Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä
Hanke on päättynyt. Tälle sivulle on koottu hankkeen yleistä tietoa. Kelaa alaspäin jos haluat tietoa hankkesta. tai voit halutessasi klikata alla olevista napeista hypätäksesi suoraan tiettyyn osioon.
Edistimme työhyvinvointia luovien menetelmien avulla sekä digitaalisesti etänä että lähitoteutuksina – luovan alan ammattilaisten ohjauksessa.
Pikalinkit
Etänä ja livenä
Kuten jo nimikin kertoo ”Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä” – me operoimme eri kokoisissa työyhteisöissä luovilla menetelmillä tähdäten parempaan työhyvinvointiin ja sitä kautta myös elinvoimaisempaan yritykseen ja työyhteisöön. Työskentelimme sekä digitaalisesti etänä että lähitoteutuksina. Järjestimme luovan alan ammattilaisten ohjauksessa työhyvinvointia tukevia työpajoja, sparrausryhmiä ja puheenvuoroja.
Luovan toiminnna äärellä
Tilaisuuksissa tauotettiin työtä, tuettiin palautumista ja kohennettiin työhyvinvointia kuvien, piirrosten, musiikin, runojen ja sanojen avulla. Luova toiminta auttoi osallistujia ottamaan etäisyyttä arkeen, löytämään merkityksellisyyttä ja uutta näkökulmaa elämään ja työhön. Yhteisissä ympäristöissä ja uusilla alustoilla muovasimme omaa ja työyhteisön tarinaa suhteessa tunteisiin, kokemuksiin, työyhteisöön ja muihin ihmisiin.
Osallistuminen kohensi mielen hyvinvointia ja auttaa jaksamaan työssä paremmin. Kohentuva hyvinvointi tuki eteläsavolaisten yritysten pärjäämistä koronan jälkeisenä aikana. Vaikutuksia seurattiin erilaisin mittarein ja indikaattorein. Pilotoimme myös toimintamallia, jossa työterveyshuolto ohjaa työntekijöitä ja yrittäjiä luoviin työpajoihin. Hankkeen toteutti Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.
Hankkeessa tapahtunutta
Tuloksia
Yksi toimintaan sijoitettu euro tuottaa 5,6 euron edestä hyötyä
Etänä ja livenä -hankkeen vaikutuksia ja rahallisia hyötyjä arvioitiin SROI-menetelmällä – arvioinnista vastasi Kuntoutussäätiö. SROI eli Social Return on Investment on menetelmä, jonka avulla arvioidaan rahamääräisesti organisaation tai projektin sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Metodi perustuu arviointitutkimuksen, sosiaalisen tilinpidon ja kustannus-hyöty -analyysin periaatteille.SROI (Social Return on Investment) on kustannushyötyanalyysiin, vaikuttavuuden arviointiin ja taloudelliseen tilinpitoon pohjautuva arviointikehikko. SROI on tarkoitettu erilaisten organisaatioiden ja projektien tuottamien yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin ja niiden rahallistetun hyödyn määrittämiseen. Yhteiskunnallisilla hyödyillä tarkoitetaan toiminnan sidosryhmille ja niiden henkilötoimijoille koituvia psyykkisiä, sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä. Myös ympäristöhyödyt luetaan yhteiskunnallisiin hyötyihin. Sidosryhmiin kuuluvat kaikki ne tahot, joihin projektin tai organisaation toiminta vaikuttaa tai jotka itse vaikuttavat projektin tai organisaation toimintaan.
SROI on monivaiheinen menetelmä. Kohteen valintaa ja rajaamista seuraa sidosryhmien kanssa aloitettu vuoropuhelu siitä, mitä arviointiin sisällytetään, millä tavoin ja missä määrin. Toiminnalle määritellään vaikutusketju tavoitteista tuotosten kautta tuloksiin sekä rahallisten hyötyjen laskemiseen. Panosten arvo määritetään, tulokset mitataan ja osoitetuista vaikutuksista vähennetään se osuus, mikä ei ole tutkitun toiminnan itsensä tuottamaa. Herkkyysanalyysissa laskennan kuluessa tehtyjä oletuksia ja ratkaisuja koetellaan, jotta tiedetään, kuinka vakaa tulos on, ja mistä asioista se on eniten riippuvainen. SROIn lopputuloksena lasketaan niin sanottu SROI-arvo, joka tarkoittaa yhteenlaskettujen rahallistettujen hyötyjen ja organisaation tai projektin toimintaan investoidun rahamääräisen panostuksen osamäärää. Kun SROI-arvo on yhtä suuri kuin yksi, tulos tulkitaan siten, että yhteiskunnalliset hyödyt ovat tasan panostusten suuruiset. SROI-tuloksia luettaessa on erittäin tärkeä pitää mielessä, että SROI-arvon ymmärtäminen vaatii laskennan kuluessa tehtyjen moninaisten, osin harkinnanvaraistenkin ratkaisujen tuntemista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Etänä ja Livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hankkeessa on tuotettu rahan arvoista hyötyä työhyvinvoinnin tukemiseksi luovin menetelmin. Yksi toimintaan sijoitettu euro tuottaa 5,6 euron edestä hyötyä vuoden aikajaksolla arvioituna. Työterveyshuollon ammattilaisten asiakkaiden oletetulla hyödyllä oli suuri vaikutus korkeaan SROI-lukuun.
Luovat menetelmät etänä ja livenä:
Luovuutta diginä -opas:
Tämä kirja on suunnattu pienyrittäjille ja muille vastaaville toimijoille tueksi digiloikan ottamiseen digitalisaation aikana. Kirjassa käydään läpi digilaitteita ja verkkoselaimessa toimivia digitaalisia työkaluja, mukaan lukien yhteisölliset verkkoalustat ja sisällöntuotannon työkalut, digitaalisia ratkaisuja älylaitteille sekä tekoälypohjaisia työkaluja käytettäväksi yritystoiminnassa. Kirjassa pohditaan myös tekoälyn mahdollisuuksia ja sen tuomia haasteita, jotka yrittäjän olisi hyvä tietää. Kirjassa käsitellään myös luovuutta ja sen merkitystä sekä digitaalisen hyvinvoinnin tärkeyttä digitalisaation aikana.
Osta ja myy luovuutta -opas:
Tarkastelemme luovia menetelmiä työelämän, työyhteisöjen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Väitämme, että luovien menetelmien hyödyntäminen ei ole mielenkiintoinen vaihtoehto, vaan myös älykkään ja kestävän liiketoiminnan kulmakivi ja hyvinvoinnin aliarvostettu väline. Luovuus edistää innovaatioita ja luo kilpailuetua sekä tukee työntekijöiden hyvinvointia. Luovat menetelmät voivat tarjota työntekijöille mahdollisuuden ilmaista itseään, mikä puolestaan vahvistaa työyhteisön henkistä ilmapiiriä. Työntekijät ovat tyytyväisempiä, kun heidän luovuudelleen ja innovatiivisuudelleen on tilaa ja niitä arvostetaan. Tämä puolestaan vahvistaa työntekijöiden työhön sitoutumista sekä parantaa tiimin ja työpaikan yleistä ilmapiiriä. Luovuuden hyödyntäminen työpaikalla edistää työntekijöiden henkistä terveyttä, sillä se on väylä itseilmaisuun ja stressin suitsimiseen. Luovat menetelmät voivat auttaa ongelmanratkaisussa, mikä osaltaan vähentää työntekijöiden stressiä ja parantaa koettua työhyvinvointia.
Saatavilla myös Osta ja myy luovuutta opas -verkkokansio (eri tiedostomuodoissa)
Hankkeen aikana tuotettua videosisältöä, ideoita, taukomateriaalia
Videot:
Tutustu videoihin klikkaamalla alla olevaa linkkiä.
Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä – YouTube
Vinkeä virittäjä podcast:
Etänä ja livenä – Luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanke tarjoaa podcasteja, jossa aihepiirinä on työhyvinvoinnin alueelta erilaisia näkökulmia ja keskusteluja.
Voit siirtyä podcastiin täältä: Vinkeä virittäjä podcast
Hankkeessa tapahtunutta
Työntekijöille järjestämme maksimissaan puolen päivän mittaisia HEDELMÄTARHA-hyvinvointipajoja (4 kpl etätoteutuksena), joissa käytämme luovia menetelmiä: maalaus, valokuvaus, luonto, sanat, runot jne. Aiheina ovat mm. psykososiaalinen kuormitus ja voimavarat työssä sekä työn merkityksellisyys. Hedelmätarha-päivät ovat jo tiedossa.
To 8.12.22 klo 12.30-15.30 Voimavarat työssä ja psykososiaalinen kuormitus
To 12.1.22 klo 12.30-15.30 Yhteisöllisyys ja työn merkityksellisyys
To 16.2.23 klo 12.30-15.30 Myötätunto, palautumistaidot ja kognitiivinen ergonomia
To 16.3.23 klo 12.30-15.30 Seurantapaja: sis. reflektion
Pomopaviljonki on esihenkilöiden työpajasarja (3 kpl etätoteutuksena) käytämme luovia menetelmiä henkisen kuormittumisen keventämiseen ja jaksamisen edistämiseen. Esihenkilöiden ohjelmassa pohditaan myös kuormittuneiden tukemisen keinoja.
To 9.2 klo 12:30 ensimmäinen kerta
Ke 8.3 klo 12:30 toinen kerta
To 23.3 klo 12:30 kolmas kerta
Rohdosveranta on sparrausryhmä kuormittuneille (2-3 krt tarpeen mukaan etätätotetuksena).
Etätoteutuksen lisäksi järjestämme osana Rohdosverantaa livenä palauttavan KESKIVIIKKOKEINU-työpajasarjan tammi-maaliskuussa 2023. Paikkana Active Life Lab Saimaa Stadiumilla Mikkelissä. Voit tulla lepäämään, kuuntelemaan ääneen lukemista riippukeinussa, aistimaan luontoääniä sisätiloihin ja muuta palauttavaa ohjelmaa.
To 30.3 klo 12:30 Rohdosverannan ensimmäinen kerta
Ke 5.4 klo 12:30 Rohdosverannan toinen kerta
To 13.4 klo 12:30 Rohdosverannan kolmas kerta
Toteutimme Etänä ja livenä -hankkeen ”Oodi osallisuudelle” -aloituswebinaarin yhdessä Etelä-Savon Maakuntaliiton Akku- ja E=mc2 -hankkeiden kanssa. Teemamme on osallisuus.
Katsoimme aihetta työelämän osallisuuden vinkkelistä. Sitä täydensi meidän teemoihimme sopiva Akku-hankkeen kulttuuriosallisuus. Nuorten osallisuuskulmastakin on oppimista myös muilla kuin nuorten kanssa työskentelevillä. Esimerkiksi webinaarissa esiteltävä ”Mikä Vituttaa? -malli on saanut työssä olevat tuumaamaan, että me tarvittaisiin tuo töihin.
Osana Tulevaisuuden kestävä hyvinvointi –tapahtumaa tarjosimme puheenvuoron, joka avasi taide- ja kulttuurisuhteen ja hyvinvoinnin yhteyksiä.
Tapahtuma järjestettiin torstaina 10.11.2022 klo 9.15-10.15
Mielen hyvinvointia edistämme myös HILPEÄ HEINIKKO -liiketyöpajoissa (2 kpl livetoteutuksena)
HILPEÄ HEINIKKO-liiketyöpajoissa käytetään luovia menetelmiä eli tanssia ja liikuntaa tuottamaan sinulle mielenhyvinvointia, rentoudut ja saat uutta virtaa kevääseen!
Paikkana: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamk tilat.
Osoitteessa:
Saimaa Stadiumi
Raviradantie 22b, 50100 Mikkeli
Päivien sisällöt:
Liikepaja 3.5.2023
12.30-14.15 Hyvän mielen rytmit & Vapauta kehosi tanssimalla – Johanna Seppänen
14.30 -15.30 Kotona kehossa – Syvärentoutuminen – Eeva Ojalehto
Liikepaja 31.5.2023
12.30-14.15 Lempeästi hoitava hathajooga – Eeva Ojalehto
14.30-15.30 Syvärentouttava sointukylpy – Eeva Ojalehto
TULE JA NÄE TULEVAISUUS SELVEMMIN!
Vuoden 2023 teemana on Kestävyyden ja hyvinvoinnin synergia: Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet
Lisätietoja ja osallistu:
Tulevaisuuden kestävä hyvinvointi TKH 2023 – Active Life Lab
Osallistu: LEIKKISÄSTI LUOVA -työpaja (lyyti.fi)
Tule mukaan Etänä ja livenä -luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hankkeen päätöspajaan. Tapaamme Vaahteramäen Kissankulman tunnelmissa. Yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille suunnattu tapahtuma on maksuton.
Osallistu tapahtumaan: KISSANKULMAN OHJELMALLISET KAHVIPIDOT (lyyti.fi)
Vinkeä virittäjä -podcast
Ajankohtaista
11.10.2023 10:51
Kaikille avoin Mielen hyvinvointi-livetyöpaja on osa Etänä ja Livenä – Luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanketta. Pysähdyimme yhdessä pohtimaan, mitä mielen hyvinvointi on ja miten sitä itse kukin voi arjessa tukea, niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työpajan ohjasivat LuovaNosteen Tarja Kyllönen ja Paula Myöhänen.
Ihminen on piirtänyt kuvia, tanssinut yhdessä ja laulanut yhdessä jo tuhansia vuosia. Luova toiminta on lisännyt yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä tuottanut iloa. Luova toiminta on syvästi juurtunut ihmisten inhimillisyyteen.
Tutkimusten mukaan taiteella ja taidelähtöisellä toiminnalla on positiivinen ja merkittävä yhteys koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. On myös vahvaa näyttöä luovan toiminnan vaikutuksista mielen hyvinvointiin sekä mielen sairauksista toipumiseen. Taide aktivoi aivotoimintaa, lieventää ahdistuneisuutta ja ennaltaehkäisee masennusta sekä dementiaa. Yli 100 h taidetta vuodessa pitää mielen hyvinvoinnin kunnossa.
Työpajassa tehtiin haikuja runorobotin avulla. Kukin teki useamman runon, joista valitsi itselleen mieluisimman. Runot kirjoitettiin paperille ja luettiin ääneen. LuovaNosteen valmentajat muistuttivat, että esimerkiksi runorobottia voi käyttää tauottamaan hektisiä työpäiviä. Jo muutaman minuutin mittainen mikrotauko tarjoaa palautumisen hetken ja auttaa huokoistamaan työpäivää. Tämä helpottaa palautumista myös työpäivän jälkeen.
Työn kuuluu tukea mielen hyvinvointia eikä lisätä mielen pahoinvointia. Mielen hyvinvoinnin haasteita voidaan ennaltaehkäistä sekä kuormitustekijöihin ja epäkohtiin puuttumalla että voimavaroja tunnistamalla ja vahvistamalla työn imua, työssä innostumista. Mielen hyvinvoinnin perusta on hyvissä työolosuhteissa. Työpaikoilla meidän kaikkien tulisi käyttäytyä ihmisiksi. Tunteet kuuluvat työelämään mutta se ei oikeuta käyttäytymään huonosti. Myös työpaikoilla mielen hyvinvointia tuetaan arjessa pienillä teoilla ja hyvillä arvostavilla kohtaamisilla. On tärkeää kannustaa, kehua ja kiittää, huomata toisten onnistumiset. Työn merkityksellisyys tukee mielen hyvinvointia.
Yksilön mielen hyvinvoinnista voi arjessa pitää huolta kiinnittämällä huomiota lepoon ja rentoutumiseen, ravintoon ja ruokailuihin, ihmissuhteisiin ja tunteisiin, liikuntaan ja kehosta huolehtimiseen, harrastuksiin ja luovuuteen. Jos yksikin osa-alue on huonossa jamassa, heikentää se mielen hyvinvoinnin kokonaisuutta merkittävästi.
Mielen hyvinvointia tukevat arvot ja päivittäiset valinnat. Kysy itseltäsi, ovatko päivittäiset teot olleet enimmäkseen arvojesi mukaisia, onko elämässäsi riittävästi merkityksellisiä asioita, ovatko arjen valintasi tukeneet mielen hyvinvointiasi ja ovatko sinulle tärkeät asiat näkyneet ajankäytössäsi? Entä oletko kokenut kiitollisuutta? Työpajassa kävimme eri mielen hyvinvoinnin osa-alueet läpi Mieli Ry:n Mielenterveyden käsi – harjoituksen avulla.
Lopuksi jokainen teki oman mielen hyvinvoinnin puun, johon kirjasi omalle mielen hyvinvoinnilleen olennaisimmat asiat. Visuaalisen kuvan avulla nämä asiat on helppo palauttaa mieleen yhdellä vilkaisulla. Kuva mielen hyvinvoinnin puusta kannattaakin tallentaa esim. omaan kännykkään, josta se on helposti saatavilla.
