Hankkeella tuetaan öljyntorjuntaviranomaisten operatiivista suunnittelua ja vahvistetaan öljyntorjuntaosaamista Saimaan pelastustoimialueilla

tavoitteet

SÖKÖSaimaa-projektin tavoitteena on öljyntorjuntaviranomaisten operatiivisen suunnittelun tukeminen ja öljyntorjuntaosaamisen vahvistaminen Saimaan pelastustoimialueilla. Projektissa laadittiin toimintamalli öljyvahingon torjuntaan sisävesillä yhdessä viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Sisävesien öljytorjunnan toimintaohjeessa kuvataan menettelytavat öljyvahingon rajoittamiseksi ja ympäristön suojaamiseksi Saimaan ja Vuoksen vesialueilla huomioiden virtaavan veden haasteet. Toimintaohjeet kattavat myös öljyn keräämisen, likaantuneiden rantaosien puhdistamisen, öljyisen jätteen logistiikan sekä operaation hallinnon ja tukitoiminnot.

Toimenpiteet kohdistuvat Saimaan syväväylän tunnistettuihin korkeamman onnettomuusriskin väyläosuuksiin. Luotujen toimintaohjeiden soveltuvuus toimintaympäristöönsä varmistettiin käytännön harjoitusten ja demonstraatiokokeiden avulla. Tulokset koottiin artikkeleiksi SÖKÖSaimaan hankejulkaisuun (Öljyntorjunnan toimintamallin kehittäminen Saimaan syväväylälle. SÖKÖSaimaa-hankkeen taustaselvitykset ja loppuraportti) sekä tiivistettiin öljyntorjuntamanuaaliksi (SÖKÖSaimaa – Öljyntorjunnan toimintamalli Saimaan syväväylälle). Manuaalia täydennettiin vielä selkeyttävillä kuvilla, kaaviolla, tiivistetyillä toimintaohjekorteilla ja checklistoilla sekä erilaisilla lomakepohjilla. Toimintamalliin liittyy myös runsaasti paikkatietoaineistoa, joka on annettu kohderyhmän käyttöön kansallisen ympäristövahinkojen tilannekuvajärjestelmän (BORIS 2.0) sekä kartastojen muodossa. Perinteisen käsikirjan ohella manuaalista luotiin webpohjainen tietojärjestelmäsovellus. Tähän eManuaaliin sisällytettiin luodut toimintaohjeet sekä koulutusmateriaalia ja harjoituspankki, jota viranomaiset, yritykset ja muut organisaatiot voivat hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeenkin (edellyttää kirjautumista).

toimenpiteet

Projektin aluksi kartoitettiin Saimaan syväväylän alusliikenteen onnettomuusriskialueet. Syväväylältä tunnistettiin yli sata väyläosuutta, joissa on muuta väyläaluetta korkeampi alusonnettomuuden riski. Onnettomuustihentymäalueiden sijoittuminen virtapaikkoihin on öljyvuodon vaikutusalueen kannalta huomionarvoista. Projektissa laadittiin muutamaan valittuun riskipaikkaan öljyvuodon leviämismallinnus, joiden tulokset tukivat käsitystä öljylautan nopeasta leviämisestä. Saimaan alusöljyvahingon riskikartoituksen tulokset on raportoitu hankejulkaisun artikkelissa Saimaan syväväylällä tapahtuvan öljyvahingon riski ja vahingon laajuuden arviointi (Halonen & Altarriba 2018) ja artikkelin pohjalta laaditussa SÖKÖSaimaa-manuaalin vihkossa 1.

