Turvemaiden kesäaikainen puunkorjuu ja maaperän vahvistaminen

Kiitoksia kaikille korjuunäytöksiin osallistuneille yhteistyökumppaneille ja turvemaiden puunkorjuusta kiinnostuneille henkilöille.

Sateinen kesä 2017 asetti tilaisuuksien järjestelyille omat haasteensa mutta maaliin selvittiin. Korjuunäytöksillä on tilausta ammattilaisten ja metsänomistajien keskuudessa, jonka Haukivuoren näytöksen merkittävä kävijämäärä noin 1500 henkilöä selvästi osoitti.

Mikäli tulevat talvet ovat yhtä leutoja kuin tällä hetkellä joudutaan korjuu kaluston ympärivuotiseen käyttöön edelleen panostamaan ja toimintaa kehittämään.

Toivotaan pakkasia tulevalle vuodelle 2018

Rauno Kousa

Haukivuorella järjestettiin torstaina 21.9.2017 syksyn suurin metsätyönäytös. Tilaisuuden järjesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin ammattiopisto Esedu yhteistyössä Metsä Groupin kanssa. Hakkuutyömaa oli Mikkelin kaupungin omistamalla metsätilalla osoitteessa: Haukilammentie 404, Mikkeli. Kohde oli 80-luvulla ojitettua runsaspuustoista rämettä. Metsätyönäytökselle oli tilausta, koska paikalla kävi arviolta noin tuhat henkilöä eri ammattiryhmistä.

Mikäli vuosittaisia hakkuumääriä aiotaan Suomessa nostaa nykyisen hallituksen tavoitteiden mukaiseksi,  edellyttää se, että turvemaiden kasvu saadaan korjattua talteen hakkuin. Turvemaiden puusto ja siellä tehtävät sulan maan aikaiset harvennukset ovat yksi keino vastata lisääntyvään puun tarpeeseen.  Turvemaiden korjuuteknologiaa voidaan käyttää ja soveltaa kaikkiin pehmeäpohjaisiin korjuukohteisiin. Nykyisin leudot ”eurotalvet” ovat entistä todennäköisempiä ja eteläisessä Suomessa varsinaisten talvileimikoiden korjuukeli on yhä harvinaisempaa.  Metsänomistajille kesäaikaisen korjuun lisääntyminen on tärkeää, jotta metsänomistajat voivat hyödyntää hakkuumahdollisuuksia muulloinkin kuin sellaisina talvina, jolloin maa on roudassa. Tavoitteena on myös taata tasainen puuvirta tehtaille ja työllisyys yrittäjille.

Kesäaikainen turvemaiden puunkorjuu vaatii oikeanlaista kalustoa, huolellista korjuun ja vesiensuojelun suunnittelua sekä taitoa hakkuukoneen ja kuormatraktorin kuljettajilta. Turvemaiden korjuukoneissa on oltava  vähintään 90 senttimetrin levyiset  superkantavat telat sekä ajokoneen täytyy olla vähintään kahdeksanpyöräinen.

Korjuunäytöksessä oli käytössä puusta tehdyt ajosillat. Ojien ylityskohtiin laitetaan kaksi noin 5 metrin pituista ja metrin leveää ajosiltaa vierekkäin sillaksi, jota pitkin kone ylittää ojan. Ojia ei tarvitse täyttää enää puunrangoilla ylityskohdissa. Ajosilta ei tuki veden virtausta ojassa. Se on helppo laittaa ja ottaa pois ja sen ansiosta korjuuvauriot sekä painaumat vähenevät. Ajosiltojen suunnittelussa ovat merkittävässä roolissa olleet Esedun Ano Teittinen ja Tapio Oy:n Kati Kontinen.

Huolellinen korjuun suunnittelu on pehmeiden maiden puunkorjuussa erittäin tärkeää. Hakkuukoneen ja kuormatraktorien kuljettajilta vaaditaan erityistä ammattitaitoa. Ajourat on tehtävä viivasuoriksi sarkaojien suuntaisiksi. Välttämällä turhia mutkia estetään pintakerroksen puhkileikkautuminen ja taataan korjuun onnistuminen. Ajourat tulee olla myös riittävän leveitä, jotta koneen kuljettajan ei tarvitse ajaa aina samaa raidetta. Turvemailla sallitaankin jopa 5 metrin ajoura.

Haukivuoren korjuunäytökseen osallistui 17 koneketjua kymmeneltä eri konevalmistajalta. Paikalla oli useita metsäkonevalmistaja mm. Sampo Rosenlew, John Deere, Ponsse, Komatsu, Rottne, Volvo, Logset sekä Prosilva. Näytöksessä esiteltiin valmistajan uusimpia hakkuu –ja ajokonemalleja. Tilaisuudessa oli esillä myös uusimmat telaratkaisut turvemaiden puunkorjuuseen.

Yleisölle turvemaiden puunkorjuusta kertoi Suomen metsäkeskuksen Jani Salomaa. Näytöksessä mukana olleesta kalustosta ja sen soveltavuudesta turvemaiden korjuuseen kertoivat konevalmistajien edustajat ja kohteella toimineet urakoitsijat. Turvemaan puunkorjuusta haastateltiin Maaseudun tulevaisuuteen Metsä Groupin tuotantopäällikköä Pasi Arkkoa ja Heinävedeltä kotoisin olevaa metsänomistaja Seppo Kasasta.

Kirjoitti: Rauno Kousa

Lisätietoja ja kuvia aiheesta:
http://www.koneosapalvelu.fi/kuvia-haukivuoren-tyonaytoksesta
https://www.theseus.fi/handle/10024/81258

Vieremällä pidettiin 14.9.2017 Suomen metsäkeskuksen ja Ponsse Oyj:n järjestämä turvemaiden kesäkorjuun koulutustapahtuma. Koulutus oli tarkoitettu metsäammattilaisille ja urakoitsijoille. Koulutuksessa keskityttiin lähinnä sulan maan aikaiseen puun korjuuseen.

Ojitettujen turvemaiden ja muiden huonosti kantavien maiden puunkorjuu on totuttu tekemään talvella maan ollessa roudassa. Näillä alueilla pitäisi pystyä operoimaan myös sulan maan aikana jotta kausivaihtelua voidaan vähentää ja hakkuumääriä lisätä.

Tilaisuuden avasi Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja Helena Reiman. Suometsien merkityksestä puuhuollossa esitelmöi Markku Remes, metsänhoidon johtava asiantuntija.

Sulan maan aikaisen korjuun suunnittelun ja toteutuksen apuvälineistä sekä  suometsien merkityksestä kausivaihtelun tasaamisessa esitelmän pitivät Metsätehon erikoistutkijat, Asko Poikela ja Heikki Ovaskainen.

Metsäkone urakoitsijoiden näkökulman, suometsien puunkorjuuseen kertoi Asko Piirainen, toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy. Esityksessä perehdyttiin turvemaiden korjuun aiheuttamiin lisäkustannuksiin sekä investointien kannattavuuteen.

Metsäkonevalmistajan uusimmista teknisistä ratkaisuista kesäaikaiseen puunkorjuuseen kertoi Tuomo Moilanen, tuotepäällikkö, Ponsse Oyj.

Maastossa oli Ponssen kalusto käytännön toiminnassa ja tutustuttiin tuhkanlevityskalustoon. Korjuun laadunvarmistuksesta turvemailla kertoivat  Metsätehon tutkijat Poikela ja Ovaskainen.

Kirjoitti: Rauno Kousa

Lisätietoja aiheesta:

Ponssen ratkaisut kesäaikaiseen puunkorjuuseen Tuomo Moilanen

Suometsien merkitys puuhuollossa Markku Remes

Suometsien sulan maan aikainen korjuu, suunnittelun ja toteutuksen apuvälineet Heikki Ovaskainen

Suunnittelun ja toteutuksen apuvälineet Asko Poikela

Tuottopohjainen hinnoittelu energiaharvennus_pehmeät maat_Asko Piirainen

Mäntyharjulla järjestettiin torstaina 17 päivänä elokuuta turvemaan kuusikon kesäkorjuunäytös. Tilaisuudessa esiteltiin Sampo Rosenlewin SR 28 ajokonetta ja HR 46X hakkuukonetta. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi XAMK, Esedu ja UPM Metsä. Tapahtumassa vieraili noin 120 henkilöä.

Korjuunäytöksen metsikkökohde oli noin 25 vuotta vanhaa istutuskuusikkoa. Kohteella oli tehty ennakkoraivaus 8 vuotta aiemmin, joten hakkuuta vaikeuttavaa aliskasvosta ei juuri merkittävästi ollut. Kuvion keskellä oli järeä haapaa säästöpuuryhmänä, joka rajattiin käsittelyn ulkopuolelle.

Kesällä suoritettavissa hakkuissa on tärkeää, että ajoura havutetaan mahdollisimman hyvin kantavuuden parantamiseksi. Näytöksessä käytettiin myös puisia ajosiltoja ojien ylityksissä. Näytöksen hakkuujälkeä tarkastelevat Esedun Ano Teittinen ja Pitäjänuutisten toimittaja Henri Häkkinen.

Kirjoitti: Rauno Kousa
Lisätietoja tapahtumasta:
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?104506

Lisätietoja aiheesta:
http://metsatrans.com/17-konetta-samalla-suolla/
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a100=105163
http://koneosapalvelu.fi/haukivuoren-tyonaytos
https://www.deere.fi/fi_FI/our_company/news_and_media/calendar_of_events/calendar_of_events.page
https://www.maaseutuict.fi/

Turvemaat Suomessa

Suomen metsätalousmaasta on turvemaita 34 prosenttia. 1960- ja 1970-luvuilla ojitettiin runsaasti soita, joihin on kehittynyt merkittävä puusto. Turvemaiden puuston kasvu on 20 prosenttia Suomen metsien kokonaiskasvusta ja turvemaiden puuston kokonaistilavuus on 20 prosenttia Suomen metsien kokonaispuustosta. Turvemailla on runsaasti harvennusrästejä ja on arvioitu, että turvemaiden puunkorjuuta voisi lisätä 15−20 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Turvemaiden hakkuut on totuttu tekemään talvella maanpinnan ollessa roudassa ja lumipeitteen suojatessa maaperää.

Korjuun suunnittelu turvemailla

Metsänhoidollisesta näkökulmasta harvennukset, kunnostusojitukset ja metsänhoitotyöt ovat suometsissä jääneet liian vähäisiksi. Tämä heikentää puuston arvokasvua ja vaikeuttaa puunkorjuuta sekä nostaa korjuun yksikkökustannuksia. Turvemaiden puunkorjuuta hankaloittavista tekijöistä kantavuus on tärkein. Ojat, vähäinen kertymä, rungon koko, paksu lumipeite, pinnalliset puiden juuret ja pitkä metsäkuljetusmatka ovat myös ongelmia turvemailla.

Suunnitteluvaiheessa leimikon sulan maan puunkorjuun onnistumiseen voidaan vaikuttaa oikean rajauksen avulla. Työmaasuunnittelussa otetaan huomioon erityisesti varastopaikkojen ja ajourien sijoittelu. Ajourien sijoittelu on paljon pohdittu aihe. Valintaan vaikuttaa korjuun vuodenajan lisäksi mahdollinen ojien perkaaminen. Lisäksi joudutaan arvioimaan, onko oja niin kantava, että sen päällä voidaan ajaa, vai onko järkevää ajaa ojan vieressä tai kokonaan ojalinjan ulkopuolella.

Laajassa toimihenkilöhaastattelussa, jossa kerättiin tietoa ojitusalueiden puunkorjuun suunnittelun ja toteutuksen parhaista käytännöistä, käsiteltiin myös ajourien sijoittelua. Tilanteessa, jossa tehtiin kunnostusojitusta, nähtiin parhaaksi käytännöksi  leimikoiden korjuussa ajourien sijoittaminen ojalinjojen suuntaisesti ja ajo ojalinjojen päällä ja keskisaralla. Jos kunnostusojitusta ei tehty, parhaaksi käytännöksi nähtiin talvikorjuun osalta ajourien sijoittaminen ojalinjojen suuntaisesti siten, että ajetaan joko ojalinjojen vieressä ja keskisaralla tai viisi metriä ojalinjojen ulkopuolella ja keskisaralla. Kesäkorjuussa suosittiin jälkimmäistä tapaa.