Luova työskentely sai paljon myönteistä palautetta. Piirtäminen ja runojen tekeminen antoivat palautumisen ja uppoutumisen kokemuksia, ruokkivat luovuutta, tuottivat iloa ja olivat sopivan matalan kynnyksen menetelmiä myös niille, jotka olivat etukäteen hieman ”pelänneet” luovaa työskentelyä ajatellen, että enhän minä osaa piirtää tai enhän minä ole luova. Luovissa menetelmissä itse tekeminen on tärkeintä, ei lopputuloksen hienous tai kauneus. Osaa haikujen tekeminen suorastaan koukutti ja he uskoivat jatkavansa runoilua vielä illalla. Kiitosta sai myös mukava ja ”ihanan rento” ilmapiiri – oli kivaa!
Luovuudensuojelijat hyvän työelämän puolesta
Tarja Kyllönen, työyhteisöjen valmentaja / työhyvinvoinnin asiantuntija / tuleva taideterapiaohjaaja, LuovaNoste
tarja@luovanoste.fi, puh- 050 569 4777
www.luovanoste.fi
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/tarjakyllonen/
Paula Myöhänen, yhteisöjen kehittäjä / valmentaja / kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija, LuovaNoste
paula@luovanoste.fi, p. 040 521 7336
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/paulamyohanen/
Oivallus – oman mielenterveyden käsi
Tee oman mielenterveyden käsi Mieli ry:n ohjeiden mukaan ja pohdi, ovatko kaikki osa-alueet kohdallasi kunnossa vai mihin osa-alueeseen voisit panostaa tulevina viikkoina.
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/mielenterveyden-kasi-kuvaa-mielen-hyvinvointiin-vaikuttavia-arjen-valintoja/
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
10.10.2023 15:23
Mielenterveys on jokaisen oikeus. Keskustele, kuuntele, ole läsnä –
ja ennen kaikkea, muistathan vielä työviikon tohinassa pysähtyä tarkastelemaan, kuinka itse jaksat!
Linkkien takaa löydät muutamia Mieli ry:n hyödyllisiä harjoituksia, jonka avulla pysähtyä teeman pariin.
Hyvää mieltä voi myös edistää huumorin keinoin, kuten Kummelien Luomisen tuskaa-sarjan tai Ihmebantun kautta – luovien menetelmien siivittämänä 😉
Mielenrauhallista viikkoa!
Toivoo Etänä ja livenä-tiimi
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
25.09.2023 12:53
Sarjan viidennen jakson aiheina on mm. yleistä keskustelua tekoälystä, sen käytöstä sekä siitä, miten tekoäly vaikuttaa luovien alojen työkentällä. Podcastin vieraana on tällä kertaa Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulun Luovan talouden tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Samuli Karevaara. Podcastin yhteydessä pohditaan, mitä mahdollisuuksia ja haasteita tekoäly tuo – joko pitäisi olla huolissaan?
Podcastin yhteydessä ehdittiin pohtia, mitä mahdollisuuksia tekoälyn käytöstä on yrittäjän arjessa. Lisäksi sivuttiin tekoälyyn liittyvää julkista keskustelua – mitä tekijänoikeuskysymyksiä tekoälyyn liittyy? Miksi tekoäly kalskahtaa uhkaavalta?
Tämän jakson tuotannossa on käytetty ElevenLabs.ai -teknologiaa, mistä on maininta alkupuheessa, ennen varsinaista podcastia. elevenlabs.io/ Podcast on myös jälkikäsitelty hyödyntäen Adoben ääneen liittyvää tekoälytyökalua. podcast.adobe.com/
Teköälyä hyödyntävien välineiden käytössä ja siihen liittyvässä keskustelussa nousee esille mediakriittisyyden merkitys ja sukelletaan syvemmälle tekoälyn rakenteisiin. Mitä ohjelmoinnin näkäkulmasta tulee ottaa huomioon – entä mitä median vastaanottajana tekoälystä tulisi tietää?
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
11.09.2023 11:15
Kaikille avoin Vahvuudet ja voimavarat -livetyöpaja on osa Etänä ja Livenä – Luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanketta. Työpajassa pienet vahvuuden ja voimavarojen tietoiskut suuntasivat pohtimaan omaa hyvinvointia, mitä luova tekeminen tuki, vahvisti ja oivallutti.
Marika Taskinen avasi aluksi, mikä merkitys luovuudella on meille kaikille. Luovuus luo polun omaan itseen. Luovuus on innostumista, ongelmanratkaisua, asioiden omien vahvuuksien ja voimavarojenkin näkemistä uudella tavalla. Kun on väsynyt ja uupunut jättää helposti luovan toiminnan. Pienet arjen siemenet, luova toiminta voi johdattaa takaisin luovuuteen. Luovuus voi olla itse kullekin hyvin erilaisia juttuja: voit maalata, soittaa, neuloa tai vaikkapa koristella kakkuja.
Vahvuudet ovat parhainta sinua: ominaisuuksia, kykyjä ja taitoja. Ne ovat asioita, jotka tulevat helposti, niitä ei tarvitse pakottaa. Vahvuuksien tunnistaminen lisää itsetuntemusta, uskoa omiin mahdollisuuksiin ja lujittaa myönteistä käsitystä itsestä. Vahvuudet ovat apuna myös silloin, kun työssä ja arjessa on hankalampaa ja siinä on kuormitusta. Marika käytti vahvuuksien määrittämiseen VIA-luonteenvahvuudet luokittelua. Luonteenvahvuudet perustuvat hyveisiin ja niiden alle sijoittuviin vahvuuksiin. Jokaisella on kaikkia luonteenvahvuuksia mutta eri määrät. Oman luonteenvahvuuslistan kärjessä ovat ydinvahvuudet ja vastaavasti häntäpäässä kasvuvahvuuksia. Kaikkia vahvuuksia pystyy kehittämään. Tee sinäkin maksuton luonteenvahvuustesti netissä www.viacharacter.org
Työpajassa tutkittiin omia vahvuuksia maalaamalla. Omaa itseä kuvaava piparkakkuhahmo täytettiin asioilla, jotka kuvaavat omia vahvuuksia käyttäen värejä, symboleita, kuvioita tai muotoja. Tämän jälkeen maalattiin piparkakkuhahmon tausta siten, miten muut näkevät sinut, vahvuuksineen ja heikkouksineen. Lopuksi purettiin tehtävä yhteisesti keskustellen ja valmiita kuvia katsoen. Kukin avasi vain sen verran kuin halusi. Maalattua ja keskustelua peilattiin Joharin ikkunan teoriaan, joka tukee itsetuntemuksen kasvattamisessa.
Seuraavassa pohdintatehtävässä pohdittiin konfliktitilannetta työpaikalla, harrastusryhmässä tai ystäväpiirissä. Ensin mietittiin, miten itse reagoi tilanteessa ja valittiin reagoimista kuvaava eläinhahmo ja kerrottiin muille, miksi oli juuri sen eläinhahmon valinnut. Hahmoja olivat mm kameli, lehmä, jänis, leopardi, panda ja kissa. Seuraavaksi valittiin toinen eläinhahmo, joka kuvasi konfliktia tai siinä olevia ihmisiä ja lopuksi kolmas eläinhahmo, joka kuvasi vahvuutta, jota haluaisi lisätä itsessään, jos joutuu jatkossa vastaavaan tilanteeseen. ”Valitsin sarvikuonon; sitä ei pysty millään kaatamaan, eikä sitä haittaa mikään”, ”Pupu; isot korvat, kärsivällisyyttä ja kuuntelua tilanteeseen”, ”Kalkkuna; se kasvattaa itseään ja nostaa leukaa, muttei hyökkää toisen päälle”, ”Lammas; lampaan rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä, aikaa miettiä”, ”Tiikeri; jotain tiikerin piirteitä, jotta pärjäisi tilanteessa”.
Marika Taskinen kertoi, millaisia erilaisia voimavaroja meillä on. Ne voivat olla henkisiä, emotionaalisia, sosiaalisia, luovia, kognitiivisia, fysiologisia tai materiaalisia resursseja. Maalaustehtävässä kukin teki itsestään maalauksen ”jalat maassa, pää pilvissä”. Maa edusti onnistumisia ja asioita, joista saa hyvän mielen eli voimavaroja ja kokemuksia. Ylhäällä ovat pilvet ja unelmat, se tähtipöly, joka innostaa ja inspiroi.
