Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteuttaa Suomen korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointeja.

Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Auditoinnissa arvioidaan, onko korkeakoulun laatujärjestelmä tarkoituksenmukainen ja toimiva ja täyttääkö se sovitut kriteerit.  Xamkin laatujärjestelmä auditoidaan Karvin auditointimallin mukaisesti ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Xamkiin vuoden 2017 alussa fuusioituneet Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut ovat molemmat läpäisseet Karvin auditoinnin, saaneet laatuleiman ja löytyvät Karvin auditointirekisteristä. Laatuleimaan liittyvään auditointitodistukseen sisältyy tiivistelmä auditoinnin keskeisistä tuloksista.

Xamkin auditointi

Xamkin laatujärjestelmä auditoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2020. Auditoinnista vastaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), joka suorittaa arvioinnin laatimansa korkeakoulujen auditointimalli 2018-2024:n mukaisesti.

Karvin auditointi on kehittävää arviointia, joka on osallistavaa ja vuorovaikutteista, ja jonka tavoitteena on auttaa korkeakouluja tunnistamaan toimintansa vahvuudet ja kehittämiskohteet. Auditoinnissa arvioidaan,

  • vastaako Xamkin laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita
  • tuottaako laatujärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja
  • johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin.

Auditoinnin toteutuksessa henkilöstömme lisäksi myös opiskelijamme ja muut keskeiset sidosryhmämme osallistuvat toimintamme arviointiin.

Lisätietoa Karvin auditointimallista.

Mamkin ja Kyamkin auditoinnit

Mamkin auditointiraportti on luettavissa osoitteessa http://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_0113.pdf

Laatujärjestelmän keskeisinä vahvuuksina pidetään:

  • Laatujärjestelmä tukee erinomaisesti ammattikorkeakoulun johtamista. Johto käyttää määrätietoisesti laatujärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnanohjauksessa ja strategisessa päätöksenteossa.
  • Opiskelijoista huolehtiminen opiskelujen alkamisesta valmistumiseen asti koko henkilöstön voimin on hyvä esimerkki laatujärjestelmän käytännön toimivuudesta. Opiskelijasta huolehtimisen periaate vaikuttaa keskeisesti opiskelijoiden viihtyvyyteen ja tätä kautta koulutuksen tuloksellisuuteen.
  • Ammattikorkeakoulussa on avoin ja vuorovaikutteinen laatukulttuuri. Kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet osallistuvat aktiivisesti laatutyöhön.

Mikkelin ammattikorkeakoululle esitetään muun muassa seuraavia kehittämissuosituksia:

  • Laatujärjestelmään on vuosien varrella kertynyt paljon erilaisia ja osittain päällekkäisiä toimintoja. Järjestelmän tuottaman runsaan laatudokumentaation jäsennystä tulisi selkiyttää ja nykyistä dokumentaatiota keventää.
  • Laadunhallinnan käytäntöjä on yhdenmukaistettu edellisen auditoinnin jälkeen. Käytäntöjä ja dokumentointitapoja tulisi edelleen kehittää, jotta kaikissa yksiköissä toimittaisiin laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti.
  • Ammattikorkeakoululla on luotettavat ja välittömät suhteet alueen toimijoiden kanssa. Läheisten suhteiden tueksi tulisi rakentaa systemaattinen ja läpinäkyvä kumppanuuksien hallinnan toimintamalli sekä toteuttaa sidosryhmäkyselyitä nykyistä systemaattisemmin.

Kyamkin auditointiraportti on luettavissa osoitteessa http://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_1012.pdf

Laatujärjestelmän keskeisinä vahvuuksina pidetään:

  • Korkeakoulun johto on vahvasti sitoutunut laatujärjestelmän sisältämiin prosesseihin osana toiminnan-ohjausta ja on keskimäärin hyvin selvillä toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan tavoitteista sekä toteutustavoista.
  • Yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on vuorovaikutteista, tavoitteellista ja tuloksellista. Korkeakoulu on alueen yritysten ja muiden toimijoiden arvostama kehittäjä, vaikuttaja ja yhteistyökumppani.
  • Korkeakoulu on kehittänyt tulevaisuuden osaamista tuottavan ja aluekehitystä tukevan Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE) -toimintamallin.

Kymenlaakson ammattikorkeakoululle esitetään muun muassa seuraavia kehittämissuosituksia:

  • Yhtenäisen laatukulttuurin muotoutuminen on vielä kesken, ja tähän korkeakoulun kannattaa erityisesti panostaa kehitystyössään. Erityisesti tutkintotavoitteisen koulutuksen osalta tulisi arvioida, miten eri alojen omaleimaisuus heijastuu laatukulttuuriin ja vaikuttaa esimerkiksi Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE) -toimintamallin toteutumiseen.
  • Laatujärjestelmän kokonaisuutta tulisi kehittää siten, että se tukisi korkeakoulun ydintoiminnoilleen asettamiensa tavoitteiden toteutumista, yhteisen laatukulttuurin vahvistumista sekä prosessien yhtenäistämistä ja tehostamista. Tämä edellyttää kehittämisen menettelyjen uudelleenarviointia ja myös ulkoisten arviointien hyödyntämistä entistä tehokkaammin.
  • Korkeakoulun tulisi asettaa tavoitteeksi sähköisten järjestelmien selkeämpi integrointi ja samalla harkita, miten eri viestintäkanavat ja niiden kautta välitettävä ajankohtainen tieto palvelisivat tarkoituksenmukaisella tavalla eri käyttäjäryhmiä.

Muut ulkopuoliset arvioinnit

Karvin laatujärjestelmäauditoinnin lisäksi osallistumme muihin ulkopuolisten toteuttamiin laatuarviointeihin. Lisäksi jotkin laboratoriotoimintomme ovat akkreditoituja. Toimintamme laadusta kertovat myös menestyminen esimerkiksi opinnäytetyö- ja projektikilpailuissa, joissa ulkopuoliset tahot arvioivat toimintaa tai sen tuloksia tietyn kriteeristön mukaan.

KymiLabs akkreditointi

FINAS-akkreditointipalvelut ovat akkreditoineet Xamkin päästömittaus-, CE-merkintä ja betonintestauspalveluita tarjoavan tutkimusyksikkö KymiLabsin 10.11.2017 ja akkreditointi on voimassa 13.12.2021 saakka. Toimielin täyttää standardin TI97/ SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 vaatimukset ja KymiLabs on todettu päteväksi harjoittamaan testaustoimintaa.

Jaa sivu