Seuraava vaihe projektissa oli laatia torjuntaohjeistus tunnistettujen onnettomuusriskialueiden erityispiirteet huomioiden. Torjunnan suunnittelu käynnistyi Saimaan syväväylän herkkien ja ensisijaisesti suojeltavien luontokohteiden ja -lajien kartoituksella yhdessä Metsähallituksen ja alueen ELY-keskusten kanssa. Työn tavoitteena oli luontotyyppien ja lajien kartoittaminen sekä niiden arvottaminen torjuntaresurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen tueksi. Priorisointityön lopputulos esitetään kartastona, jossa suojattavat kohteet on jaettu erittäin tärkeisiin ja tärkeisiin kohteisiin. Kartasto on pelastuslaitosten käytettävissä BORIS 2.0 -tilannekuvajärjestelmän kautta sekä johtokeskuksiin jaettuna pdf-kartastona. Priorisointityön tulokset ja periaatteet kuvataan hankejulkaisun Asiantuntijaselvitys ensisijaisesti suojeltavien luontokohteiden kartoittamiseksi Saimaalla (Kauppinen 2017) ja Öljyvahinko Saimaan syväväylällä – torjuntatyön priorisointi ja ensisijaisesti suojattavat kohteet (Halonen, Sipilä & Puhakainen 2018). Näistä ensimmäinen koostuu asiantuntijatyön loppuraportista ja jälkimmäinen SÖKÖSaimaa-manuaaliin laaditusta koontitekstistä, jonka pohjalta luotiin manuaalin osa 9A. Manuaalista löytyy lisäksi toimintaohjekortti saimaannorpan suojaamisesta ja käsittelystä öljyvahinkotilanteessa.

Torjunnan järjestämistä selvitettiin torjuntaorganisaation, henkilöstöhallinnon, viestinnän ja tiedotuksen sekä taloushallinnon osalta. Torjuntaorganisaatiota, sen työnkuvia ja vastuiden rajapintoja sekä vapaaehtoisten roolia on kuvattu hankejulkaisun artikkelissa Öljyntorjuntaorganisaation järjestäytyminen Saimaalla tapahtuvassa öljyvahingossa (Rantavuo 2018). Artikkelin pohjalta laadittiin ohje SÖKÖSaimaa-manuaalin vihkoon 2. Sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä löytyy päivitetyt ohjeet uusine tiedotepohjineen SÖKÖSaimaa-manuaalista vihkosta 3 & 4, mutta hankejulkaisuun aiheesta ei tehty artikkelia. Organisaation sisäiseen viestintään ja usean eri tahon yhteistoimintaan liittyy myös öljyntorjuntasanaston kehittäminen. Sanasto löytyy sekä manuaalin vihkosta 0 että sähköisistä aineistoista. Torjuntaoperaation työturvallisuutta sekä työterveyshuollon järjestämistä on kuvattu artikkelissa Työterveys ja -turvallisuus alusöljyvahingon torjunnassa Saimaalla (Halonen & Altarriba 2018). Lisäksi laaditut keräystyömaakohtaiset turvallisuussuunnitelma- ja vaaranarviointilomakkeet löytyvät SÖKÖSaimaa-manuaalista mainitun artikkelin pohjalta laaditun vihkon 5 liitteinä. Aikaisemmista SÖKÖ-hankkeista poiketen ohjeissa huomioidaan myös alus- ja veneoperaatiot. Taloushallintoa ja korvaushakemusten koordinointia käsitellään hankejulkaisun artikkelissa Taloushallinto sisävesien alusöljyvahingon torjuntaoperaatiossa (Halonen & Rantavuo 2018) ja manuaalin vihkossa 6. Manuaalista löytyy lisäksi muun muassa sisävesien öljyntorjuntaoperaatiota varten laadittu tilikartta.

Torjuntatöiden johto tarvitsee päätöksentekonsa perustaksi mahdollisimman luotettavaa tietoa vahinkotilanteesta ja vahinkoon vaikuttavista tekijöistä. Öljyntorjuntaoperaatiossa tilannetieto pohjautuu maista, vesiltä, ilmasta ja avaruudesta satelliiteilla tehtyihin havaintoihin. Tilannekuvaa, tiedustelua ja siihen käytettäviä keinoja sekä tiedustelutiedon hyödyntämistä torjuntaoperaation johtamisessa on tarkasteltu hankejulkaisun artikkelissa Tilannekuva ja tiedustelu alusöljyvahingossa sisävesillä (Halonen 2018), joka toimii myös manuaalissa olevan ohjeen taustatekstinä (vihko 7). Uusia tiedustelumenetelmiä koskeva osuus pohjautuu hankkeessa järjestettyihin testeihin, joiden tuloksia kuvaavat artikkelit RPAS-käyttömahdollisuuksien testaus sisävesien öljyntorjuntaan (Pitkäaho et al. 2017) ja RPAS-toiminnan hyödyntäminen öljyntorjuntaoperaation johtamisessa – RPAS-harjoituksen laadullinen arviointi (Halonen, Veneskari & Norema 2017).

