DIGIHYVINVOINTI
Digitaalinen hyvinvointi koostuu useasta eri osatekijästä. Se on nykyaikana olennainen osa yksilön kokonaishyvinvointia. Digihyvinvointi on sellainen yksilön kokema tila, jossa hänen on hyvä ja turvallinen olla, kun hän toimii digitaalisissa ympäristöissä ja sosiaalisessa mediassa. Siihen liittyy riittävän hyväksi koettu digitaalisten laitteiden käyttötaito ja tunne siitä, että hallitsee oman sosiaalisen median käyttönsä. Lisäksi on hyvä, jos osaa käyttää digitaalista mediaa omaksi ilokseen sekä hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluita. (Digivoimaa 2022.)
Digihyvinvointimittari on kehitetty Digivoimaa -Digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta -hankkeessa 2018-2020.
Testaa oma digihyvinvointisi Digihyvinvointimittarilla!
DIGIHYVINVOINTIMITTARI
MIKÄ ON LIVING LAB?
Living Lab eli elävä laboratorio on käyttäjälähtöinen ekosysteemi, jossa tutkimus ja innovaatiotoiminta yhdistyvät tosielämän ympäristössä. Living Lab -toiminta tarkoittaa käytännössä toimintaa, jossa käyttäjä osallistuu tuotteiden tai palveluiden tutkimukseen, kehitykseen ja testaukseen. Tuotteita ja palveluita kehitetään monitoimijaverkostossa, ekosysteemissä, johon voi kuulua käyttäjiä, esimerkiksi hankkeen kohderyhmää ja kohderyhmän kanssa työskenteleviä, sekä muita toimijoita. Living Lab -toiminta perustuu ajattelutapaan, jossa käyttäjä nostetaan aktiiviseksi toimijaksi osaksi kehittäjätiimiä. (Lehtola 2018, 18-19.)
Living Labia voi käytännössä siis käyttää kuka tahansa ja missä yhteydessä tahansa. Sille voidaan tarvittaessa luoda uusia merkityksiä ja käyttötarkoituksia. Living Lab -toiminta voi tapahtua jossain kiinteässä tilassa, joka toimii testaus- ja kehitysympäristönä kalusteineen ja laitteineen. Living Lab -toiminta voidaan viedä myös esimerkiksi eri toimijoiden tiloihin eräänlaisena liikuteltavana versiona. Living Lab voi olla myös digitaalisessa ympäristössä. Jollain tietyllä digitaalisella alustalla voidaan testata ja yhteiskehittää uusia ratkaisuja johonkin tiettyyn tuotteeseen, palveluun tai arkipäiväiseen ongelmaan. (Drake 2020, 10.)
Living Lab ei ole siis kovin yksiselitteinen, sillä sitä voidaan hyödyntää niin monessa yhteydessä. Kokeiluympäristö on varmaankin hyvä käsite tiivistämään Living Labin merkitystä. Ympäristö, jossa muotoilun menetelmiä hyödyntäen voidaan ideoida, kokeilla, testata prototyyppejä, arvioida ja kehittää. (Fagerström 2014.)
LÄHTEET
Drake, M. 2020. Digitaalinen Living Lab: Mistä on kyse? Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Saatavissa: Opi ja kehitä! Digitaalinen Living Lab oppimis- ja innovointiympäristönä – Theseus
Fagerström, J. (toim.) 2014. Kasarminmäki Living Lab. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Saatavissa: untitled (theseus.fi)
Lehtola, J. 2018. Living Lab – uusi innovatiivinen opiskeluympäristö. Opinnäytetyö. Saatavissa: Living Lab – Uusi innovatiivinen opiskeluympäristö : Käyttäjälähtöinen tilakonsepti Tampereen seudun ammattiopistoon – Theseus
Living Labin mahdollisia osa-alueita (Hammar 2022, mukailtu University of Leeds Living Lab & Cooper 2018)
NUORTEN DIGIOSAAMINEN
Digitaitoja tarvitaan iästä riippumatta monella elämän osa-alueella. Viime vuosina on kuultu puhuttavan diginatiiveista, joka sisältää oletuksen, että kaikki digitaidot olisivat automaattisesti hallussa syntymävuoden perusteella. Digitaidot sisältävät monenlaisen kirjon tietoa sekä erilaisia taitoja, laitteiden käytöstä medialukutaitoon. Taitojen kehittäminen edellyttää tietoa, kokeilua ja treenaamista.
Nuorten tarpeet digiosaamisen vahvistamiseen liittyen tulevat hyvin esiin Digi- ja väestötietoviraston Nuorten Digitaidot 2021 -kartoituksessa. Nuoret toivat esille haasteita mm. erilaisten sähköisten palveluiden löytämiseen ja käyttämiseen liittyen, kynnys ottaa yhteyttä voi olla korkea ja apu voi jäädä saamatta. Lisäksi voi olla vaikeaa ymmärtää, miten digipalveluissa tulisi toimia. Netissä kohdattu epäasiallinen käytös ja kiusaaminen huolestuttavat nuoria. (Digi- ja väestötietovirasto 2021.)
Elämme vielä jonkinlaista murrosvaihetta digiosaamiseen liittyen. Kaikki taidot ei välttämättä vielä kartu koulussa kuten kertotaulut ja toisaalta erilaiset digipalvelut kehittyvät koko ajan. Paljon on merkitystä myös sillä, onko palvelu suunniteltu kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Jokainen on varmasti omalta osaltaan törmännyt erilaisten digipalveluiden haasteisiin, jolloin voi vain haikailla helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden perään.
Lue lisää:
Nuorten digitaidot – kartoitus 2021. Diginatiivimyyttiä murtamassa – Myös nuoret kaipaavat digitukea. Digi- ja väestötietovirasto.