Kesäaikaisessa puunkorjuussa on tärkeää ratkaista, voidaanko ajaa ojan päällä vai onko avattava ura ojien vieressä. Ojan päällä voi olla erittäin hyvä ajaa, jos se on kuiva ja penkat ovat kantavat. Sen sijaan märkä oja vettyneillä penkoilla voi johtaa koneen pahaan kiinnijuuttumiseen. Turvemailla suositeltava ajouraleveys on 4,0–5,0 metriä. Suositusta (>20 m) kapeampi ajouraväli voidaan hyväksyä, jos uraverkosto on suunniteltu kuitenkin niin, että se vastaa kohteen sarkaleveydelle suositeltua ajoura sijoittelua.

Puunkorjuun ratkaisut turvemailla

Puunkorjuukustannukset kasvavat lähivuosina, sillä harvennushakkuiden osuus kaikista hakkuista kasvaa. Korjattavan puuston pieni koko harvennuksilla ja turvemailla tulee ottaa huomioon ratkaisuja mietittäessä. Yleisin metsätraktori on nykyisin kokoluokaltaan 15-18 tonnia ja kantavuudeltaan 11-13 tonnia. 15 vuoden aikana koneiden omapainot ovat nousseet 20-40 % vaikka kuormankantokyky on pysynyt samana.

Hakkuukone kulkee kohteella vain kerran jokaista uraa. Ongelman muodostaakin kuormatraktori, jonka täytyy ajaa kaikki puut tien varteen kivennäismaalle. Usein matkat ovat jopa satoja metrejä, kun kivennäismaalla selvitään usein alle 250 metrin metsäkuljetusmatkan. Kevyt keskikokoinen kuormatraktori on ojitusalueen taloudellisin puunkuljetusvaihtoehto. Keskikokoista kuljetuskalustoa voidaan käyttää myös kivennäismaiden hakkuilla kannattavasti.

Turvemaille suunniteltu korjuukalusto

Pelkkiin turvemaihin suunnitellulla kalustolla vajaa työllistyminen saattaa muodostua nopeasti ongelmaksi. vahvimmillaan. Vähäinen liikkumistarve leimikolla korostaa etua turvamailla, kun taas tyypillisen pitkät lähikuljetusmatkat heikentävät kannattavuutta. Turvemaiden puunkorjuussa helpoin ja tehokkain tapa vähentää koneiden pintapaineita on käyttää teloja. Kone- ja telavalmistajilla on olemassa erilaisia telaratkaisuja eri korjuukohteille. Erikoistelat lisäävät kosketuspinta-alaa ja tasapainottavat kuormattua konetta. Pyörien vierintävastus pienenee ja parempi pito parantaa maastoliikkuvuutta. Useampien telamallien pitäminen varastossa on kuitenkin harvoin koneyrittäjän kannalta järkevää teloista aiheutuvien lisäkustannusten takia. Uusien markkinoiden avaamista ja laajentamista taataan tela-alustaisilla koneilla. Pro-Silva esimerkiksi on tuonut markkinoille tela-alustaiset koneet. Renkaiden päälle laitettavat muovitelat ovat kotimarkkinoiden valtti roudattomalle ja suotyyppiselle metsämaalle. Isot konevalmistajat (Ponsse, John Deere ja Komatsu) ovat ilmaisseet oman mielipiteensä käydyssä keskustelussa nykyisten koneiden soveltumisesta turvemaille. Viesti on varsin selvä: turvemailla kasvavat puut on pystyttävä korjaamaan samalla kalustolla kuin kivennäismaalta. Koneita voidaan varustella erityyppisillä teloilla, jolloin lisätään kantavuutta. Ponssen viisiakselinen kuormatraktori on yksi markkinoille tuotu sovellus.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu lisää yhdessä Etelä-Savon ammattiopiston Esedun kanssa metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tietoutta turvemaiden kesäaikaisesta puunkorjuusta. Onnistunut kesäkorjuu tuottaa monesti jopa talviaikaa paremman korjuujäljen.