Öljyntorjuntatoimia on tarkasteltu kahdessa selvityksessä koskien sekä alusoperaatioita että rantatorjuntaa. Vesistöissä ja virtavesissä tapahtuvaa torjuntaa on ohjeistettu hankejulkaisun artikkelin Öljyntorjunta sisävesillä – puomitustaktiikat ja -tekniikat (Halonen 2018) pohjalta laaditussa manuaalin vihkossa 9 B. Manuaalista löytyy myös toimintaohjekortit mm. nuottaukseen ja erilaisiin puomituksiin. Kyseinen osa-alue on kokonaan uutta, sillä aiemmissa SÖKÖ-ohjeissa keskityttiin ainoastaan rantakeräykseen ja puhdistukseen. Myös nämä ohjeet on SÖKÖSaimaan aikana kokonaan uusittu. Rantatorjunnan selvitys löytyy hankejulkaisun artikkelista Rantakeräystyö ja puhdistusmenetelmät Saimaan alueen öljyntorjuntaoperaatiossa (Halonen 2018). Manuaalista vihkosta 9 C löytyy lisäksi rantatyyppikohtaisia toimenpidesuosituksia sekä toimintaohjekortit eri keräys- ja puhdistusmenetelmille.

Öljyjä, öljyvahingossa syntyvää jätettä ja sen hallintaa torjuntaoperaation aikana käsitellään hankejulkaisun artikkelissa Öljyjen ja öljyvahinkojätteen ominaisuudet sekä jätemäärän minimointi Saimaan öljyvahingossa (Halonen 2018) ja manuaalin vihkossa 8. Jätelogistiikkaa ja siihen luotua logistista järjestelmää karttoineen kuvataan kahdessa artikkelissa Logististen pisteiden tyypit ja nimeämisperiaate SÖKÖSaimaa-hankkeessa (Altarriba 2018) ja Öljyisen jätteen kuljetusketjut öljyntorjuntaoperaatiossa Saimaalla (Halonen 2018), joiden pohjalta on laadittu myös manuaalin vihkon 10 teksti. Logistisen järjestelmän pohjana toimii rantalohkojako ja operatiiviset kartastot sekä valmiiksi kartoitetut logistiset pisteet kohdekortteineen. Manuaalissa kuvataan myös öljyisen jätteen välivarastointia (vihko 11) ja loppukäsittelyä (vihko 12). Näiden osa-alueiden päivitystyöhön ei liittynyt kovin laajaa tutkimustyötä, joten niistä ei laadittu erillisiä tutkimusjulkaisuja. Jätteen turvallista käsittelyä ja siirtokertojen minimointia on tarkasteltu artikkelissa Öljyvahinkojätteen lastaus- ja purkaustoiminnot öljyvahingon torjunnassa Saimaalla (Halonen 2018) ja vihkossa 13. Myös maa- ja merikuljetusten ohjeistukset päivitettiin vihkoihin 14 ja 15, mutta niistä ei laadittu tutkimusartikkeleita hankejulkaisuun. Samoin eläinjätteen turvalliseen käsittelyyn (vihko 16), lainsäädäntöön ja lupa-asioihin (vihko 17) sekä torjuntaoperaation securityohjeisiin (vihko 18) liittyvät päivitetyt ohjeistukset löytyvät vain SÖKÖSaimaa-manuaalista.

Manuaalin jalkauttamiseksi ja torjuntaosaamisen lisäämiseksi laadittiin ehdotus öljyntorjunnan koulutussuunnitelmaksi sekä koottiin ideoita pelastuslaitosten harjoitussuunnittelun tueksi. Ehdotelma koulutussuunnitelmasta, sisältöineen ja osaamistavoitteineen, on kuvattu hankejulkaisun artikkelissa Saimaan alueen öljyntorjunnan koulutussuunnitelma (Halonen 2018) ja manuaalin vihkossa 19. Harjoitusideoita harjoituskortteineen löytyy artikkelin Öljyntorjunnan harjoitussuunnittelu Saimaan alueella (Halonen 2018) ja sen pohjalta laaditun vihkon 20 lisäksi manuaalin sähköisistä aineistoista, ns. harjoituspankista.