Seuraavaksi maalattiin mahdollisimman rumaa kuvaamaan arjen ankeuttajat: vastoinkäymiset ja mieltä ärsyttävät asiat. Tämän jälkeen muokattiin maalaamalla, leikkaamalla ja liimaamalla omaa rumaa maalausta niin, että siitä tulisi kaunis. Ja tulihan niistä!
Olin itse auttamassa Marikaa työpajan toteutuksessa ja totesimme yhdessä, miten mieltä ilahduttavaa on ihan vaan seurata muiden luovaa toimintaa. Myötäilo on voimauttava tunne 🧡
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja, 3K Savo
tarja@3ksavo.fi, puh- 050 569 4777
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/tarjakyllonen/
Marika Taskinen, luovuusvalmentaja
marika@marikataskinen.com puh 0505394974
Linkedin: https://www.linkedin.com/in/marika-taskinen/
Oivallus – Rumasta kaunis
Maalaa päivän vastoinkäyminen tai mieltä erityisesti ärsyttävä asia mahdollisimman rumasti ja tee siitä sen jälkeen kaunis maalaamalla, leikkaamalla, liimaamalla – tyyli on vapaa 😊. Pohdi, miltä tekeminen tuntui ja mitä ajatuksia se sinussa herätti.
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
25.07.2023 12:48
Roolipelit ja improvisaatiotyöskentely voivat syventää ymmärrystä kokijasta itsestään sekä tämän vaikutussuhteista ympäröiviin ihmisiin.
Roolipelit eroavat asetelmana suhteessa käsikirjoitettuun näytelmätyöhön tai improvisaatiotyöskentelyyn. Pelaaminen ei tapahdu fyysisesti lavalla, vaan pelipöydän ääressä tuotetaan dialogia, jota voidaan tukea pelilaudalla. Tämä tuottaa kuvitellut, fyysiset rajat peliasetelmalle, jonka lähtökohtana on yleensä pelijohtajan tuottama tilanne tai uhka. Peliasetelman mahdollistaman avoimen dialogin kautta osallistujat itse tuottavat sisältöä perustuen rooliensa taustoihin sekä motiiveihin, heijastaen näiden mahdollisia pelkoja sekä toiveita ympäröivään maailmaan nähden. Eläytyminen omasta itsestä erilliseen hahmoon tukee empatiakykyvyn kehittymistä: millaisista taustoista tämä tulee, millaisia motiiveja tällä on? Miksi toinen pelkää tiettyjä asioita tai mitä tämä elämältään haluaa?
Roolin tunnemaailman ilmaisu voi auttaa ymmärtämään myös pelaajasta itsestään poikkeavia ajatusmalleja, kun pelaaja tulee vastaan ryhmän muiden, itsestään eriävien intressien kanssa. Roolipelaaminen vaatiikin usein hyvin järjestelmällistä lähestymistapaa: toimien priorisointi, muiden tarpeiden huomioonottaminen sekä konfliktitilanteissa muiden roolien vahvuuksien sekä heikkouksien strateginen ymmärtäminen omaan itseen nähden edellä mainitusta selviytymiseen. Yhteisestä ongelmasta selviytyminen vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta ja tukee sosiaalista kasvua.
Roolipeliympäristöä voi kuvailla hiekkalaatikoksi, jolla pelaajan on turvallista testata omia, sisäisiä roolimalleja ilman ulkopuolista painostusta tai kritiikkiä.
Parhaassa tapauksessa roolipelit voivat tukea esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa toimimista henkilöllä, joka kokee arjen kanssakäymisen haasteellisena. Sosiaalisten tilanteiden simulointi turvallisessa ympäristössä voi jatkossa rohkaista aloitteellisuuteen.
Roolipelaamisen kautta pelaaja voi heijastaa omaa, sen hetkistä sisäistä maailmaa. Erityisesti pelihahmon rakentamisvaiheessa elämäntilanne voi heijastaa kokijan läsnä olevia tarpeita ja toiveita. Monissa asetelmissa on mahdollista rakentaa hahmo perustuen ennalta määriteltyihin rooleihin, kuten ritari, maagi tai metsästäjä, joilla kullakin on omat vahvuutensa. Näistä pelaaja voi itse valita, haluaako kohdata haasteet silmästä silmään hahmon kautta, joka elää lähitaistelussa ja selviää kovapintaisena konfliktista – tai toimiiko hahmo strategisena tukena muulle ryhmälle, joka selviää nopean älynsä vuoksi haastavissa sosiaalisissa asetelmissa.
Minkä vuoksi sitten fantasiaympäristö on niin suosittu pelaajien keskuudessa? Ihmisillä on kautta aikojen ollut tarve havainnollistaa pelon lähteitä symbolien sekä visualisointien kautta. Epävarmuus, kuten talouden taantuma, on ollut helpompaa esittää hirviönä, joka on selkeästi osoitettavissa pelon lähteeksi. Psykologisesta näkökulmasta on tervehdyttävää ja voimaannuttavaa esittää pelon kohde asiana, joka on mahdollista kohdata ja lyödä. Mikäli fantasia-asetelma tuntuu vieraalta, roolipelien ja improvisaatiotyöskentelyn puolelta löytyy kosolti muita asetelemia. Roolipelien sekä improvisaatiotyöskentelyn parista voi ammentaa taitoja, josta on paljon hyötyä työelämässä.
Kirjoittaja toivottaa lukijan tervetulleeksi vuotuiseen lautapelitapahtumaan Ropeconiin Helsingin messukeskuksessa 28-30.7
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
05.06.2023 15:08
Rohdosveranta -työpajat on suunnattu henkisesti kuormittuneille henkilöille ja niissä käsiteltiin mielen hyvinvointia ja palautumista luovin ja luontolähtöisin menetelmin.
Tavoite oli lisätä omia voimavaroja ja kiinnittää huomiota palautumistaitoihin. Työpajan valmentajina toimivat LuovaNosteen Tarja Kyllönen ja Paula Myöhänen.
Rohdosveranta -työpajoissa pohdittiin yhdessä, miten omilla arkisilla valinnoilla voi vaikuttaa omaan mielen hyvinvointiin, mitä arvostaa ja pitää tärkeänä elämässään sekä millaisia hyvää mieltä tuovia tekoja tekee päivän aikana.
Oman elämän kartta jäsentää näkyväksi sen, mikä on omaa ydintä: mistä on kiitollinen itsessään – oli se sitten vahvuuksia, taitoja, innostuksen kohteita, tunteita, itselle tärkeitä luonteenpiirteitä tai arvoja. Tämän hetken elinpiiriin voi sijoittaa asioita, jotka eniten vaikuttavat omaan elämään, mitkä vievät eniten aikaa ja aiheuttavat tunteita. Lisäksi karttaan voi laittaa asioita, joita toivoo elämään.
Rohdosverannassa puhuttiin visuaalisten taiteiden merkityksestä mielen hyvinvoinnin lisäämisessä ja kokeiltiin suosikkikuva-analyysiä. Suosikkikuvien katsominen voi antaa voimaa, ilostuttaa ja rahoittaa sekä muistuttaa hyvistä asioista.
Rohdosveranta -työpajoissa perehdyttiin luonnon hyvinvointivaikutuksiin ja niiden merkitykseen mielen hyvinvoinnille. Jo pelkästään luontomaiseman katselu voi kohottaa mielialaa ja rauhoittaa. Luonto toimii ihmiselle voimavarojen elvyttäjänä. Luonnon hyvinvointivaikutukset edellyttävät, että luonnossa liikutaan ja sitä tarkastellaan tietoisesti ja läsnä ollen. Luonnosta voi pitää valokuva- tai kuvapäiväkirjaa, joissa kuvien oheen voi kirjoittaa omia ajatuksia ja tunteita.
Henkisen kuormittumisen kannalta olennaista ei ole niinkään kuormituksen määrä vaan riittävä palautuminen. Jokaisella ihmisellä on erilaisen stressinsietokyky, mutta kuka tahansa voi uupua, jos ei palaudu riittävästi. Ei riitä, että tiedostaa palautumisen merkityksen vaan siihen pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota. Palautuminen on taitolaji!
Onnellisuustaidot eli kiitollisuus ja hyvän huomaaminen lisäävät voimavarojamme ja edistävät palautumista. Kiitollisuus on vastalääke masennukselle: kiitollisuuden harjoittaminen vähentää tutkimusten mukaan masentuneisuutta ja masentuneen on mahdollista nähdä synkkien ajatustensa lisäksi vähitellen myös sitä, mikä elämässä on kuitenkin ihan hyvää vaikeasta olosta huolimatta. Kiitollisuuden harjoittamisen voi aloittaa kevyesti arjen keskellä kiinnittämällä huomiota kaikkeen siihen, mikä on hyvin, mikä toimii ja mikä tuo meille iloa.
