Poistotekstiilin keräysvelvoite on vuoden 2023 alusta alkaen koskenut kunnallista jätehuoltoa. Hankkeessa tutkitaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisuuksia parantaa poistotekstiilien keräystä, jätelogistiikkaa, lajittelua ja tekstiilijätteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Tällä hetkellä yksi prosessin pullonkauloista on lajittelun hitaus ja lajiteltavan materiaalin laadun vaihtelu. Lisäksi tekstiilijätteen uusia hyödynnettävyysvaihtoehtoja etsimällä on mahdollista vähentää kokonaisjätteen määrää.
Keskeinen ongelma vaate- ja muotiteollisuudessa on osittain kertakäyttökultturiin siirtyminen. Muotisesonkien määrä on kasvanut ja tapa, jolla ihmiset pyrkivät eroon ei-toivotuista vaatteista, on muuttunut: tavaroita heitetään pois eikä korjata tai lahjoiteta. Vuodesta 1996 EU:ssa ostettujen vaatteiden määrä henkeä kohti on kasvanut 40 prosenttia vaatteiden keskimääräisen hintatason alentamisen seurauksena. Samalla vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt. Eurooppalaiset kuluttavat lähes 26 kiloa ja heittävät pois noin 11 kiloa tekstiilejä joka vuosi. Euroopan tasolla tarkasteltuna suurin osa käytetyistä vaatteista (87 %) poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Koko maailmassa alle prosentti vaatteista kierrätetään vaatteina, mikä johtuu osittain riittämättömästä teknologiasta.
Suomen vuotuinen tekstiilijätemäärä on 70–100 miljoonaa kiloa. Vuonna 2021 tekstiilijätteestä noin viidennes kierrätetään, loput poltetaan, joten jo pelkästään Suomen tasolla on selkeä tarve tekstiilijätteen kierrätysasteen nostamiselle. Logistiikka on merkittävässä roolissa useassa vaiheessa eri prosesseja ja logistiikasta aiheutuu myös suuri kuluerä, mikä vähentää kiinnostusta kierrättämiselle. Tässä hankkeessa tekstiilien kiertotaloutta lähestytään logistiikan näkökulmasta ja pyritään löytämään pullonkaulat, jolla saataisiin mahdollisimman tehokkaasti nostettua kierrätys- ja uudelleenkäyttöastetta. Hankkeen myötä pyritään löytämään alueellisia ratkaisuja, jotta kuljetukset ja varastoinnit olisivat järkeviä suhteessa materiaalien arvoon. Alueellisen uusiokäytön lisäämisen tavoitteena on kehittää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään lajitteluprosesseja ja elämyksellistä keräystä, joiden avulla pystytään tehostamaan lajittelua ja parantamaan jakeiden ohjautumista korkeimman mahdollisen jalostusarvon hyödyntämiskohteisiin. Toimintakentän muuttuesssa on tärkeää tunnistaa alueelliset vahvuudet ja kehittää alan toimijoiden yhteistoimintaa. Toistaiseksi kuluttajaperäiselle poistotekstiilijakeelle ei sellaisenaan tai kuidutettuna löydy läheskään niin paljon käyttönieluja kuin materiaalia tiedetään tulevan saataville kansallisen keräysvelvoitteen astuessa voimaan. Kehittämistarpeeseen vastataan hankkeessa tiekarttatyön, osaamistarveselvityksen sekä poistotekstiilin käsittelykokeilujen kautta.