Turvemaiden kesäaikainen puunkorjuu ja maaperän vahvistaminen –hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Kirjoitti: Rauno Kousa, projektipäällikkö

Lisätietoja aiheesta:

http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/02/Tuloskalvosarja_2009_17_Turvemaaharvennusten_kantavuusluokitus_kk.pdf

Kolmantena kesän 2016 tapahtumana oli turvemaan korjuunäytös Mäntyharjulla, joka keräsi noin 56 kiinnostunutta metsänomistajaa sekä metsäalan toimijaa. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto yhteistyössä Stora Enson Mäntyharjun toimipisteen kanssa.

Paikalla olivat metsäkonealan toimijoista Ponsse Oyj, Komatsu Oy, Stora Enso ja Forest Vihavainen. Korjuunäytös järjestettiin Stora Enson työmaalla Mäntyharjun Vanosen kylässä yksityisen metsänomistajan omistamalla metsätilalla. Korjuunäytöksessä tutustuttiin kesäaikaiseen turvemaan puunkorjuukohteeseen, korjuukalustoon ja maaperän vahvistamisratkaisuihin.

Vahvistamisratkaisuissa olivat esillä ajosillat sekä hakattavan kohteen kuusen pintajuurisuudesta johtuen ajourien havutus. Yleisölle korjuutapahtumasta järjestäjien puolesta kertoi Esedun Ano Teittinen. Näytöksessä mukana olleesta kalustosta ja sen soveltavuudesta turvemaiden korjuuseen kertoi Forest Vihavaisen Tapani Pekkola sekä Stora Enson Antti Rantanen.

Kirjoitti: Rauno Kousa, projektipäällikkö

Lisätietoja aiheesta:
http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/puu-loppuseminaari/pdf/siren.pdf
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/81258/URNISBN9789515884404.pdf?sequence=1

Haukivuorella  pidettiin syyskuussa 2016 turvemaiden korjuunäytös, joka keräsi noin 85 kiinnostunutta metsänomistajaa sekä metsäalan toimijaa. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto yhteistyössä Metsä Groupin Mikkelin piirin kanssa.

Paikalla olivat metsäkonealan toimijoista Ponsse Oyj ja Veljekset Hokkanen Oy. Korjuunäytös järjestettiin Metsä Groupin työmaalla Mikkelin kaupungin omistamalla metsätilalla. Hakkuukohde oli puustoltaan mäntyvaltainen ja edellisien viikkojen sateista johtuen erittäin vetinen. Korjuunäytöksessä tutustuttiin kesäaikaiseen turvemaan puunkorjuukohteeseen, korjuukalustoon ja maaperän vahvistamisratkaisuihin.

Yleisölle korjuutapahtumasta järjestäjien puolesta kertoi Esedun Ano Teittinen. Näytöksessä mukana olleesta kalustosta ja sen soveltavuudesta turvemaiden korjuuseen kertoi Veljekset Hokkanen Oy:n Anne Puikkonen sekä Ponssen Seppo Alanne.

Kirjoitti: Rauno Kousa, projektipäällikkö

Lisätietoja aiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=B1UwWpTt_r8

Elokuussa 2016 järjestettiin turvemaan korjuunäytös Pieksämäellä, joka keräsi noin 91 kiinnostunutta metsänomistajaa sekä metsäalan toimijoita. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto.

Paikalla olivat metsäkonealan toimijoista Ponsse Oyj, Metsä Multia, Komek Oy, TelaCat Oy ja Metsä-Säämänen Oy. Tilaisuudessa tutustuttiin kesäaikaiseen turvemaan puunkorjuukohteeseen, korjuukalustoon ja maaperän vahvistamisratkaisuihin.

Yleisölle korjuutapahtumasta järjestäjien puolesta kertoi Esedun Ano Teittinen. Näytöksessä mukana olleesta kalustosta ja sen soveltavuudesta turvemaiden korjuuseen kertoi Metsä Multian Kai Laaja sekä Ponssen Teemu Vidgren.

Kirjoitti: Rauno Kousa, projektipäällikkö

Lisätietoja aiheesta:
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/02/Tuloskalvosarja_2009_17_Turvemaaharvennusten_kantavuusluokitus_kk.pdf