Kiitollisuudella voidaan käynnistää aivojen hyvän huomaaminen. Onnellisuustaidot ovat taitoa huomata, nähdä ja tehdä hyvää, taitoa pysähtyä onnellisten hetkien ääreen ja ottaa hyvä vastaan. Kiinnitätkö sinä huomiota arjessa onnellisuustaitoihin?
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja
3K Savo
tarja@3ksavo.fi, puh- 050 569 4777
http://www.luovanoste.fi
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/tarjakyllonen/
Kirjoittaja fasilitoi työpajaa
Oivallus – Hyvän bongaus
Bongaa joka päivä vähintään yksi asia, joka tuottaa työssä iloa, vapaa-ajalla myönteisiä tunteita tai mistä olet kiitollinen. Se voi olla hyvinkin pieni asia kuten hyvä aamukahvi tai auringonpaiste. Voit taltioida asiat kiitollisuuspurkkiin (lasipurkki, johon voit tallentaa asiat muistiin pienillä paperilappusilla) tai vaikka kuvapäiväkirjan muodossa. Taltioiminen lisää hyvän bongaamisen tehoa 😊
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
05.06.2023 13:19
Etänä ja Livenä – Luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hankkeen kolmannessa ja viimeisessä esihenkilöille suunnatussa pomopaviljongissa syvennyttiin välittämisen kulttuuriin.
Työpajan valmennuksesta ja fasilitoinnista vastasivat LuovaNosteen Paula Myöhänen ja Tarja Kyllönen. Työpajassa yhdistettiin tutkittua tietoa valmentavaan keskusteluun ja teemoja syvennettiin matalan kynnyksen luovia menetelmiä hyödyntäen. Luovissa harjoitteissa hyödynnettiin visuaalisia menetelmiä kuten valmiita kuvia ja yhteispiirtämistä sekä tutustuttiin helppoon runojen tekemiseen runorobotin avulla. Tauoilla nautittiin musiikista ja luontoäänistä.
Ihmisen keskeinen tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi, kohdatuksi. Työyhteisössä pienilläkin hyvillä kohtaamisilla voi olla iso merkitys työntekijän hyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Myönteinen ja ystävällinen kohtaaminen ja toiminta työpaikalla, positiivisten tunteiden, työnilon ja onnistumisien nostaminen esiin luo positiivista kierrettä ja edistää myönteistä työkulttuuria. Panostamalla ihmissuhteisiin ja välittämiseen organisaatiot voivat saada ihmiset voimaan hyvin ja työskentelemään niin, että organisaatio menestyy ja kukoistaa. Kokemus yhteenkuuluvuudesta ja välittämisestä syntyy arkisista tapahtumisista, toiminnasta ja kohtaamisista, on tärkeää olla ihminen ihmiselle.
Myötäilo ja myötätunto toimivat hyvän työyhteisön rakennusaineena ja niitä tarvitaan työelämässä.
Myötäilo on innostumista, ilon tunnetta ja onnellisuutta toisen ihmisen hyvistä kokemuksista ja onnistumisista. Myötäilo vahvistaa ihmissuhdetta ja synnyttää suhteeseen yhteistä voimavaraa, jota voi hyödyntää vaikeana aikana.
Myötätunto on yhteyttä toiseen ihmiseen, se on kykyä huomata ja tunnistaa toisen ihmisen tunteita sekä tekoja toisen ihmisen hyväksi. Myötätunnon osoitukset voivat olla pieniä ja isoja asioita; sanoja ja tekoja, joilla osoitamme, että ymmärrämme työkaverin tilanteen ja tunteen ja olemme hänen tukenaan. Myötätunto tuo paljon positiivisia vaikutuksia työelämään.
Myötätuntoisella käyttäytymisellä voimme vaikuttaa toisen ihmisen hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä lisätä omaa hyvinvointiamme ja merkityksellisyyden kokemusta. Myötätunto on hyvä työväline myös psykologista turvallisuutta rakennettaessa. On tärkeää muistaa myös itsemyötätunto, sillä stressaantuneena ja väsyneenä et jaksa välittää ja olla inhimillinen; pidä siis huolta myös itsestäsi ja jaksamisestasi.
Miten teidän organisaatiossa edistetään välittämisen kulttuuria?
Oivallus- Runobotilla luovatauko
Aina on aikaa runoilla. Luo runorobotilla helposti ja nopeasti haiku-runoja. Jakamalla runon myös työkavereille voit piristää ja ilahduttaa myös heidän työpäiväänsä. Käy testaamassa runorobottia osoitteessa: https://www.yostaja.fi/runorobotti
Luovuudensuojelijat hyvän työelämän puolesta
Paula Myöhänen, yhteisöjen kehittäjä / valmentaja / valokuvaaja, LuovaNoste
paula@luovanoste.fi, p. 040 521 7336
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/paulamyohanen/
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja, LuovaNoste
tarja@luovanoste.fi, p. 050 569 4777
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/tarjakyllonen/
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
24.04.2023 12:16
Uusimmassa Vinkeä virittäjä – podcast jaksossa vieraaksi linjoille saapui Eloisan hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä.
Etelä-Savon hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Eloisa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut Etelä-Savon 12 kunnan alueella noin 190 toimipisteessä.
Uudella alueella työskentelee noin 7900 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen ammattilaista.
Hyvinvointialueella on itsehallinto. Sen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta.
Podcastissa päästiin puimaan ryhmädynamikan rakentumista aluemuutoksen myötä sekä dialogin avaamista eri ryhmien välillä. Yhteisöllisyys sekä työhyvinvoinnin merkitys korostui keskustelussa.
Seppälä korosti että kyseessä ei ole sprintti, vaan pitkän aikavälin muutos. Tarkoitus on tehdä yhdessä eri toimijoiden kanssa avoimen dialogin periaatteella. Loppuvuosi sisältää esihenkilövalmennusta ja henkilöstöosallistamista.
Perinteistä on tarkoitus poiketa alueuudistuksen yhteydessä. Seppälän mukaan hengeltään Eloisan on tarkoitus olla Suomen paras työnantaja.
Kulttuurin ja luovuuden esittäytyminen Eloisalla on tällä hetkellä keskittynyt yksiköihin aluemuutoksen rakenteen myllerryksessä. Erilaisia musiikki sekä kulttuuripäiviä on tuotettu esimerkiksi keskussairaalan tilossa ja Eloisan elintapaohjauspalvelun kautta on toteutettu hyvinvointiin liittyviä kulttuuri-interventioita.
Seppälä itse toteaa elävänsä ruuhkavuosia. Palautuminen on tosin asia, jonka hän nostaa esille alueuudistuksen yhteydessä tärkeäksi elementiksi.
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
05.04.2023 15:49
Etänä ja Livenä – Luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hankkeen toisessa esihenkilöille suunnatussa pomopaviljongissa käsiteltiin henkisen kuormituksen ja palautumisen teemoja.
Työpajan valmennuksesta ja fasilitoinnista vastasivat LuovaNosteen Paula Myöhänen ja Tarja Kyllönen. Työpajassa yhdistettiin tutkittua tietoa valmentavaan keskusteluun ja teemoja syvennettiin matalan kynnyksen luovia menetelmiä hyödyntäen. Luovissa harjoitteissa hyödynnettiin valmiita kuvia, osallistujien itse tuottamia kuvia sekä kirjoittamista. Tauoilla nautittiin musiikista.
Psykososiaalinen kuormitus tarkoittaa työn sisältöön ja luonteeseen, työn järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa ihmiseen haitallisesti. Sopiva kuormitus edistää työntekijän hyvinvointia ja työkykyä, kun taas liiallisella kuormituksella voi olla hyvinkin haitallisia vaikutuksia. Nämä haitat eivät kohdistu pelkästään yksittäiseen työntekijään vaan heijastuvat koko organisaatioon. Tällaisia kuormitus tekijöitä voivat olla esimerkiksi toimiminen epäselvien ohjeiden tai odotusten pohjalta, liiallinen työmäärä suhteessa työaikaan, ongelmat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa esihenkilön kanssa tai työntekijöiden kesken. Yksi esihenkilön tärkeistä tehtävistä onkin havaita haitallinen kuormitus ajoissa. Mielenterveyden haasteita voidaan ennaltaehkäistä sekä kuormitustekijöihin ja epäkohtiin puuttumalla, että voimavaroja tunnistamalla ja vahvistamalla työn imua.
Liiallinen kuormitus voi aiheuttaa stressiä, työuupumusta tai masennusta. Myös stressiä voi olla sopivasti tai liikaa. Sopiva stressi tuo parhaimmillaan työssä innostuksen ja onnellisuuden tunnetta. Ajoittainen työstressi kuuluu normaaliin työelämään. Sen sijaan liiallinen ja pitkäkestoinen stressi kuluttaa mieltä ja kehoa ja aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita, kuten esimerkiksi selkä- ja vatsakivut, uniongelmat, muistikatkot, ärtyneisyys ja oppimiskyvyn heikkeneminen.
Stressin vastavoima on palautuminen. Tarvitsemme työstä irtautumista, vaikka työ olisi kuinka mukavaa. Kuten kroppa myös mieli ja aivot tarvitsevat lepohetkiä myös valveilla ollessa. Palautuessa myös voimavarat palautuvat. Joskus jokaisen työssä on kuormittavia asioita, joten on erityisen tärkeää, että on riittävästi voimavaroja sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä, jotta tasapaino säilyy. Työn voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet työssä, työn palkitsevuus ja kehittävyys, palaute ja arvostus, työpaikan ilmapiiri sekä esihenkilön tuki ja johtamiskäytännöt. Henkilökohtaiset voimavarat voivat liittyä esimerkiksi mielekkääseen tekemiseen ja harrastuksiin, uneen ja lepoon, hyviin ihmissuhteisiin sekä omiin arvoihin ja itselle merkityksellisiin asioihin. Myös mielenterveys ja työ voivat olla merkittäviä voimavaroja.
Oletko miettinyt mitkä ovat sinun voimavarojasi ja miten voit tukea työyhteisössä myös muiden voimavaroja?
Oivallus – Luontotauot
Pienet tauot kesken työpäivän palauttaa ja virkistää. Jo 15 minuuttia luonnossa tekee hyvää. Jos et pääse oikeaan luontoon voit toteuttaa luontotauon katsomalla puhelimestasi tai tietokoneelta itse ottamiasi luontokuvia tai videoita tai etsimällä netistä luontoaiheisia kuvia ja videoita.
Tutkimusten mukaan luonnolla on paljon hyvinvointivaikutuksia, esimerkiksi stressihormonitaso laskee, ahdistus ja jännitys pienenevät, luovuus, onnellisuus ja hyvän olon ja virkistymisen tunne lisääntyvät.
Luovuudensuojelijat hyvän työelämän puolesta
Paula Myöhänen, yhteisöjen kehittäjä / valmentaja / valokuvaaja, LuovaNoste
paula@luovanoste.fi, p. 040 521 7336
LinkedIn: Paula Myöhänen – Finland | Professional Profile | LinkedIn
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja, LuovaNoste
tarja@luovanoste.fi, p. 050 569 4777
LinkedIn: Tarja Kyllönen – ELY Kehittämispalveluiden vastuuasiantuntija – 3K Savo Oy | LinkedIn
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
29.03.2023 13:04
Neljännessä Hedelmätarha-työpajassa palattiin aikaisempien työpajojen teemoihin sekä pysähdyttiin nauttimaan luovasta tekemisestä.
Virittäytymistehtävässä valittiin kuva, jolla kerrottiin oman työn nykyhetkestä. Kuvien avulla kuvauksista tuli eläviä ja myös työhön liittyvät tunteet välittyivät kuulijoille. Myöhemmin nykyhetken kuva ketjuttui toiveeseen tulevasta, ja tavoista päästä tavoitteeseen.
Marika Taskinen palautti mieliin, kuinka eri työpajoissa on etsitty vastauksia kysymykseen, mistä työhyvinvointi koostuu. Matkalla on syvennytty voimavaroihin, yhteisöllisyyteen, työn merkityksellisyyteen, palautumiseen ja myötätuntoon. Nämä kaikki ovat hyvän työelämän rakennuspalikoita. Marika totesi yhteenvetona, että työhyvinvointi edellyttää psykososiaalista turvallisuutta ja kognitiivista ergonomiaa.
Ensimmäisessä luovassa harjoituksessa kuviteltiin omassa mielessä hyvinvoinnin, innostuksen tai ilon tilanne työpaikalla ja millaisia tunteita siihen liittyi. Tämän jälkeen tehtiin mielikuvasta oma tekoälykuva. Menetelmä oli osallistujien mielestä hauska ja tekemiseen pääsi uppoutumaan täysin. Tekoälyllä osa olisi halunnut leikkiä paljon pitempäänkin. Kuvissa toistuivat hyvät kohtaamiset, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja yhteiset naurut.
Harjoituksen jälkeen palattiin yhteisöllisyyden teemaan ja työn merkityksellisyyteen. Teemoja syvennettiin tekemällä maalaus- / piirustusharjoitus, jossa kuviteltiin oma työpaikka taloksi. Talo kuvasi työtilaa ja yhteisöllisyyttä siellä. Vaihtoehtoisesti sai piirtää talon pohjapiirroksen. Maalauksia reflektoitaessa tehtiin havaintoja, että oli hyvin erilaisia tapoja ja tekniikoita piirtää talo. Toiset keskittyivät talon sisäisiin toimintoihin, toiset enemmän talon ulkopuolisiin asioihin kuten ympäristöön, joka voi olla hyvin satoisa ja runsas. Yhteisiä tekijöitä useammalle talolle tuntui olevan yhteisöllinen, yhteisen tekemisen paikka ja toisaalta oma rauhallinen tila. Monesta talosta löytyi iso kuisti ja olipa yksi talo saanut junanvaunujen muodonkin.
Lopuksi palauteltiin mieliin, mitä palautumistaidot ovat. Marika muistutti, että ne ovat taitoja, joita voi opetella ja oppia lisää. Palautumistaitojen kehittäminen perustuu hyvään itsetuntemukseen, toimintaympäristön havainnointikykyyn sekä haluun kehittyä. Palautumisesta tehtiin runo hyödyntäen XAMKin Peliklaani -hankkeessa kehitettyä Magneettirunous -peliä. Oman runon sai halutessaan lukea ääneen – kuulimme muutaman aivan ihanan luomuksen 🤩
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja, 3K Savo
tarja@3ksavo.fi, puh- 050 569 4777
LinkedIn: Tarja Kyllönen – ELY Kehittämispalveluiden vastuuasiantuntija – 3K Savo Oy | LinkedIn
Kirjoittaja fasilitoi työpajaa
Oivallus – Jääkaappirunous
Jääkaappirunojen tekeminen on helppo keino suoda itselleen luova tauko vaikka työpäivän aikana. Jääkaappirunouteen voi käyttää Peliklaani -hankkeessa kehitettyä jääkaappirunous -peliä, joka löytyy osoitteesta https://xamkminna.itch.io/magneettirunous. Peli arpoo sinulle sanapilven runoasi varten. Jos et ole tyytyväinen sanapilveen, voit arpoa uuden. Kannattaa ottaa runot talteen kuvakaappauksella 😉
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
27.02.2023 13:12
Pomopaviljonki -esihenkilöpajat ovat osa Etänä ja Livenä – Luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanketta. Pomopaviljonki -työpajasarjassa kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, sosiaaliseen vastuuseen, henkiseen kuormittumiseen ja sen ennalta ehkäisemiseen sekä välittämisen kulttuurin rakentamiseen. Työpajoissa yhdistetään tutkittua tietoa valmentavaan keskusteluun ja teemoja syvennetään matalan kynnyksen luovia menetelmiä hyödyntäen.
Ensimmäisessä pomopaviljongissa käsiteltiin kokonaisvaltaista hyvinvointia, sosiaalista vastuuta ja välittämisen kulttuuria, jotka kaikki kietoutuvat toisiinsa ja ovat osa inhimillistä työelämää. Työpajan sisällöstä ja toteutuksesta vastasivat LuovaNosteen valmentajat Tarja Kyllönen ja Paula Myöhänen. Luovissa harjoitteissa hyödynnettiin visuaalisia menetelmiä, kuten valmiita kuvia ja piirtämistä sekä kirjoittamista. Tauoilla käytettiin musiikkia palautumisen edistäjänä.
Sosiaalisen vastuun taustalla ovat yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten arvostaminen. Kaikilla meillä on oikeus arvokkaaseen elämään, joka muodostuu arvostuksen tunnustuksesta, omaehtoisuuden kokemuksesta, pystyvyydestä ja yhteenkuulumisesta.
Ihmisillä on luontainen tarve kuulua yhteisöön, silti yhteiskunnassamme korostetaan yksilöllisyyttä, eikä yhteisöllisyys ole osa arkea joka työpaikassa. Silloin yhteisöllisyyden vahvuudet ja hyvinvointia lisäävät vaikutukset jäävät saavuttamatta. Sosiaaliseen vastuuseen ja yhteisöllisyyteen kuuluu myös kiinnostus siitä, miten toisella menee. Välittäminen ja sen näyttäminen myös vaikeina hetkinä on tärkeää – työkaveria ei jätetä yksin.
Käsiteltävät teemat herättivät paljon keskustelua, erityisesti sosiaalinen vastuu ja välittämisen kulttuuri saivat osallistujat pohtimaan omaa työyhteisöään ja sitä, minkälaisilla keinoilla näitä teemoja voisi edistää. Pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus!
Keskusteluissa nousi esiin useamman kerran pötkötisaatio ja sen merkitys osana hyvinvointia. Pötkötisaatio tarkoittaa huilaamista ja hetkeen pysähtymistä. Olisiko se ajankohtainen teema myös sinulle ja työyhteisösi hyvinvoinnille?
Oivallus – Musiikkitauot palauttajana
Musiikki edistää aivojen hyvinvointia. Pidä työpäiväsi lomassa taukoja, jolloin kuuntelet musiikkia. Voit kokeilla, miten erityyppinen musiikki toimii sinulla: mikä virkistää, mikä rauhoittaa. Mitäpä, jos tekisitte työkavereiden kanssa yhteisen soittolistan?
Luovuudensuojelijat hyvän työelämän puolesta
Paula Myöhänen, yhteisöjen kehittäjä / valmentaja / valokuvaaja, LuovaNoste
paula@luovanoste.fi, p. 040 521 7336
LinkedIn: Paula Myöhänen – Finland | Professional Profile | LinkedIn
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja, LuovaNoste
tarja@luovanoste.fi, p. 050 569 4777
LinkedIn: Tarja Kyllönen – ELY Kehittämispalveluiden vastuuasiantuntija – 3K Savo Oy | LinkedIn
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
20.02.2023 12:25
Kolmannessa Hedelmätarha-työpajassa käsiteltiin tietotyön haasteita, kognitiivista ergonomiaa, myötätuntoa ja palautumista.
Paja aloitettiin heittämällä virtuaalinoppaa: mitä oppimisen ilo, kävelykokous, tietotulva / kuivunut puro, muistipalatsi, Pomodoro tai avoin kirja tuo mieleen, miten suhtaudut siihen ja millaisia kokemuksia sinulla on ollut. Virtuaalinoppa auttoi virittymään päivän teemoihin.
Marika Taskinen avasi kognitiivisen ergonomian käsitettä ja kognitiiviseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä. Kognitiivinen kuormittuminen on aina yksilöllistä eikä siihen vaikuta vain työn määrä tai ympäristö vaan tarpeet, tunteet, motiivit, persoonallisuus, yksilöllinen suhtautuminen vastoinkäymisiin ja stressiin, ikä, uniongelmat, mieliala ja terveydentila, alkoholin käyttö, ravitsemus sekä liikunta.
Rajojen vetäminen on yksi keino vaikuttaa henkiseen kuormittumiseen. Rajojen vetämistä tutkittiin piirtämällä pareittain hiljaisuudessa samaan valkotauluun. Tehtävä oli piirtää taulu täyteen ja kutakuinkin puoliksi ilman rajaviivaa. Tehtävän purussa pohdittiin rajojen asettamista. Toisille raja on tärkeä ja selkeä, toisille ei niinkään, jotkut kurottautuivat toisen puolelle, jotkut tekivät alusta asti yhteistä maalausta ilman rajoja.
Maadoittavat keskittymis- ja hengitysharjoitukset ovat yksi keino päästä irti stressistä ja rauhoittua. Muistia tukevat myös erilaiset muistin apuvälineet kuten muistilaput, asioiden kirjoittaminen ylös, kalenterointi ja ajanhallinnan sovellukset. Muistelutekniikoista kokeiltiin muistipalatsia. Kun muistettavat asiat oli sijoitettu tarinaan, ne oli yllättävän helppo palauttaa takaisin mieleen. Osa muisti jopa enemmän asioita, kuin piti muistaa 😁
Palautumisen näkövinkkelistä on tärkeää tehdä vapaalla sellaisia asioita, jotka ovat aivan erilaisia omaan työhön verrattuna; jotain, jolla on itselle merkityksellisiä tai joka saa rentoutumaan työn jälkeen.
Myötätunto ja ystävällinen suhtautuminen niin itseä kuin toisiakin kohtaan lisää hyvinvointia. Anteeksi antaminen on usein osa myötätunnon harjoittamista, jota voi opetella esimerkiksi tietoisuustaitojen avulla. Myötätunto itseä kohtaan on kuin itsestämme huolen pitämistä ihan samalla tavalla kuin kenestä tahansa läheisestä ja rakkaasta ihmisestä. Läheisille ihmisille osoitetaan paljon useammin myötätuntoa kuin itselle. Me unohdamme helposti itsemme, kun tohotamme vain eteenpäin. Tämän tästä olisi hyvä itse kunkin pysähtyä silittämään itseään ja osoittamaan itselle myötätuntoa!
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja, 3K Savo
tarja@3ksavo.fi, puh- 050 569 4777
LinkedIn: Tarja Kyllönen – ELY Kehittämispalveluiden vastuuasiantuntija – 3K Savo Oy | LinkedIn
Kirjoittaja fasilitoi työpajaa
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
06.02.2023 13:08
Vinkeä virittäjä- podcastsarjan kolmannessa jaksossa Saimaa Stadiumin Leposyke-tilaan saapui vieraaksi hyvinvointialue Eloisan elintapaohjauksen koordinaattori Maija Laukniemi
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi hiljattain kattavan raportin taiteen terveysvaikutuksista, jonka kautta tuotetaan suosituksia WHO Euroopan jäsenmaille. Näissä suosituksissa kehotetaan jäsenmaita ottamaan käyttöön taideinterventioita hyvinvointipalveluiden yhteydessä. Uuden hyvinvointialueuudistuksen myötä elintapaohjauksen tarkistuslistalle onkin uutena kohteena merkitty erikseen kulttuurihyvinvointi.
Laukniemen kanssa ehdittiin jutella taiteen kokemisesta, elintapaohjauksesta sekä unen hyvinvointivaikutuksista.
Meillekin on avautumassa uusi maailma, että mikä kaikki voi olla lisäämässä ihmisen hyvinvointia.
Kulttuuripajoihin on Laukniemen mukaan liittynyt paineeton, palauttava toimintaympäristö, josta he ovat saaneet positiivista palautetta. Ylipäätään kulttuurinäkökulma on tuonut Laukniemen mukaan asiakastyöhön lisää vivahteita. Ajatusmaailma esimerkiksi piirtämisen tai maalaamisen sisällyttämisestä työpäivään tuntuu vielä vieraalta – näiden mahdollisuuksien esille tuominen vaatii hyvää viestintää sekä aihetta tukevaa tutkimusta.
Mitä kulttuuri kellekin tarkoittaa? Jos puhutaan kulttuurista, onko se korkeakulttuuria kuten baletti tai taidenäyttely – vai onko se laajempaa, kauniin maiseman katsomista, luonnossa oleilua… mitä se kellekin on?
Elintapaohjauksen kautta asiakkailla herää usein syvällisiäkin kysymyksiä omaan itsetuntemukseen liittyen. Laukniemi korostaa, että uusien ajatusten kanssa ei ole yksin: elintapaohjaaja on aina valmis tukemaan asiakasta prosessin aikana.
Kuinka taiteet ja kulttuuri näyttäytyvät sinun arjessasi?
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
19.01.2023 09:50
Toisessa Hedelmätarha-työpajassa käsiteltiin yhteisöllisyyttä ja työn merkityksellisyyttä.
Paja aloitettiin fiilistelemällä aloituskettukuvien kanssa, missä kohtaa mielenmaisemaa itse kukin on tänään. Siitä tulikin varsin mielenkiintoinen kuulumiskierros: ollaan työssä kuin eri planeetoilta, iloisesti pyöräillään samaan rotkoon, hässäkästä suvantovaiheeseen, minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy, pyöräillään työssä sopuisasti välillä eri suuntiin.
Kuvien käyttöä pajan alussa voi suositella ihan kaikille. Se auttaa pysähtymään hetkeen ja luo hyvää ilmapiiriä.
Marika Taskinen avasi yhteisöllisyyden merkitystä hyvinvoinnin mahdollistajana. Yhteisöllisyys kumpuaa ihmisen perustavasta tarpeesta olla yhteydessä toisiin ihmisiin.
Tarvitsemme tunnetta siitä, että olemme osa jotakin, jossa muut arvostavat minua sellaisena kuin olen, näkevät ja kuulevat minut ja auttavat, kun tarvitsen apua.
Yhteisöllisyyttä vahvistaa ennen kaikkea myönteinen asenne. Hyvä kasvattaa hyvää! Teemaan liittyi Vuolas virta -harjoitus, jossa pohdittiin, miten vuolas virta pystytään yhdessä ylittämään. Ryhmät tuottivat upeita luovia, hassunhauskoja, kuvitettuja ratkaisuja. Kun mielikuvitus lähti laukalle, lopputulos voi olla vaikka tekoälyn tekemä kubistinen kuva sillanrakennukseen rekrytoidusta lohikäärmeestä, jonka suomuja pitkin virta ylitettiin.
Työn merkityksellisyyteen liittyvät vahvasti omat arvot. Kukin osallistuja teki oman arvokehän, jossa oli kuusi itselle tärkeää arvoa. Kutakin arvoa vertailtiin yksi kerrallaan jokaiseen kehällä olevaan arvoon niin, että saatiin oma arvojen tärkeysjärjestys. Arvoista rakennettiin arvonoppa. Jokaisella nopan sivulla oli yksi visualisoitu arvolappu. Nopan runkona toimi maitotölkistä rakennettu noppa.
Pienryhmissä kukin heitti omaa noppaansa ja keskusteltiin, mitä saatu arvo itse kullekin merkitsi, miksi kokee sen tärkeäksi ja mitä ajatuksia se herättää.
Chattisateeseen tiivistettiin päivän tunnelmat: luovuus, valo, levollisuus, ilo, yhteistyö, iloisuus, yhteenkuuluvuus, levollisuus, ristiriitainen, valoreppu :-), lempeys, rauhallisuus, arvokas, pysähtyminen, inspiroiva, kiitollisuus. Arvoja ja tärkeitä asioita oli hyvä miettiä.
Oivallus – Arvonoppa
Tehkää tiimissä tai työyhteisössä omat arvonoppanne ja heittäkää noppaa. Arvoista keskusteleminen auttaa tuntemaan itseä, työkavereita ja luo yhteisöllisyyden tunnetta. Kiireen keskellä tulee harvoin pysähdyttyä pohtimaan omia arvojaan ja sitä toimiiko niiden mukaisesti 😊
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja, 3K Savo
tarja@3ksavo.fi, puh- 050 569 4777
LinkedIn: Tarja Kyllönen – ELY Kehittämispalveluiden vastuuasiantuntija – 3K Savo Oy | LinkedIn
Kirjoittaja fasilitoi työpajaa
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
09.01.2023 10:25
Etänä ja livenä – hankkeen ikioma podcast näki päivänvalon marraskuussa. Vinkeä virittäjä: työhyvinvointia luovalla otteella on hankkeen ajan julkaistava podcast-sarja, jossa aihepiirinä on työhyvinvoinnin alueelta erilaisia näkökulmia ja keskusteluja.
Ensimmäisessä pilottijaksossa vietimme marraskuun kansainvälistä peliviikkoa ja sen kunniaksi keskustelimme pelimaailmojen lainalaisuuksista verrattuna työelämään ja muuhun arkeen. Jutustelimme tiimin kanssa myös pelien monista mahdollisuuksista muun muassa osallisuuden välineenä ja pohdimme sisäistä motivaatiota kuvaavaa, työssä onnistumista edistävää itseohjautuvuusteoriaa pelien näkökulmasta.
Mitä tahansa ympärillämme olevaa voitaisiin tutkia ympäristössämme pelinä: miten voimme siinä kehittyä, miten sitä voi muuttaa sekä mitä hyvää siinä voisi tuoda suhteessa muihin ja käsillä oleviin tehtäviin.
Pelien kautta voidaan simuloida ihmisen sosiaalista ympäristöä myös siten, että se motivoi toimintaan ja vähentää yksinäisyyden tunnetta.
Erilaisten kuvitteellisten roolien käyttämistä on tunnetusti käytetty psykologian keinoin esimerkiksi psykodraamaterapian kautta. Tämän kautta on mahdollista omaksua lisää erilaisia arjenhallintakeinoja, kuten itsetuntemusta, elämänhallintaa sekä ymmärrystä muiden asemaan asettumista.
Pelien yhteydessä toteutuvat myös sisäisen motivaation tärkeät tekijät: vapaus ja mahdollisuus tehdä omia valintoja, osaaminen ja oppimisen ilo sekä yhteys muihin ympärillä oleviin.
Miten pelillisyys näyttäytyy sinun elämässäsi? Oletko pelien kautta saanut itse onnistumisen kokemuksia?
LAURA KILANKOSKI, TKI-ASIANTUNTIJA
14.12.2022 16:39
Hedelmätarha-hyvinvointipajat ovat osa Etänä ja Livenä – Luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanketta. Puolen päivän mittaisissa pajoissa hyödynnetään luovia menetelmiä palautumisen edistämisessä ja työhyvinvoinnin tukemisessa.
Ensimmäisessä Hedelmätarha-pajassa teemana oli psykososiaalinen kuormitus ja voimavarat. Hedelmätarha-työpajasarjan sisällöistä vastaava Marika Taskinen johdatteli osallistujat lähestymään psykologista kuormittavuutta lempeän tutkivasti, hyvää tunnistaen ja vahvistaen, nauttien luovuudesta vailla suorituspaineita hetkeen pysähtyen.
Kuvien avulla pohdittiin omia vahvuuksia töissä, mitä vahvuuksia liittyy työyhteisöihin ja asiakkaisiin sekä itseen vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kuumailmapalloilevat sudet, pegasos, papukaija, suomenhevonen, leijona, valas ja pyöräilevät sudet saivat pienryhmäkeskusteluissa paljon uusia merkityksiä. Työyhteisöissä tarvitaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia vahvuuksia, jotta pystytään palvelemaan asiakasta parhaiten.
Silmät kiinni maalauksessa kuunneltiiin luonnon ääniä ja maalattiin / piirrettiin niitä paperille. ”Tätä pitäisi tehdä paljon enemmän – silmät kiinni maalaaminen rentouttaa ja vapauttaa, vaikka olikin ensin vaikea päästää irti”, totesi eräs osanottaja. Lyhytkin maalaushetki lisäsi läsnäoloa ja antoi energiaa. Moni tarttui Marikan heittämään ideaan kokeilla päiväkirjamaalausta, jossa piirretään tai maalataan päivän fiilikset päiväkirjaan. Kokeile sinäkin!
Mitä lempeää viet täältä arkeesi? Pysähtyminen arjessa, pienet palauttavat läsnäolon hetket, maadoittumista, keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan – näitä asioita osallistujat veivät mukanaan. ”Aina ei tarvitse suorittaa, vaan on ihan oikein pysähtyä ja antaa aikaa itselleen.”
Oivallus – päiväkirjamaalaus
Hanki itsellesi muistikirja tai luonnostelulehtiö ja piirrä tai maalaa päivän fiilikset päiväkirjaan. Toistuva piirustushetki antaa sinulle palauttavan läsnäolon hetken, energisoi ja lisää luovuuttasi.
Tarja Kyllönen, työyhteisövalmentaja, 3K Savo
tarja@3ksavo.fi, puh- 050 569 4777
www.luovanoste.fi
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/tarjakyllonen/
Kirjoittaja fasilitoi työpajaa
TUULEVI ASCHAN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
Muita saman aihepiirin hankkeita
- Parasta Etelä-Savoon
- TIEDOSTA – Työhyvinvointia ja tuottavuutta
- Työhyvinvointiakatemia
Seuraa somessa
Löydät toimintamme somekanavissa (Twitter, LinkedIn) tunnisteilla #etanajalivena #luovatyhy
Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä
Tiedot
Budjetti
Lisätietoja
Tuulevi Aschan
KM, projektipäällikkö,
hyvinvoinnin koulutusasiantuntija
tuulevi.aschan@xamk.fi
040 637 8841
Laura Kilankoski
TKI-asiantuntija
laura.kilankoski@xamk.fi
050 470 1060
Miikka-Petteri Lesonen
IT-asiantuntija
miikka-petteri.lesonen@xamk.fi
044 702 8583
Yhteystiedot
