Kokemusasiantuntijat toivovat luottamusta, tunteiden huomioimista ja kohtaamistaitoja lastensuojeluun

Lastensuojelun kehittämistä asiakaskokemusten avulla

Lastensuojelun asiakkuudessa syntyneitä kokemuksia hyödynnetään lastensuojelun siirtymien kehittämisessä. Nuorten asiakasraati eli Kymenlaakson kehittäjänuoret kokoontuu neljästi vuosien 2025–26 aikana. Kymenlaakson kehittäjävanhempien ja -läheisten ryhmä kokoontuu kuusi kertaa Teamsissa ja kerran lähitapaamisena. Tapaamisissa on vertaistuellisia elementtejä, vaikka palveluihin vaikuttaminen on toiminnan päätavoite.

Kokemustieto vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön toimintamallissa

Asiakkaiden kokemukset ovat osa tietopohjaa, jonka avulla muotoillaan vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön toimintamalli Kymenlaakson hyvinvointialueelle. Vanhempien tarinoista kuullaan esimerkiksi missä vaiheissa vanhemmuuden tuen prosessit murtuvat, mitkä tunteet nousevat kulloinkin esiin ja millaisia tuen tarpeita on jäänyt täyttymättä.

Kehittäjävanhempien ja -nuorten asiakasraadeissa on tullut ilmi, että asiakaskokemukseen vaikuttavat erityisesti vuorovaikutus, osallisuus tai osattomuus lapsen sekä perheen asioissa ja luottamus tai epäluottamus työntekijöitä kohtaan.  Vanhempien kokema tiedon puute ja kiireisenä näyttäytyvä päätöksenteko esimerkiksi huostaanoton yhteydessä signaloivat siitä, että viestintää ja yhteistä valmistelua on kehitettävä.

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle käynnistää monesti psykologisen kriisin, jossa vanhemman tuen tarve lisääntyy. Kuinka tuen tarpeeseen vastataan – mitä tehdään, kuka tekee? Ratkaisuja haetaan sosiaalialan ammattilaisten muodostamissa kehittäjäryhmissä ja ne muotoillaan osaksi Kymenlaakson hyvinvointialueen lastensuojelun vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön toimintamallia.

Edes yksi luotettava aikuinen, rajoitustoimien avoimuus ja oikeudenmukaisuus, kiva tekeminen arjessa ja sijaishuoltopaikan sijainti tärkeitä nuorille  

Kehittäjänuoret toivovat, että heitä kuullaan ja heidän näkemyksensä vaikuttavat heitä koskeviin päätöksiin. Toiveet tulisi huomioida sijoituspaikkojen valinnassa ja sijoituskodin arjessa. Suhde omaohjaajaan tai sosiaalityöntekijään on keskeinen: nuoret kaipaavat luottamuksellista ja helposti lähestyttävää aikuista, jonka kanssa voi puhua avoimesti, ja johon muodostettu suhde pysyy palveluiden välillä liikuttaessa.

Sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden käytössä nuoret painottavat avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta. He haluavat, että toimenpiteiden syyt selitetään selkeästi. Rajoitustoimia ei tulisi käyttää automaattisesti.

Sijaishuoltopaikan sijainti vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Nuoret toivovat, että paikan valinnassa otetaan huomioon heidän suhteensa perheeseen, kouluun ja tuttuihin ympäristöihin. Kauas sijoittamista tulisi välttää. Jos uudesta asumisyksiköstä tuntee edes yhden ihmisen ennalta, se on nuorten mielestä hyvä asia.

Nuoret haluavat arkeen mielekästä tekemistä, jossa voi oppia, onnistua ja kokea kuuluvansa yhteisöön. Sijaishuoltopaikan ohjaajilta toivotaan aktiivisuutta yhteisten tekemisten ehdottamisessa ja järjestämisessä. Nuoret haluavat tietää, kuka tekee päätöksiä heidän asioistaan ja miksi.

Asiakasraatien vakiinnuttaminen

Asiakasraatien pilotoinnin käynnistyttyä on havaittu, että raatitoiminnasta on hyötyä osallistujille ja lastensuojelun palveluiden suunnittelussa. Herää kysymys, voisiko raatitoimintaa vakinaistaa. Sekä vanhemmista että nuorista voisi koota pysyviä foorumeita, jotka osallistuisivat säännöllisesti lastensuojelun toimintatapojen suunnitteluun ja arviointiin. Asiakasraadit voisivat olla paitsi pysyvä osa hyvinvointialueen rakenteita myös väylä kohti aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa joillekin lastensuojelun asiakkaille.

Tulevaisuudessa asiakasraatitoimintaan tulisi kehittää mittareita, jotka seuraavat niihin osallistuneiden kokemaa osallisuutta ja palvelukokemusta. Tarvitaan tietoa siitä, miten vanhemmat ja nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi ja kokevatko he voivansa vaikuttaa. Lisäksi tulisi arvioida asiakasraadeissa kerätyn tiedon hyödyllisyyttä sosiaalityön kehittäjien näkökulmasta. Sointu-hankkeen aikana pilotoidaan myös raatitoiminnan arvioimista.