SÖKÖSaimaa-hankkeen toimenpiteisiin kuuluivat myös torjunta- ja keräysmenetelmien demonstraatiot, joilla pyrittiin varmentumaan manuaalissa annettujen toimintaohjeiden ymmärrettävyydestä ja toimivuudesta. Näitä demonstraatiota, harjoituksia ja testauksia on edellä mainittujen RPAS-testitulosten lisäksi koottu artikkeleihin Nopea materiaalitestaus öljyntorjuntatuotteiden ja uusien polttoaineiden yhteensopivuudesta jatkotutkimustarpeen selvittämiseksi (Pitkäaho 2018) ja Työpajat ja harjoitukset SÖKÖ-toimintamallin luomisessa (Halonen et al. 2018). Demonstraatioita toteutettiin myös pienimuotoisilla kokeilla, joista löytyy videomateriaalia manuaalin sähköiseltä alustalta.

tulokset

Manuaalista muodostui 834-sivuinen öljyntorjunnan perusteos, jota torjuntaviranomaiset hyödyntävät öljytorjuntaoperaation johtamisessa, öljyvahinkoon varautumisessa ja koulutuksessa. Manuaalikansio koostuu kahdestakymmenestäkahdesta (22) teemakohtaisesta vihkosta, jotka toimivat myös itsenäisinä toimintaohjeina. Vihkoihin on lisäksi koottu tiivistettyjä toimintaohjekortteja (TOK) ja checklistoja, joiden tarkoitus on toimia operatiivisen työn tukena. Manuaaliteksti, toimintaohjekortit, checklistat ja muut lomakkeet on tallennettu lisäksi sähköiselle alustalle, eManuaaliin, josta ne ovat ladattavissa muokattavina versioina. Hankkeessa tavoiteltu harjoituspankki harjoituskortteineen sisältyy myös eManuaalin materiaalipankkiin. SÖKÖ-toimintamallin jalkauttamiseksi luodut koulutusmateriaalit löytyvät niin ikään materiaalipankista.

SÖKÖ-toimintamalliin liittyy paljon paikkatietoaineistoa, mm. rantalohkojako, logistiset pisteet kohdekortteineen, korkeamman onnettomuusriskin väyläosuudet, ensisijaisesti suojattavat kohteet, öljyn kulkeutumisennusteet ja pelastuslaitosten kalustotieto, jotka siirrettiin valmistuttuaan osaksi kansallista BORIS 2.0 ympäristövahinkojen tilannekuvajärjestelmää ja josta tuotetut aineistot ovat kaikkien öljyntorjuntatoimijoiden hyödynnettävissä.

Tärkeä osa toimintamallin kehittämistä ovat olleet yhteiset työpajat ja öljyntorjuntaan liittyvät harjoitukset, joihin koottiin osallistujia öljyntorjunnan eri sidosryhmistä. Näiden toimintamuotojen kautta SÖKÖSaimaa-manuaalin ohjeiden luomisessa on ollut mahdollista huomioida eri toimijoiden näkemykset, yhteistyön rajapinnat kuin käytännön kokemustietokin. Työpajoja järjestettiin yhteensä viisitoista (15) ja harjoituksia seitsemän (7). Sekä työpajojen että harjoitusten kautta luotiin uutta sisältöä, tarkennettiin aiempia ohjeistuksia sekä hankkeen loppuvaiheessa myös testattiin ja hiottiin tuotettuja materiaaleja, toimintaohjekortteja ja karttoja.

Lue lisää:

  • SÖKÖSaimaa 2018. SÖKÖSaimaa -manuaali, Öljyntorjunnan toimintamalli Saimaan syväväylälle. Halonen, J.; Altarriba, E. & Rantavuo, E. (toim.) Xamk Kehittää 42. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. ISBN 978-952-344-084-5, ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-344-085-2. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-085-2.
  • Öljyntorjunnan toimintamallin kehittäminen Saimaan syväväylälle. SÖKÖSaimaa-hankkeen taustaselvitykset ja loppuraportti. Halonen, J. (toim.) Xamk Kehittää 64. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. ISBN 978-952-344-137-8 (nid.), ISBN 978-952-344-138-5 (pdf). Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-138-5
  • Halonen, J. & Kauppinen, J. 2017. Scenario-based Oil Spill Response Model for Saimaa Inland Waters. Full Paper in Maritime Transportation and Harvesting of Sea Resources, Volume 1. Edit. Soares, C.G. & Teixeira, Ã.P. Proceedings of IMAM 2017, 17th International Congress of the International Maritime Association of the Mediterranean. Lontoo: Tailor & Francis Group. ISBN 978-0-8153-7993-5. pp. 305-312. Rinnakkaistallenne saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062914282.
  • Altarriba, E. 2017. Öljyn leviämisen estimointi arviointitaulukoiden avulla osana operatiivista öljyntorjuntatyötä Saimaalla. Xamk Tutkii 2, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. ISBN 978-952-344-043-2. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-043-2.
  • Pitkäaho, M.; Veneskari, T.; Rantavuo, E.; Nevalainen, J.; Halonen, J. & Norema, S. 2018. Operational Profile of Commercially Available RPA Systems in Nearshore Oil Spill Response. Short Paper. Interspill 2018 Conference 13-15.3.2018, Lontoo.
  • Altarriba, E.; Halonen, J. & Silmäri, J. 2018. Oil Spill Response Planning on Lake Saimaa – Special Features and Comprehensive Preparedness. Short Paper. Interspill 2018 Conference 13-15.3.2018, Lontoo.
  • Halonen, J. 2018. Kriittisen nopeuden käsite öljyvuodon puomituksessa. Teoksessa Liikkeellä, Toimintaa ja tuloksia Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Halonen, J. & Potinkara, P. (Eds.) Xamk Kehittää 60. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. ISBN 978-952-344-125-5. Sivut 92-99. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-126-2
  • Halonen, J.; Punnonen, J. & Nevalainen, J. 2018. Harjoitus tekee mestarin – Kokemuksia öljyntorjuntaharjoi-tuksista Saimaalta. Teoksessa Liikkeellä, Toimintaa ja tuloksia Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Halonen, J. & Potinkara, P. (Eds.) Xamk Kehittää 60. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. ISBN 978-952-344-125-5. Sivut 110-119. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-126-2

 

Lisätietoja

Tutkimuspäällikkö Justiina Halonen, 044 702 8514, justiina.halonen@xamk.fi

Projektiasiantuntija Emmi Rantavuo, 044 702 8775 , emmi.rantavuo@xamk.fi

Kehitysinsinööri Mikko Pitkäaho, 044 702 8511 , mikko.pitkaaho@xamk.fi

TKI-asiantuntija Elias Altarriba , 044 702 8450, elias.altarriba@xamk.fi

Voisit olla kiinnostunut myös näistä

SÖKÖSuomenlahti

Hankkeessa varaudutaan suureen alusöljyvahinkoon ja luodaan toimintaohjeet öljyntorjuntaoperaation koordinointiin.

SCAROIL Simulator Training for...

Hankkeessa luotiin uusi simulaatiopohjainen koulutusmalli öljyvahinkojen torjuntaan. Koulutuksella lisätään öljyvahinkojen torjunnan kokonaishallintaa

Faktat

SÖKÖSaimaa - Öljyntorjunnan toimintamalli Saimaan syväväylälle

01.01.2016 - 31.05.2018

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Osatoteuttajat: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon ELY-keskus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikennevirasto, Metsähallitus sekä alueen kunnat ja kaupungit

Muut kumppanit: William ja Ester Otsakorven säätiö, Merenkulun Säätiö, Nestorisäätiö, Reijo Rautauoman säätiö sr.

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 357 000 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 357 000 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Öljysuojarahasto

Jaa sivu