Maatiloilla voidaan tulevaisuudessa viljellä rakennustuotteiden raaka-aineita. BIOSIVU-hankkeessa kehitetään öljyhampun korresta uusia rakennuslevyjä.

Maataloustuotannon sivuvirrat sisältävät hyödyntämätöntä potentiaalia, joiden käyttöä kehittämällä voidaan edistää maatalouden kierotaloutta sekä materiaali ja resurssitehokkuutta. Sivuvirtojen hyödyntäminen on mahdollista olemassa olevien resurssien uudenlaisella soveltamisella.

Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa öljyhampun viljelyn ja tuotannon resurssi- ja materiaalitehokkuutta sekä kestävyyttä ilmaston ja talouden kannalta.

Öljyhampun viljely sitoo jopa 8–15 tonnia hiilidioksidia viljelyhehtaaria kohti, mikä vastaa nuoren metsän sitomaa määrää, mutta sen kasvu kestää vain viisi kuukautta. Siemenestä saatavan öljyn lisäksi, öljyhampun viljely tuottaa myös runsaasti kasvin varsi- ja lehtikasvustoa, jota ei tällä hetkellä aktiivisesti hyödynnetä.

Hankkeen tavoitteena on löytää suomalaiseen maatalousympäristöön soveltuvat ratkaisut, joilla öljyhampusta voidaan valmistaa teknisesti toimivia rakennuslevyjä. Sen lisäksi että öljyhampun viljelijä voi hyötyä korsijakeelle syntyvästä positiivisesta arvosta, voidaan öljyhampun sivuvirralla myös kehittää rakentamisen hiilitasetta.

BIOSIVU-innovaatioryhmään osallistuvat yritykset: Transfarm Oy, Hemka Oy, Suomen Hampputuotteet Oy, Kivelä Group Oy, Puutaito Oy, Saimaan seudun erikoisrakentajat Oy. 

 

 

 

BIOSIVU -hanke mediassa:

Pellolta raaka-aineita rakennusteollisuudelle? – AGRImedia

Voisiko öljyhampun kuitu korvata kipsilevyn? – Peltojen raaka-ainetta kokeillaan vähähiilisiin rakennustuotteisiin, Punkaharjun Puutaito mukana hankkeessa | Paikalliset | Puruvesi

Öljyhampun korsimassaa rakennuslevyn raaka-aineeksi – Puutarha-sanomat

Punkaharjun Puutaito mukana kehittämässä öljyhampusta uusia rakennuslevymateriaaleja – ”Hanke on kyllä älyttömän kiinnostava”, Tero Tirronen toteaa | Paikalliset | Itä-Savo (ita-savo.fi)

Viljelijä kylvi hamppua ja sai pian puhelun – nyt pellon ”roskat” puristetaan tulevaisuuden seinälevyksi | Kotimaa | Yle

Öljyhampun korsista voi valmistaa biohajoavaa tuulensuojalevyä ‒ viljelijöitä etsitään yhteistyöhön idässä – Maatalous – Maaseudun Tulevaisuus

Öljyhamppu voi olla tulevaisuuden rakennuslevyn materiaali | Rakennuslehti

 

AJANKOHTAISTA

Biosivu -hanke on mukana KoneAgria -tapahtumassa, 12.-14.10.2023 Tampereella. Biosivu -löytyy Maaseutuverkoston Innovaatiotorilta – osasto C101

Biosivu -hanke osallistuu Rakennusfysiikka 2023 -seminaariin 24.-26.10.2023

 

Saako öljyhampun korresta lisäeuroja?
26.3.2024 webinaarin aineistoa

Tutkija Kati Rikala, Luonnonvarakeskus
Kuituhampun tuotantoketjun käynnistäminen Kainuussa ja Pohjois-Savossa 2019-2020 (002)

Projektipäällikkö Matti Kilpiäinen, Xamk
Biosivu hankkeessa kehitettyjen rakennuslevytuotteiden valmistuksen esittely

Lisätietoja

Projektipäällikkö:
Matti Kilpiäinen
p. 050 3417679
matti.kilpiainen@xamk.fi

Faktat

BIOSIVU -öljyhampun sivuvirroista tuotteita vähähiiliseen rakentamiseen

02.01.2023 – 31.12.2024

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy

Osatoteuttajat: Tampereen Yliopisto, Pro Agria

Muut kumppanit: Transfarm Oy, Hemka Oy, Suomen Hampputuotteet Oy, Kivelä Group Oy, Puutaito Oy, Saimaan seudun erikoisrakentajat Oy. 

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 310 000 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 191 000 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Hämeen ELY-keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto