Miksi tarpeen?
Ikääntyneiden määrä ja siten myös palvelutarve kasvaa tulevaisuudessa. Ikääntyneitä ja heidän palvelutarpeita tarkastellaan usein yhtenä kokonaisuutena, vaikka ikääntyneet ihmiset ovat yksilöinä, taustoiltaan ja siten myös palvelutarpeiltaan erilaisia. Vaikka uudenlaisia toimintatapoja on kokeiltu ja otettu myös käyttöön eri puolilla Suomea, systemaattista ja maanlaajuista tietoa parhaista käytännöistä ei ole ollut saatavilla.
Hankkeen tavoitteena on saada tietoa keinoista, joilla iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan lisätä ravitsemusta ja ruokapalveluja kehittämällä. Toisena tavoitteena on saada tietoa indikaattoreista, joilla voidaan seurata kotona asuvien ruokapalvelujen ravitsemuksellista tasoa ja hinta-laatusuhdetta. Kolmantena tavoitteena on saada tietoa ja ehdotuksia kestävistä liiketoimintamahdollisuuksista ja tuoteinnovaatioista.
Miten toteutetaan?
Hanke toteutetaan 1.3.2017 – 31.12.2018 välisenä aikana kuuden toimijan konsortiona, jossa on mukana Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (Päätoteuttaja), Ammattikeittiöosaajat ry AMKO, Gerontologinen ravitsemus Gery ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Valtakunnallista hanketta rahoittaa Valtioneuvoston konttori/ tutkimus- ja selvitysmäärärahat.
Hanke sisältää viisi työpakettia, jotka on jaettu eri toimijoiden kanssa. Työpaketeissa selvitetään iäkkäiden ravitsemuksen ja ruokapalvelujen nykytilaa sekä iäkkäiden itsensä, että ruokapalvelujen järjestäjien näkökulmasta, sekä millaisia ruokapalveluja tarvitaan tulevaisuudessa. Samalla selvitetään ruokapalvelujen toteutuksesta muissa EU-maissa. Xamkin osuus kuuluu työpaketin 1. vaiheeseen, ja tehtävänä on selvittää ruokapalvelujen nykytilanne ja tulevaisuuden tarpeet iäkkäiden itsensä kertomana.
Työpakettien seuraavissa vaiheissa selvitetään mahdollisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata kotona asuvien iäkkäiden ruokapalvelujen kehittymistä erityisesti ravitsemustilan, ravitsemussuositusten toteutumisen ja syödyn ruoan näkökulmasta.
Viimeisessä vaiheessa työpaketeista saatu tieto kootaan yhteen, jolloin saadaan tietoa ja ideoita uusista sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävistä ruokapalvelujen liiketoimintamahdollisuuksista. Tiedon perusteella voidaan laatia tutkittuun tietoon perustuvia suosituksia ja ehdotuksia, miten ikääntyneiden ruokapalveluja tulee kehittää, jotta ne vastaavat tulevaisuuden tarpeita.
