Suomi-Venäjä kaksoiskansalaisten asema on herättänyt viime päivinä vilkasta keskustelua. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia selvitti kaksoiskansalaisten kokemuksia kyselyllä, joka tavoitti kaksisataa nuorta kaksoiskansalaista ympäri Suomen.
Suurin osa nuorista kaksoiskansalaisista on syntynyt Venäjällä ja ilmoittaa etniseksi taustaukseen venäläisyyden. Tästä huolimatta he rakentavat elämäänsä Suomessa.
– Suomalaisuudessa nuorille kaksoiskansalaisille tärkeää ovat erityisesti ystävyyssuhteet ja suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuus. Venäläisyyden kokemuksissa korostuvat puolestaan kieli ja kulttuuri. Valtaosa vastaajista uskoo esimerkiksi asuvansa Suomessa vielä kymmenen vuoden kuluttua, Juvenian johtaja Jussi Ronkainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.
– Kaksoiskansalaisuuden arvostuksesta kertoo myös se, että enemmistö vastaajista haluaisi myös lastensa saavan kaksoiskansalaisuuden”, Ronkainen lisää.
Omin kieli on suomi
Mielenkiintoista on myös, että vaikka suurin osa vastaajista ilmoitti äidinkielekseen venäjän, pitivät he kuitenkin suomea ”omimpana” kielenään. Osaltaan myös nuorten kiinnostuksen kohteissa painottuu suomi.
– Vaikka nuoret kaksoiskansalaiset ovatkin tietoisia myös Venäjän tapahtumista, seuraavat he tarkemmin suomalaista mediaa ja ovat kiinnostuneempia Suomen yhteiskunnallisesta tilanteesta ja sen kehityksestä, Juvenian tutkija Marko Kananen sanoo.
Venäjäsuhteeseen vaikuttavat esimerkiksi muuttoikä ja Suomessa vietetty aika.
– Vanhemmalla iällä Suomeen muuttaneet kaksoiskansalaiset seuraavat muita tarkemmin Venäjän tapahtumia ja he myös äänestävät muita useammin Venäjän vaaleissa, Kananen kertoo.
Säröjä tasavertaisessa kohtelussa
Vaikka enemmistö vastaajista koki tulevansa kohdelluksi Suomessa tasavertaisesti, nousi esiin myös leimautumisen kokemuksia. Kolmasosa vastaajista koki venäläisyyteen suhtauduttavan Suomessa negatiivisesti, samoin kolmasosa koki venäläisen nimen vaikeuttavan Suomessa työnsaantia.
Näihin negatiivisiin kokemuksiin liittyen nuoret kaksoiskansalaiset kantavat myös huolta Suomen ja Venäjän välisistä suhteista.
– Enemmistö vastaajista kertoi esimerkiksi pyrkivänsä parantamaan Suomen ja Venäjän välistä yhteisymmärrystä työ- ja tuttavapiirissään, Ronkainen toteaa.
Suomen akatemian rahoittamassa Kansalaisuuden konstellaatiot -tutkimushankkeessa (2015-2019) tutkitaan, kuinka nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset näkevät itsensä Suomen ja Venäjän kansalaisina uudessa, Venäjän ja ”länsimaiden” kiristyneiden välien värittämässä geopoliittisessa ympäristössä. Tutkimusaineistoina toimivat laaja kysely Suomessa asuville nuorille 16-29- vuotiaille Suomi-Venäjä kaksoiskansalaisille ja sitä tukevat haastattelut ja asiakirja-analyysi.
Lisätietoja
Jussi Ronkainen, johtaja, Juvenia, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 050 312 4983, jussi.ronkainen(at)xamk.fi
Marko Kananen, tutkija, Juvenia, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 631 3729, marko.kananen(at)xamk.fi