Poistotekstiilin keräysvelvoite on vuoden 2023 alusta alkaen koskenut kunnallista jätehuoltoa. Hankkeessa tutkitaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisuuksia parantaa poistotekstiilien keräystä, jätelogistiikkaa, lajittelua ja tekstiilijätteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Tällä hetkellä yksi prosessin pullonkauloista on lajittelun hitaus ja lajiteltavan materiaalin laadun vaihtelu. Lisäksi tekstiilijätteen uusia hyödynnettävyysvaihtoehtoja etsimällä on mahdollista vähentää kokonaisjätteen määrää.
Keskeinen ongelma vaate- ja muotiteollisuudessa on osittain kertakäyttökultturiin siirtyminen. Muotisesonkien määrä on kasvanut ja tapa, jolla ihmiset pyrkivät eroon ei-toivotuista vaatteista, on muuttunut: tavaroita heitetään pois eikä korjata tai lahjoiteta. Vuodesta 1996 EU:ssa ostettujen vaatteiden määrä henkeä kohti on kasvanut 40 prosenttia vaatteiden keskimääräisen hintatason alentamisen seurauksena. Samalla vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt. Eurooppalaiset kuluttavat lähes 26 kiloa ja heittävät pois noin 11 kiloa tekstiilejä joka vuosi. Euroopan tasolla tarkasteltuna suurin osa käytetyistä vaatteista (87 %) poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Koko maailmassa alle prosentti vaatteista kierrätetään vaatteina, mikä johtuu osittain riittämättömästä teknologiasta.
Suomen vuotuinen tekstiilijätemäärä on 70–100 miljoonaa kiloa. Vuonna 2021 tekstiilijätteestä noin viidennes kierrätetään, loput poltetaan, joten jo pelkästään Suomen tasolla on selkeä tarve tekstiilijätteen kierrätysasteen nostamiselle. Logistiikka on merkittävässä roolissa useassa vaiheessa eri prosesseja ja logistiikasta aiheutuu myös suuri kuluerä, mikä vähentää kiinnostusta kierrättämiselle. Tässä hankkeessa tekstiilien kiertotaloutta lähestytään logistiikan näkökulmasta ja pyritään löytämään pullonkaulat, jolla saataisiin mahdollisimman tehokkaasti nostettua kierrätys- ja uudelleenkäyttöastetta. Hankkeen myötä pyritään löytämään alueellisia ratkaisuja, jotta kuljetukset ja varastoinnit olisivat järkeviä suhteessa materiaalien arvoon. Alueellisen uusiokäytön lisäämisen tavoitteena on kehittää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään lajitteluprosesseja ja elämyksellistä keräystä, joiden avulla pystytään tehostamaan lajittelua ja parantamaan jakeiden ohjautumista korkeimman mahdollisen jalostusarvon hyödyntämiskohteisiin. Toimintakentän muuttuesssa on tärkeää tunnistaa alueelliset vahvuudet ja kehittää alan toimijoiden yhteistoimintaa. Toistaiseksi kuluttajaperäiselle poistotekstiilijakeelle ei sellaisenaan tai kuidutettuna löydy läheskään niin paljon käyttönieluja kuin materiaalia tiedetään tulevan saataville kansallisen keräysvelvoitteen astuessa voimaan. Kehittämistarpeeseen vastataan hankkeessa tiekarttatyön, osaamistarveselvityksen sekä poistotekstiilin käsittelykokeilujen kautta.
The project investigates opportunities to improve the handling and utilization of discarded textiles in the Kymenlaakso region.
Since the beginning of 2023, the obligation for collecting discarded textiles has applied to municipal waste management. The project, in collaboration with partners, explores possibilities to enhance the collection, waste logistics, sorting, and utilization of textile waste. Currently, one bottleneck in the process is the slow pace of sorting and the variability in the quality of sorted material. Additionally, by seeking new ways to utilize textile waste, it’s possible to reduce the overall amount of waste.
A significant problem in the fashion industry is the transition to a partly disposable culture. The number of fashion seasons has increased, and the way people dispose of unwanted clothing has changed: items are discarded rather than repaired or donated. Since 1996, the amount of clothing purchased per capita in the EU has increased by 40 percent due to the lowering of the average price of clothing. At the same time, the lifespan of clothing has decreased. Europeans consume almost 26 kilograms and discard about 11 kilograms of textiles each year. At the European level, most of the used clothing (87%) is either incinerated or sent to landfills. Globally, less than one percent of clothing is recycled into new garments, partly due to insufficient technology.
Finland generates an annual amount of textile waste ranging from 70 to 100 million kilograms. In 2021, about one-fifth of textile waste was recycled, while the rest was incinerated. Thus, there is a clear need to increase the recycling rate of textile waste, even at the Finnish level alone. Logistics play a significant role in various stages of different processes, and logistics also incur significant costs, reducing interest in recycling. In this project, the circular economy of textiles is approached from a logistics perspective, aiming to identify bottlenecks that would efficiently increase the recycling and reuse rates. Through the project, regional solutions are sought to ensure that transportation and storage are rational in relation to the value of materials. Increasing regional reuse also aims to develop new business opportunities. Additionally, the project develops sorting processes and experiential collection methods to enhance sorting efficiency and improve the directing of fractions towards the highest possible value utilization. As the operating environment changes, it is important to identify regional strengths and foster cooperation among industry players. So far, there are not nearly as many end-uses for consumer-generated discarded textile fractions, either as they are or as fibers, as the material is expected to become available with the national collection obligation in effect. The development needs are addressed through roadmap work, skills need assessments, and trials in handling discarded textiles within the project.
