus korostuu, jotta opiskelu käynnistyy ja opiskelija luottaa pärjäämiseensä ammattikorkeakoulussa. Vastaajat toivovat ammattikorkeakoululta opiskelijalle nimettyä ”omaa opettajaa”, johon voi tarvittaessa olla yhteydessä. Tämän lisäksi nähtiin tärkeänä, että oma opinto-ohjaaja tai opettaja ammatillisesta koulutuksesta toimisi opiskelijan tukena opintojen ajan. Eri oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstön yhteistyön merkitys korostuu jatkoväyläopiskelijoiden ohjauksessa.

Jatkossa jatkoväyläopiskelijoiden ohjaamisessa voisi hyödyntää myös amk-tutkinto-opiskelijoita ja tutor-opiskelijoita. Jatkoväyläopiskelijan joukkoon kuulumisen tarve ja toisaalta myös opiskelijoiden ryhmäytymisen merkitys täytyy tiedostaa, joten erilaisia ohjauksellisia keinoja tarvitaan jatkoväyläopiskelijoiden opiskelun tueksi.

Opettajalta vaaditaan substanssin lisäksi pedagogisia taitoja (ohjausosaamista) ja ymmärrystä toisen asteen opiskelijoiden tilanteesta.

Jatkoväyläopiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksessa huomioitavia asioita.

Ajatuksia opiskelijoiden ohjauksesta

Ohjauksen merkitys korostuu ammatillisessa koulutuksessa entisestään, kun amisreformin mukaisesti opiskelijoille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä opettajien, opinto-ohjaajien sekä yhteistyökumppanien välillä. #Kun koulu loppuu nuorten tulevaisuusraportti osoittaa, että 48 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista nuorista aikoo pyrkiä opiskelemaan ammattikorkeakouluun (N=3105). Lisäksi raportissa otetaan vahvasti kantaa siihen, että kunnianhimo yhdistää kaikkia nuoria, jolloin aikuisten ennakkoluulojen ei tule estää tätä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita tulee kannustaa kohti jatkoväyläopintoja, ja yhteistyötä eri koulutusasteiden toimijoiden kesken tulee vahvistaa. Opinto-ohjauksen resursseista tuleekin huolehtia, jotta opiskelijat saavat kaipaamaansa ohjausta lisäksi uravalinnoissaan.

Myös ammattikorkeakouluissa tarvitaan vahvaa ohjausosaamista ja ymmärrystä toisen asteen opiskelijoiden opiskelusta ja kokonaistilanteesta. Jatkoväyläopiskelija voi olla jopa alaikäinen nuori, jolloin hän tarvitsee myös vahvempaa ohjauksellista tukea kuin ammattikorkeakoulussa opiskeleva tutkinto-opiskelija. Ohjauksellinen orientaatio työotteena hyödyttää lopulta kaikkia opiskelijoita, ikäryhmästä, taustasta tai opiskelumuodosta riippumatta.

Vastaajien ajatuksia jatkoväyläopiskelijoiden ohjauksesta.
Jatkoväyläopiskelijan psykososiaalisen ohjauksen avainsanat.

 

Seuraava juttusarjan teksti käsittelee väliarviointiin vastanneiden näkemyksiä jatkoväyläopiskelijoista ja heidän kokemuksistaan.

 

Piia-Elina Ikonen, Jatkoväylän projektipäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu