Vaikuttaako lihasten inaktiivisuuden vähentäminen toimistotyötä tekevien tyypin 2 diabetesta sairastavien verensokeriarvoihin?

 

Sairastatko tyypin 2 diabetesta ja olet kiinnostunut edistämään terveyttäsi?

Tähän tutkimukseen tarvitaan noin 250 vapaaehtoista. Tutkimukseen otamme mukaan 30- 65- vuotiaita miehiä sekä naisia, jotka ovat toimistotyössä ja tekevät pääsääntöisesti istumatyötä. Tutkimukseen osallistumiseen kuuluu kolme vierailua Active Life Labilla Mikkelissä tai Xamkin Savonlinnan kampuksen toimintakykylaboratoriossa kuuden kuukauden aikana. Näiden vierailujen aikana sinulle tehdään erilaisia mittauksia mm. kehon koostumuksesta ja verenpaineesta. Sinulta otetaan myös verinäytteitä näiden käyntien aikana, jotka analysoidaan Islab:ssa. Pyydämme sinua myös täyttämään joitakin kyselylomakkeita, jossa selvitämme mm. istumis- ja aktiivisuuskäyttäytymistäsi, motivaatiotasi liikuntaan sekä elämänlaatuasi. Tutkimus alkaa syksyllä 2022.

Osallistujia rekrytoidaan tutkimuslaboratorioiden alueelta (<50 km) Mikkelistä ja Savonlinnasta. Teemme yhteistyötä Mikkelin ja Savonlinnan diabetesyksiköiden sekä elintapaohjauksen kanssa, jotka kertovat myös tutkimuksesta asiakkailleen.

OPTIMUS- tutkimuksessa käytettävät menetelmät lihasten passiivisuuden vähentämiseksi pilotoitiin yhden työpäivän kestävässä laboratoriokokeessa (n=12), jossa mitattiin lihasten aktiivisuutta aktiivisien työskentelystrategioiden aikana, jotka keskeyttävät pitkäaikaisen istumisen (yksi tunti jokaista satunnaistetussa järjestyksessä: istumisen tauottaminen pienillä voimaharjoitteilla, istumisen tauottaminen kävelyllä, polkulaitteen polkeminen, seisominen) ja tuloksia verrattiin istumiseen.  Tavoitteena on myös saada osallistujien kokemuksia erilaisten työskentelymenetelmien käytöstä arjessa. Laboratoriotutkimus toteutettiin kesäkuu-marraskuu 2021 välisenä aikana.

♥ Labratutkimuksen tulokset pyritään julkaisemaan vertaisarvioidussa artikkelissa vuoden 2022 aikana

Noin 300 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta ja lukeman on arvioitu nousevan puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

 

Tavoitteet

Tyypin 2 diabeteksen (T2D) esiintyvyys on korkea keski-ikäisten ja iäkkäiden (35-65 vuotta) työntekijöiden joukossa ja sillä on oleellista vaikutusta työn tuottavuuden laskuun ja työkyvyttömyyden lisääntymiseen. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin T2D:sta pitkällä ajalla seuraava lisäsairaus, mikä liittyy pääasiassa krooniseen hyperglykemiaan. Päivittäinen istumisaika on yhteydessä kasvaneeseen T2D esiintyvyyteen ja suurten lihasryhmien passiivisuus istuessa kasvattaa pitkäaikaisen hyperglykemian riskiä. Tässä satunnaistetussa kontrolloidussa interventiotutkimuksessa pyrimme parantamaan T2D sairastavien toimistotyötä tekevien ihmisten glykeemistä kontrollia lihasten passiivisuutta vähentämällä.

OPTIMUS-pilotin tarkoituksena oli selvittää, mitkä istumisen vähentämiseen pyrkivät aktiiviset työskentelystrategiat vähentävät eniten lihasten passiivisuutta ja lisäävät aktiivisuutta, verrattuna istumiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten hyväksyttäviä ja sopivia erilaiset aktiiviset työskentelystrategiat ovat toimistotyössä. Pilottitutkimuksen tuloksia hyödynnetään interventiotutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimus on kuuden kuukauden satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, jossa T2D:tä sairastavia toimistotyötä tekeviä keski-ikäisiä ja iäkkäitä aikuisia (n=250) satunnaistetaan yhteen kahdesta ryhmästä: 1) monimenetelmällinen interventio lihasten passiivisuuden vähentämiseksi, 2) tavanomainen hoito -kontrolli.
Interventio koostuu terveysvalmennuksesta (yksilöllisesti räätälöity valmennus, ohjaus ja tuki lihasten passiivisuuden vähentämiselle, työpöydän alle asennettavasta polkulaitteesta (mahdollistaa lihasten passiivisuuden vähentämisen istuessa), aktiivisuusmittarista, sekä istumisen tauottamisesta muistuttavasta älypuhelinsovelluksesta. Satunnaistaminen tapahtuu alkumittausten jälkeen. Interventioryhmään osallistuville aloitetaan interventio 2-3 viikon sisällä laboratoriomittauksista asentamalla heidän työpisteeseensä polkulaite, mistä interventio alkaa.

Kuva: Tutkimuksen protokolla (Pesola 2021)

 

Mitä interventiotutkimuksessa aiotaan selvittää/mitata:

Tutkimuksessa selvitetään päivittäinen lihasten passiivinen aika EMG-shortseilla mitattuna, istumisaika reidessä pidettävällä kiihtyvyysanturilla mitattuna, sekä glykeeminen kontrolli (HbA1c). Vertaamme tapahtunutta muutosta alkumittauksen, 3 kk ja 6 kk seurantamittauksen välillä suhteessa kontrolliryhmään.

Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään onko interventiolla vaikutusta seuraaviin asioihin (toisiovastemuuttujat): pitkäaikaiset istumisjaksot (≥30 min), glukoosikontrolli (iAUC glukoosille ja insuliinille 2 h, 75 g oraalinen glukoositoleranssitesti), paastolipidit, kehonkoostumus sekä verenpaine.

 

Mittaukset

Suostumuksen antamisen jälkeen tutkittavalle sovitaan alkumittauksen ajankohta. Tutkittavaa pyydetään pidättäytymään keski-kovatehoisesta liikunnasta, alkoholista sekä kofeiinista 24 tuntia ennen laboratoriomittausta. Tutkittava saapuu sovitusti joko Mikkelin tai Savonlinnan laboratoriolle aamulla paastonneena (vähintään 8 tuntia). Noin kolmen tunnin laboratoriomittaus sisältää seuraavat osiot: 1) aktiivisuusmittalaitteiden pukeminen, 2) rekisteröintikysely, 3) kehonkoostumus ja antropometria, 4) verenpaine, 5) verinäytteet ja glukoosirasituskoe, 6) kyselyiden täyttäminen (glukoosirasituskokeen aikana), sekä 7) aktiivisuuden referenssitestit (istuminen, seisominen, polkeminen, kävely, sekä maksimaalinen etu- ja takareiden lihasten aktivointi EMG:n normalisoimiseksi). Testin jälkeen henkilöille tarjotaan välipalapaketti.

Aktiivisuusmittalaitteet jäävät tutkittavalle laboratoriomittausten jälkeen, ja tutkittavia pyydetään jatkamaan normaalia päivittäistä elämää. EMG-mittaus kestää kolme kokonaista päivää (24h), ja kiihtyvyysanturimittaus 10 päivää (24h). Tutkittava voi halutessaan ottaa EMG-shortsit pois yön ajaksi ja pukea ne takaisin päälle aamulla, mutta yön yli pitämistä suositellaan luotettavan koko päivän lihasaktiivisuuden mittaamiseksi. Tutkittavaa myös pyydetään täyttämään tutkimuskyselyitä, sekä pitämään yksinkertaista aktiivisuuspäiväkirjaa aktiivisuusmittausjakson aikana.

Tulokset

Tutkimuksen tuloksista pyritään julkaisemaan kansainvälisiä tutkimusartikkeleita vuosien 2022- 205 välillä.  Julkaisemme tulokset myös täällä ja linkitämme julkaistut artikkelit heti niiden julkaisun jälkeen.

Tietosuoja

Tutkimusaineisto tullaan käsittelemään täysin luottamuksellisesti. Aineistosta poistetaan tiedot, joilla tutkimushenkilö voidaan yhdistää kerättyyn tutkimusaineistoon. Sähköistä aineistoa säilytetään palvelimella, minne on pääsy ainoastaan tutkimushenkilökunnan henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. Tulosten raportoinnissa kenenkään henkilöllisyys ei tule selville ja tietoja käytetään ainoastaan tutkimustarkoituksiin. Tutkimuksesta on täytetty henkilötietolain edellyttämä tietosuojailmoitus.

Eettinen lupa

Pohjois- Savon tutkimuseettinen toimikunta on antanut puoltavan lausunnon tutkimuksesta 17.3.2021.

Lisätietoja

Tutkijatiimi:

Arto Pesola, LitT
Vastuullinen johtaja
arto.pesola@xamk.fi
+358 40 6411 504

Suvi Lamberg, TtM
Projektitutkija, tutkimuskoordinaattori
suvi.lamberg@xamk.fi
+358 40 6484301

Christian Brakenridge
Postdoctoral Researcher
Baker Heart and Diabetes Institute,
Melbourne, Australia

Yhteistyö:
Professor Neville Owen, Professor David Dunstan: Baker Heart and Diabetes Institute
Associate professor Genevieve Healy, University of Queensland,
Professor Taija Juutinen Finni, University of Jyväskylä

Faktat

OPTIMUS: Satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus- verensokeritasapainon parantaminen vähentämällä päivän aikaista lihasten inaktiivisuutta tyypin 2 diabetesta sairastavilla keski-ikäisillä ja iäkkäillä toimistotyöntekijöillä.

01.01.2021 – 31.12.2024

Toteuttajat

Hallinnoija: Xamk

Tutkimuskeskus: Active Life Lab

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 711 182 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Suomen akatemia